Tampere
02 Dec, Wednesday
2° C

Proakatemian esseepankki

Z-sukupolvi ja tulevaisuuden työelämä



Kirjoittanut: Jani Bieck - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

 

Z-sukupolvi ja tulevaisuuden työelämä

 

Vuosina 1995-2010 syntyneet Z-sukupolven edustajat alkavat pikkuhiljaa siirtymään työelämään ja samalla he tuovat mukanaan uusia tapoja ajatella ja toimia. Itse vuonna 1992 syntyneenä kuulun vielä aiempaan Y-sukupolveen (1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin paikkeilla syntyneet) ja lähdin aihetta mielenkiinnolla tutkimaan oppiakseni, kuinka nuoremmat ajattelevat työelämästä. Tavoitteenani on tulla johtamaan kyseistä sukupolvea, joten mielestäni on erittäin tärkeää, että kaikki muutkin johtamisesta ja työpaikkakulttuurista kiinnostuneet perehtyisivät erilaisten ihmisryhmien käyttäytymiseen ja ajatteluun. Seuraavaksi tulen esittelemään keskeisimmät Z-sukupolven tavat toimia työelämässä.

 

Yrittäjähenkisyys

 

Z-sukupolvi ajattelee tulevaisuudesta realistisesti, mutta he näkevät siinä kuitenkin monia mahdollisuuksia. Yhdistävänä tekijänä voidaan pitää tietynlaista yrittäjähenkisyyttä, joka korostuu nuorten asenteissa. Ajatellaan esimerkiksi, että projektiluontoiset työt ovat hyvästä ja mahdollisuuksia täynnä, eikä nähdä sitä turvattomana asiana. Aiemmat sukupolvet ovat hakeneet taas enemmän turvaa pidemmillä työsuhteilla, eikä pätkätöistä tai määräaikaisista työsuhteista innostuttu. Nämä nähtiin enemmänkin uhkana, kuin mahdollisuutena. Tämän päivän nuorille voi siis rohkeasti tarjota projektiluontoisia tehtäviä ja töitä, sillä siitä he kaikista parhaiten pitävät.

 

Yrittäjähenkisyys näkyy myös itsenäisessä tavassa toimia. Z-sukupolven edustajat eivät tarvitse kädestä pitäen ohjausta, vaan pärjäävät hyvin itsekseen. Tämä tulee lähitulevaisuudessa varmasti näkymään myös yrittäjyyden kasvussa, koska yrittäminen tarjoaa juurikin z-sukupolven hakemaa itsenäisyyttä ja mahdollisuuksia tehdä ja vaikuttaa.

 

Teknologian merkitys työnteossa

 

Vuosina 1995-2010 syntyneet ovat syntyneet teknologian keskelle, joten sitä he osaavat myös työssään kaikista luontevimmin hyödyntää. Työtehtävät teknologian ja digitalisuuden ympärillä kiinnostavat erityisesti. Työpaikoilla teknologian olemassaolo ja merkitys korostuu etenkin viestinnässä. Tämän takia työnantajien tehtävä onkin käyttää ja tarjota kaikkia nykyaikaisia teknologian työkaluja työntekoon, jotta z-sukupolven edustajan mielenkiinto työtä kohtaa säilyy. Nämä nuoret eivät nimittäin halua viestiä savumerkein tai työskennellä vanhalla Windows 95 käyttöjärjestelmällä.

 

Vaikuttaminen ja merkityksellisyys

 

Kärjistettynä voidaan sanoa, että nuoret eivät nykyään tee mitään merkityksetöntä työtä. Ennemmin ollaan työttömänä ja kehitetään itseään muilla tavoin esimerkiksi opiskelemalla. Nuoret haluavatkin työelämältä merkityksellisyyttä ja siinä isona osana on omien ja työantajan arvomaailman kohtaaminen. Jos nuoren arvoihin kuuluu esimerkiksi ekologisuus ja läpinäkyvyys, niin tämä nuori ei varmasti mene sellaiseen yritykseen töihin, jossa edellisiä arvoja ei arvoteta.

 

Vaikuttamisen mahdollisuutta nuoret myös toivovat. He haluavat olla mukana yrityksen päätöksenteossa esimerkiksi erilaisissa palavereissa ja tuoda yritykseen omaa tietotaitoaan. Vastuu on myös asia, jota nuoret eivät pelkää. Vastuuta tarjoamalla luot nuorelle merkityksen tunnetta ja nostat tämän työmotivaatiota ja sitoutumista työpaikkaa kohtaan. Nuoret haluavat toteuttaa itseään, joten sitä ei pidä missään nimessä rajata!

 

Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä

 

Nuoret eivät halua viedä töitä kotiin, vaan arvostavat tasapainoa. Tasapainon täytyy siis löytyä työn ja vapaa-ajan välille. Etenkin perhe on arvossaan, joten sille on jäätävä riittävästi aikaa. Työpaikalla he arvostavat mukavaa työyhteisöä, joiden kanssa voi puhua muustakin kuin työasioista. Lisäarvoa työpaikka voi tarjota tekijälleen joustavilla työsuhde-eduilla. Näitä etuja voivat olla esimerkiksi erilaiset teknologialaitteet ja palvelut.

 

Työelämä murroksessa

 

Uuden sukupolven tullessa työmarkkinoille myös työelämä on suuressa murroksessa. Projektiluontoiset työt, teknologian kehitys ja uudet ihmiset työelämässä ovat tuoneet paljon uutta mukanaan. Nykyään puhutaan paljon siitä, että onko nuorilla sitoutumisongelma, koska he vaihtavat muuttuvassa työelämässä niin paljon useammin työpaikkaa, kuin mitä aiemmat sukupolvet ovat tehneet. Mielestäni on väärin tehdä tällaista vertausta, koska maailma ja työelämäkin ovat muuttunut. Z-sukupolven nuorilla ei ole mitään ongelmaa sitoutua työpaikkaan, jos heille annetaan heidän toivomat työkalut käyttöön. Toki se on varmasti totta, että nykyään työantajien on yhä haastavampaa tyydyttää nuorten kasvavat tarpeet ja vaatimukset. Aiemmin oltiin tyytyväisiä, että oli töitä ja saatettiin ”tyytyväisenä” paiskoa töitä samassa työpaikassa läpi työuran. Siitä oltiin ylpeitä, että saatiin edustaa koko elämä yhtä ja samaa yritystä ja tehdä samaa hommaa päivästä toiseen. Nykyajan nuoret tylsistyvät herkemmin ja haluavat elämältä muutakin, kuin työn tarjoamaa taloudellista turvaa. Muutosta on siis enimmäkseen tapahtunut asenteissa, joihin työelämänkin on sopeuduttava. Parhaat työnantajat tulevat pärjäämään tulevaisuudessa, joten siitäkin syystä niin monet ovat alkaneet panostamaan yhä enemmän työnantajabrändiinsä.

 

Raha ei ole motiivi

 

Aiemmassa kappaleessa sivuttua työn tarjoamaa taloudellista turvaa ei z-sukupolven edustaja arvota arvoissaan kovinkaan korkealla. Raha motivaattorina ei siis toimi nuorilla. Tärkeämpiä teemoja ovat esimerkiksi itsensä kehittäminen. Työpaikkojen onkin tärkeää tarjota nuorille tekijöilleen mahdollisuuksia kehittyä ja kasvattaa omaa osaamistaan. Erilaiset koulutukset, workshopit, kurssit ja kirjallisuuden sisällöt ovat tärkeitä etuja, joita työnantajan tulee työntekijälleen tarjota

Tarjoa siis ennemmin z-sukupolven edustajalle esimerkiksi palkintona rahan sijasta mahdollisuutta hankkia itselleen lisää tietotaitoa. Samalla tämä investointi tulee maksamaan itsensä takaisin myös yritykselle, koska nuorethan haluavat juurikin mahdollisuutta vaikuttaa ja tuoda esiin omaa osaamistaan.

 

Loppusanat

 

Tulevaisuuden työelämä ja z-sukupolvi ei välttämättä olekaan niin huono yhdistelmä, kuin mitä vanhempien sukupolvien edustajat saattavat pelätä. Tämäkin johtuu tietysti asenteista, koska vanhemmille muutokset ovat lähtökohtaisesti pahasta, kun taas nuoremmille se näyttäytyy lähinnä mahdollisuutena. Jos ja kun työelämä mukautuu z-sukupolven ajatteluun tulevaisuuden tarjoamasta merkityksellisyydestä, vapaudesta ja mahdollisuuksista on enemmän kuin todennäköistä saada työpaikoille rutkasti inspiroituneita ja motivoituneita tekijöitä. Muuttuvassa maailmassa on myös hyvä, että työelämä kokee muutoksen, koska z-sukupolvea lainaten muutoshan on hyvästä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä, niin yrityksille kuin sen ihmisillekin.

 

Lähteet:

Mäki, R. 2018 “Z-sukupolven johtaminen Suomenssa 2020-luvulla”

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154400/Maki_Riku.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close