Johdanto

Kerroin edellisessä esseessäni kirjoittavani esseesarjan yritystoiminnan käynnistämisestä ja yrityksen perustamiseen liittyvistä vaiheista. Tämä essee on esseesarjan toinen essee ja tarkoituksena on syventyä tarkastelemaan tarkemmin liiketoimintasuunnitelmaa, joka on hyvin olennainen osa yrityksen perustamisen alkuvaiheessa. Luettuasi tämän esseen tiedät, mitä liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan, ja mitä se pitää sisällään. Lopuksi tulen pohtimaan, kuinka liiketoimintasuunnitelmaa on mahdollista soveltaa Proakatemialla perustettavissa tiimiyrityksissä.

Liiketoimintasuunnitelma

Kun yrittäjän yritysideasta on jalostettu toimiva liikeidea, on aika laatia liikeidealle toimiva liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma on yksinkertaisuudessaan selkeyttävä ohjenuora, ns. johtava punainen lanka, joka kiteyttää yrittäjälle koko liiketoiminnan sekä selkeyttää yritystoiminnan kannattavuuden sekä menestymisen mahdollisuudet. Liiketoimintasuunnitelma on myös sen vuoksi erityisen tärkeä, että se antaa tärkeää informaatiota liiketoiminnan kannattavuudesta sijoittajatahoille, lainanantajille, sekä myös viranomaisille eri avustuksia haettaessa. Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös starttirahaa hakiessa, joten se kannattaa olla hakemusta varten hiottuna kuntoon.

Mitä liiketoimintasuunnitelma sitten pitää sisällään? Listaan seuraavaksi liiketoimintasuunnitelman sisällön, jonka jälkeen käsittelen sitä tarkemmin:

1. Liikeidean kuvaus
2. Osaamisen ja resurssien kuvaus
3. Tuotteen/palvelun kuvaus
4. Asiakkaat ja niiden tarpeet
5. Toimiala ja kilpailutilanne
6. Markkinointi- ja mainontasuunnitelmat
7. Riskit
8. Laskelmat rahoituksesta, myynnistä ja kannattavuudesta

Liikeidean, osaamisen sekä resurssien kuvaus

Liikeidea vastaa kysymyksiin siitä, miksi kyseinen yritys kannattaa perustaa, ja miksi perustajan kannattaa niin tehdä. Liikeidean kuvauksessa on hyvä kuvata yrityksen ansaintamalli, sekä tarkentaa onko kyseessä tuote, palvelu, vai niiden yhdistelmä.

Osaamisen ja resurssien kuvauksessa on hyvä määritellä se tarjoama, mikä yrityksellä on antaa: Minkälaista työkokemusta, kouluttautumista, osaamista, verkostoja ja apuvoimia, harrastuksia, sekä kaikkia muita mahdollisia tekijöitä yrityksellä on, jotka tuovat lisäarvoa liiketoimintasuunnitelmaan, ja tekevät siitä ulkopuoliselle, kuten sijoittajalle tai lainanantajalle, tunteen sen toteuttamiskelpoisuudesta. Omat resurssit on myös hyvä nostaa esille, eli mitä aineellisia resursseja yrityksellä tulee itsellä olemaan käytössään.

Tuotteen/palvelun kuvaus ja asiakkaat

Yrittäjän on hyvä tehdä selkeä linja tuotteen tai palvelun kuvaukseen siitä, mitä siihen kuuluu, ja toisaalta taas, mitä siihen ei kuulu. Asiakaslähtöinen ajattelu on hyvä pitää mielessä heti alusta lähtien: Mitä lisäarvoa juuri tämä kyseinen tuote tai palvelu tuo asiakkaalle, ja mitä sellaista siinä on, mikä erottaa sen kilpailijoista. Tuotteen tai palvelun ainutlaatuisuus kannattaa aina nostaa esiin, mutta mahdolliset heikkoudet on myös tärkeää tuoda ilmi. Tällöin liiketoimintasuunnitelmasta on huomattavissa, että niitä ei ole sivuutettu, tai pahimmassa tapauksessa anneta kuvaa, että ne on kokonaan unohdettu käydä läpi.

Liiketoimintasuunnitelman tulisi vastata seuraaviin asiakkaita koskeviin kysymyksiin:

1. Keitä ja missä asiakkaat ovat
2. Millainen on tyypillinen asiakas
3. Kuinka paljon asiakkaita kyseisessä kohderyhmässä on
4. Miten asiakkaat nykyisin täyttävät tarpeensa
5. Miten juuri tämä kyseinen tuote/palvelu muuttaa markkinoita

Nykyhetken lisäksi on myös erityisen hyvä suunnata ajattelu tulevaisuuteen – Mitkä ovat mahdollisesti ne tuotteet tai palvelut mihin on mahdollista tulevaisuudessa siirtyä, sekä mitkä ovat ne vaihtoehdot, joita asiakkaalla on kyseisen tuotteen tai palvelun kokeilun jälkeen? Entä mitä asiakkaat mahdollisesti tulevat haluamaan lähitulevaisuuden vuosina, mutta eivät itsekään ole siitä vielä täysin tietoisia? Nämä ovat hyvin tärkeitä aiheita, joita yrittäjän on hyvä pysähtyä pohtimaan huolella. Asiakaslähtöinen ajattelu on yksi tuottavan liiketoiminnan kulmakivistä, jota myös palvelumuotoilussa erityisesti painotetaan.

Toimiala ja kilpailutilanne

Markkinatutkimuksen painoarvolla on tässä kohtaa suuri merkitys, kun keskitytään tutkimaan laajemmin sitä, että onko kyseinen toimiala kasvussa vai nousussa, ja selvittämään kilpailijoita, sekä heidän kokonaistarjontaansa, heikkouksia ja vahvuuksiaankin. Tulevaisuuden näkymät on hyvä analysoida niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkälläkin aikaväillä, ja liiketoimintasuunnitelmassa nämä analyysit on hyvä tuoda ilmi – perusteluineen.

Markkinointi- ja mainontasuunnitelma

Markkinointi- ja mainontasuunnitelma ovat ohjeistuksia, jotka kuvaavat tarkat toimet sille, kuinka ja milloin markkinointistrategiassa suunnitellut toimet toteutetaan. Kyse on siis suunnitelmista, jotka selkeyttävät markkinointia konkreettisella tasolla liiketoimintasuunnitelmassa.

Avaan markkinointia, sen osa-alueita ja markkinointisuunnitelmaa laajemmin esseessäni ”Mikä ihmeen markkinointi?”, josta saa kattavampaa kuvaa myös markkinatutkimuksesta, kilpailija-analyysista sekä markkinoinnin 4P -mallista.

Riskit

Riskinotto ja riskienhallinta kuuluvat olennaisena osana yrittäjyyteen. Riskejä kohdistuu niin toimialaa kuin yrittäjääkin kohtaan, jotka yrittäjän on hyvä analysoida liiketoimintasuunnitelmassaan. Liiketoimintasuunnitelmasta olisi hyvä tulla selville se, mitkä asia voivat johtaa yrityksen epäonnistumiseen, ja kuinka todennäköisiä nämä asiat myöskin yritykselle ovat. Riskien laajuutta on myös hyvä miettiä: Kuinka iso vaikutus niillä yritykseen on? Entä voiko riskejä minimoida tai mahdollisesti välttää kokonaan? Kuinka riskeihin voi varautua?

Nelikenttäanalyysi (SWOT) on erinomainen työkalu analysoida yritystoimintaa riskien kannalta. SWOT tulee sanoista strength=vahvuus, weakness=heikkous, opportunity=mahdollisuus ja threat=uhka. Terve liiketoiminta on mahdollista vasta sen jälkeen, kun yrityksen tulevaisuutta vaarantavat uhat ja menestystä edesauttavat mahdollisuudet ovat tiedossa.

Laskelmat: Rahoitus, myynti ja kannattavuus

Liiketoimintasuunnitelma vaatii seuraavat laskelmat realistisesti:

1. Investointilaskelma
2. Katetuottolaskelma
3. Kassavirtalaskelma

Liiketoimintasuunnitelmassa on hyvä tuoda investointilaskelman avulla ilmi se, miten alkuvaiheen rahoitus järjestetään, ja kuinka yrittäjä elää sen vaiheen, kun myynnistä seuraavaa sisään tulevaa rahaa ei vielä ole.

Katetuottolaskelma antaa kuvaa liiketoiminnan kannattavuudesta. Vaikka katetuottolaskelmalla pystyttäisiin osoittamaan liiketoiminnan kannattavuus, valottaa kassavirtalaskelma sen, missä kohtaa vuotta rahaa alkaa tulemaan yritykselle ja loppuuko rahan tulo jossain kohtaa vuotta. Yrityksen on pystyttävä selviämään päivittäisistä laskuistaan ollakseen elinkelpoinen, joten kassavirtalaskelman merkitys on tässä kohtaa erityisen suuri. Yrittäjän tulisi pystyä antamaan myös realistinen arvio myyntiennusteesta ja kuinka realistinen se on suhteessa markkinointisuunnitelmaan.

Pohdinta

Proakatemialla liiketoimintasuunnitelman toteuttaminen tiimiyrityksessä ei oikein ole mahdollista, sillä selkeää liikeideaa ei alussa ole selvillä, vaan jokaisella tiimiläisellä on mahdollista toteuttaa juuri sellaisia projekteja, mitkä itseä kiinnostavat. Liiketoimintasuunnitelma on kuitenkin erityisen hyvä ohjenuora siinä kohtaa, kun Empirialla alkavat ovat projektit pyöriä. Mikäli projektilla on tarkoituksena tehdä tuottavaa liiketoimintaa, on liiketoimintasuunnitelman laatiminen heti projektin alkuvaiheessa todella tärkeää

Jos jonkin asian olen oppinut tähän mennessä vanhemmilta tiimiyrittäjiltä, on se liittynyt projektien kannattavuuteen. Kannattavuuslaskelmia ei ole alussa tehty, ja myöhemmin on herätty huomaamaan, että projekti ei ole ollut kannattava, eikä sitä ole ollut järkevä enää jatkaa. Välttääkseen tämän, on jokainen liiketoimintasuunnitelman vaihe syytä käydä huolella läpi, ja hyödyntää sitä omassa projektissaan. Projektit antavat myös hyvän mahdollisuuden harjoitella liiketoimintasuunnitelman laatimista pienellä kynnyksellä.

Lähteet

Eduhouse. 2019. Yrittäjyys- ja yritystoiminta 7: Liiketoimintasuunnitelma. Verkkosivu. Viitattu 26.3.2022. Vaatii käyttöoikeuden. https://app.eduhouse.fi/palvelu/koulutuskokonaisuudet/252764-yrittajyys-ja-yritystoiminta/98415-yrittajyys-ja-yritystoiminta-7-liiketoimintasuunnitelma

Suomen Riskienhallintayhdistys ry. 2022. Nelikenttäanalyysi – SWOT. Verkkosivu. Viitattu 26.3.2022. 2https://pk-rh.fi/tools/swot.html