Tampere
22 May, Sunday
12° C

Proakatemian esseepankki

Yritystoiminnan käynnistäminen (3/3): Yritysten verotus



Kirjoittanut: Mari-Anne Kuosa - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Johdanto

Verotus aiheuttaa varmasti monelle aloittavalle yrittäjälle harmaita hiuksia, ja näin myös itselleni kävi. Halusin kuitenkin välttää nämä harmaantuvat hiukset, ja selvittää verotuksesta kaiken, mistä minulla oli vähänkään epäselvä kuva. Päätin kirjoittaa aiheesta ihan oman esseen, ja tässä esseessä onkin tarkoitus käsitellä pääomayritysten yhteisö- ja ennakkoveroa sekä arvonlisäveroa. Selvennän myös mitkä yritykset ovat arvonlisäverovelvollisia ja mitä tarkoittaa alarajahuojennus. Aion käsitellä näitä verotusasioita rautalangasta vääntäen. Tämän esseen tavoitteena on saada yrityksen verotus niin selkeäksi, että se on helppo ymmärtää ensimmäisellä lukukerralla. Ei siis muuta kuin rautalankaa vääntämään.

 

Yhteisövero

Yhteisöverolla tarkoitetaan tuloveroa, jota maksetaan osakeyhtiön sekä osuuskunnan tuloksesta. Muita yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt sekä asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveroa maksetaan 20% suuruinen summa yrityksen tilikauden tuloksesta. Koska tarkoituksena on vääntää kunnolla rautalankaa, on hyvä avata tässä kohtaa vielä tuloksen määritelmä: Tuloksella siis tarkoitetaan yrityksen liikevoittoa, eli sitä summaa, joka jää jäljelle, kun liikevaihdosta on miinustettu pois kaikki yritystoiminnan kulut ja poistot. Esimerkiksi osakeyhtiön omistajan tai osuuskunnan jäsenten itselleen, sekä työntekijöilleen, maksetut palkat lasketaan yrityksen kuluiksi.

Havainnollistan yhteisöveron maksamista vielä seuraavan esimerkin avulla:

Empirian liikevaihto on vuonna 2022 pyöreät 100 000€. Kuluja Empirialla on 50 000€. Kulujen miinustamisen jälkeen, jää tulokseksi 50 000€. Koska yhteisöveron verokanta on 20 prosenttia, tulee Empirian maksaa 50 000€ suuruisesta tuloksesta veroa (50 000 x 0,2) 10 000€. Verojen jälkeen siis tulosta jää jaettavaksi 40 000€.

 

Ennakkovero

Mitä tarkoitetaan sitten puhuttaessa yrityksen ennakkoverosta? Ennakkoverosta puhutaan silloin, kun yritystoiminnan tuloksesta maksetaan nimensä mukaisesti veroa ennakkoon. Yrittäjän tulee siis osata arvioida yrityksen tulos, jonka perusteella ennakkoveroja maksetaan vuoden aikana. Jos arvio on tehty virheellisesti, tulee yritys maksamaan tilikauden aikana joko liian vähän tai liian paljon veroja. Tässä kohtaa yritys saa joko veronpalautusta tai täydentää puuttuvia veroja maksamalla lisäennakkoa, jotta maksettu vero täsmää yrityksen toteutuneen tuloksen kanssa.

Yrityksen arvioitu tulos muodostetaan edellisten tilikausien perusteella, tai oman ilmoituksen mukaan. Ennakkoarvio tehdään Verohallinnon OmaVero -palvelussa. Mikäli kesken tilikauden tulos on tehtyä arviota selkeästi pienempi tai suurempi, on yrityksen mahdollista olla yhteydessä verottajaan korjatakseen arviota.

Yritystoiminnan jatkuessa Verohallinto hyödyntää veron arvioimisessa päättyneen verotuskauden tulotietoja. Ennakkovero maksetaan joko kahdessa, tai kahdessatoista yhtä suuruisessa erässä. Mikäli ennakkoveron määrä on yli 2000€, on maksueriä 12, ja sitä alemmassa määrässä maksueriä on kaksi.

 

Arvonlisävero eli ALV

Arvonlisäveron ymmärtäminen oli niin itselle, kuin monelle muullekin tiimiläisellemme aluksi vaikeaa. Kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisesta asiasta, kun sen lopulta ymmärtää. Arvonlisäverolla tarkoitetaan kulutusveroa, ja kyseessä on valtion tulonlähde. Arvonlisävero on niin sanottu välillinen vero, tarkoittaen siis sitä, että yritys siirtää arvonlisäveron osuuden kuluttajan, eli asiakkaan maksettavaksi tavaran tai palvelun hintaan. Koska kyseessä on nimenomaan valtion tulonlähde, tilittää yritys tämän osuuden myöhemmin valtiolle.

Arvonlisävero koskee lähes kaikkia tavaroita ja palveluita Suomessa. Veron suuruus riippuu tuotteen verokannasta. Suomessa käytettäviä verokantoja ovat:

24% – Yleinen verokanta, joka koskee useimpia tavaroita ja palveluita

14% – Elintarvikkeet, sekä ruokaan liittyvät palvelut ja rehut

10% – Kulttuuri-, liikunta- ja majoituspalvelut, henkilökuljetus, lääkkeet, kirjat ja lehdet

0% – Monet tavara- ja palvelumyynnit ulkomaille

Arvonlisäverosta vapautettuja palveluita ovat arpajaiset ja rahapelit, koulu- ja yliopisto-opetus, ammattikoulutus, kiinteistöjen myynti, vakuutuspalvelut, sosiaalihuolto sekä muut terveyspalvelut ja suomen ulkopuolelle suuntautuvat tavarakuljetukset.

Yrittäjän on siis helppo miettiä arvonlisävero niin, että mikäli yrittäjä laskuttaa asiakasta, ja tarkoituksena on saada omalle tilille 1000€, tulee tuohon 1000€ lisätä aina arvonlisäveron määrä. Jos se tässä tapauksessa olisi yleisen verokannan mukaan 24%, tulee yrityksen laskuttaa asiakasta 1000€ x 1,24 = 1240€. Tällöin yritys saa 1000€, ja 240€ on myöhemmin tilitettävää tuloa valtiolle.

 

Arvonlisäverovähennys

Vaikka veroa kannetaankin jokaisesta tuotannon ja jakeluvaiheen myynneistä, maksetaan sitä valtiolle vain silloin, kun siitä syntyy arvonlisää. Veron määrä ei siis kertaannu, koska yrityksillä on sitä mahdollista vähentää verotuksessa. Vähennyksissä yritys voi siis vähentää ostoihin sisältyneet arvonlisäverot myynteihin sisältyneistä arvonlisäveroista. Otetaan tässä kohtaa taas rautalankaesimerkki:

Empiria ostaa tietokoneen, joka maksaa 1240€ sisältäen 24% alvin. Alvin osuus on tällöin 240€. Empiria myy tietokoneen hintaan 3720€ sisältäen samaisen 24% alvin. Tällöin alvin osuus on 720€.

Koska Empirian on maksettava arvonlisäveroa yrityksen myynneistä, tulisi Empirian tilittää valtiolle tuo tietokoneen myynnin alv-osuus, eli 720€. Tässä kohtaa Empiria saa kuitenkin vähentää tietokoneen ostossa maksetun alv- osuuden (240€) myynnin alv-osuudesta (720€)

Eli tietokoneen myynnin alv-osuus 720€ – tietokoneen oston alv-osuus 240€ =480€,

Empiria tilittääkin lopulta valtiolle 720€ sijasta 480€ ja näin arvonlisävero ei pääse kertaantumaan.

 

Arvonlisäveron maksaminen

Arvonlisäverot tulee ilmoittaa kausittain Verohallinnolle, ja ne maksetaan OmaVero-palvelussa. Ilmoituskausi on joko kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Normaalisti arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan joka kuukausi, mutta pidempää ilmoituskautta voi kuitenkin anoa perustuen pieneen liikevaihtoon. Pidennettyä jaksoa tulee anoa aina erikseen.

Arvonlisäverot maksetaan aina kaksi kuukautta jäljessä kuun 12. päivä, eli esimerkiksi tammikuun aikana tehty arvonlisäverollinen myynti maksetaan valtiolle maaliskuun 12. päivä. Erillistä laskua arvonlisäveron maksamisesta ei yritykselle tule, joten on itse tiedettävä kuinka paljon ja mihin mennessä alvit on oltava maksettuna. Mikäli yrityksellä on ulkopuolinen kirjanpitäjä, auttaa hän laskemaan alvit ja ilmoittaa maksettavaksi tulevien alvien osuuden toimitettujen kuittien ja tositteiden perusteella. Tässä kohtaa korostuu siis erityisesti kuittien ja tositteiden tärkeys. Kirjanpitäjä ei voi tehdä alv-vähennyksiä sellaisista ostoista, joista ei ole esittää kuittia.

 

ALV-velvolliset yritykset ja alarajahuojennus

Yritys, jonka liiketoiminta on vähäistä (tilikauden liikevaihto alle 15 000€), ei tarvitse ilmoittautua alv-rekisteriin, eikä näin ollen ole alv-velvollinen. Näiden yritysten ei tarvitse siis sisällyttää hintoihinsa arvonlisäveron määrää.

ALV:n alarajahuojennus on verohelpotus, joka on suunnattu pientä liiketoimintaa varten pyörittäville yrittäjille. Yrittäjät ja yritykset, joiden tilikauden liikevaihto on alle 30 000€, pystyvät hyödyntämään alarajahuojennusta. Alarajahuojennuksessa on siis kyse siitä, että valtio ei peri kaikkia sille kuuluvia arvonlisäveroja itselleen, vaan niitä saa haettua myöhemmin takaisin. Alarajahuojennus on veronalaista tuloa tuloverotuksessa. Huojennusta on kuitenkin muistettava itse hakea, ja se onnistuu tilikauden viimeisen kuukauden alv-ilmoituksen yhteydessä.

Jos yrityksen liikevaihto ylittää yli 15 000€, eikä alv-rekisteriin ole ilmoittauduttu, on alvit maksettava takautuvasti koko tilikauden myynneistä. Vastaavasti jos liikevaihto jää alle 15 000€ ja rekisteriin on ilmoittauduttu, saa silloin kaikki maksamat alvit takaisin alarajahuojennuksen ansiosta.

 

Pohdinta

Tämän esseen kirjoittaminen ja yrityksen verotukseen tutustuminen antoi itselleni selkeämmän kuvan niin käsitteistä, kuin siitäkin, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon pyörittäessä omaa yritystä. Toivottavasti nämä rautalankaesimerkit auttoivat myös sinua esseen lukijaa ymmärtämään paremmin yritysten verotusta, ja saamaan sen opin, minkä itse koin saaneeni aiheeseen tutustuessani ja syventyessäni kirjoittamaan tätä esseetä.

Kaikki edellä mainitut käsitteet olin jo aikaisemmin kuullut, mutta niiden avaaminen tarkemmin ei ole minulta kuitenkaan aikaisemmin onnistunut.  Huomasin hyvin pian, että kyse ei ole kuitenkaan sen monimutkaisemmasta kokonaisuudesta. Kun kerran jaksaa nähdä sen työn ja ottaa selvää, vaikka sitten hieman päätä seinään hakkaamalla, on mahdollista ymmärtää, miten se verotuskin käytännössä toimii, eikä kyse ole mistään rakettitieteestä. Kaiken kaikkiaan sain paljon oppia käytäntöä varten, joten koin tämän aiheen olleen hyvä idea ottaa yhdeksi omaksi esseekseen osana yritystoiminnan käynnistämisen esseesarjaa.

 

 

 

Lähteet

Laitinen, S. 2021. Arvonlisävero 2021 – Yrittäjän ALV-opas. Verkkosivu. Viitattu 7.4.2022. https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/mika-ihmeen-arvonlisavero/

Yrityksen Perustaminen. n.d. Osakeyhtiön verotus. Verkkosivu. Viitttu 7.4.2022. https://yrityksen-perustaminen.net/yrityksen-verotus/

Yrityksken Perustaminen. n.d. Arvonlisävero. Verkkosivu. Viitattu 7.4.2022. https://yrityksen-perustaminen.net/arvonlisavero/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close