Tampere
28 Sep, Wednesday
9° C

Proakatemian esseepankki

Yritysten verotus Suomessa



Kirjoittanut: Elmeri Sikala - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Elmeri Sikala & Tony Kalliala: Yritysten verotus Suomessa

 

Johdanto         

Ajatus kirjoittaa essee yrityksen verotuksesta heräsi, kun pidimme pienellä porukalla solun arvonlisäverotuksesta. Melko pian huomasimme, että emme todellakaan tiedä tarpeeksi yritystoiminnan verotuksesta. Alettuamme selvittää asiaa, pian havahduimme siihen, kuinka suuri elinehto yritysten olemassaolo on nykyisen kaltaiselle hyvinvointivaltiollemme. Yritykset saavat liikevaihtonsa myymistään tuotteista ja palveluista, joista kuluttaja maksaa arvonlisäveroa. Yritysten työntekijät taas saavat palkkaa tekemästään työstä, josta valtio saa omansa pääomatuloverotuksen mukaan. Myös yrityksen tekemää tulosta verotetaan vuosittain. Kun asiaa miettii laajemmin, on helppo ymmärtää, että melkein kaikki verovaroista on joko välillisesti tai välittömästi peräisin eri yritysten toiminnasta.

Mitä yksin- ja tiimiyrittäjän sitten pitäisi ymmärtää verotuksesta? Mitä veroja Empiria Osk:n toimintaan kohdistuu? Miksi yritykset tekevät verosuunnittelua yhteisöveroa varten? Selvitimme esseen kirjoittamista varten edellä mainittujen asioiden lisäksi, mistä verotus on saanut alkunsa ja miten se on kehittynyt nykypäiväiseen muotoonsa.

 

Poimintoja verotuksen historiasta

Ensimmäisen kerran veroja on Suomessa maksettu jo varhain rautakaudella. Yleinen käytäntö niistä tuli kuitenkin vasta 1200-luvulla katolisen kirkon alettua keräämään ja toimittamaan niitä Ruotsin kuninkaalle, kirkolle ja paikalliselle hallinnolle. Veroja maksettiin vuokrana tiluksista tai maista, joita kansalaiset käyttivät. (Väestöliitto, 2020.) Veroja ei siis ole aina maksettu rahana, koska sen käyttö yleistyi vasta luvuilla 1200 – 1300. Varhaisella keskiajalla oli hyvin tavanomaista, että verosuoritukset hoidettiin elintarvikkeina ja tavaroina. Tavallisia maksuvälineitä veroille olivat esimerkiksi kala, vilja ja turkikset. (Verokampus, n.d.)

Nykypäivänä verot maksetaan euroina ja valtion veroasioita hoitaa viranomainen nimeltä verohallinto. Veroasioiden hallinnoijan lisäksi verotuksen tarkoitus on muuttunut ajansaatossa merkittävästi. Vasta 1800-luvulla Aleksanteri I:n hallintokaudella päätettiin, että Suomesta kerätyt verot käytetään yksinomaan suomalaisten tarpeisiin. Tämän jälkeen verotus on ajansaatossa muovautunut nykyiseen muottiinsa. (Verokampus, n.d.) Nykyään verotuksen ydintehtävä Suomessa on kustantaa julkisia kaikille kuuluvia palveluita, joista tärkeimpinä voidaan pitää ilmaista koulutusta sekä julkista terveydenhuoltoa (Väestöliitto, 2020).

Yrittäjyyden kannalta Suomen historian merkittävin verouudistus on ollut 1941 käyttöönotettu liikevaihtovero (LVV), joka toimi nykyisen arvonlisäveron edeltäjänä. LVV toimi samankaltaisesti kuin nykyinen arvonlisävero, mutta yritys maksoi vain 10 % veroa valtiolle myymistään tuotteista ja palveluista. Alun perin LVV:n oli määrä olla vain väliaikainen vero, jonka avulla katettaisiin sodan aikana menetettyjä tullivaroja. Kuitenkin loppujen lopuksi LVV päätettiin ottaa pysyväksi veroksi ja sen kannaksi muodostui 18 %. Suomen liityttyä Euroopan unioniin korvattiin LVV nykyisellä arvonlisäverolla. Monelle uudelle yrittäjälle tulee yllätyksenä, että arvonlisävero on vielä melko uudehko verolaji, se nimittäin otettiin käyttöön vasta vuonna 1994. Vaikka arvonlisävero on vasta alle 30-vuotias verolaji Suomessa, sitäkin on ehditty uudistamaan jo useampaan otteeseen. Tästä voisi päätellä, että yrittäjän on kyettävä proaktiivisesti muuttamaan omaa toimintaansa muuttuvan maailman mukana.

 

Euroopan Unionin vaikutus yritysten verotukseen

Euroopan Unioni ei osallistu suoraan verojen keräämiseen tai verokantojen määrittämiseen ja jäsenmaiden hallitukset saavatkin melko vapaasti suunnitella verolainsäädäntönsä. EU velvoittaa jäsenmaansa noudattamaan määrittämiään perusperiaatteita, joita ovat esimerkiksi syrjimättömyys ja tavaroiden sekä palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä.

”Yhä useammat yritykset ja yksityishenkilöt toimivat useissa eri maissa, jolloin niillä on suuremmat mahdollisuudet verojensa minimointiin lainsäädännön sallimissa puitteissa (veron välttely) tai verojen kokonaan maksamatta jättämiseen (verovilppi). Yksittäinen maa ei voi ratkoa näitä ongelmia yksin. EU-maat tekevätkin yhteistyötä varmistaakseen verojärjestelmien oikeudenmukaisuuden.” (Euroopan Union, 2019)

Verotusta koskeville päätöksille tarvitaan jäsenmaiden hallitusten yksimielinen hyväksyntä. Yksimielisellä päätöksellä halutaan taata, että kaikkien jäsenien edut on otettu huomioon. Jäsenmaat ovat sopineet esimerkiksi arvonlisäveron ja polttoaineveron sääntelyn yhdenmukaisista linjauksista ja vähimmäisverokannoista välttääkseen epäreilun kilpailun EU:n sisällä.

Vuonna 2012 hyväksyttiin EU:n toimintasuunnitelma jäsenmaiden verohallintojen yhteistyötä varten. Yhteistyöllä on tarkoitus estää verojen kierto toisissa EU-maissa. Toimintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen on toteutettu useita lainsäädäntötoimia verovilpin ja -petosten sekä veron välttelyn torjumiseksi. Käytännössä Euroopan Unioni siis määrittää jäsenmaittensa verotukselle suuntaviivat, jotka näkyvät yrittäjälle verotuksen kannalta yhdenvertaisina mahdollisuuksina eri EU-maissa.  (EU 2019)

 

Osuuskunta, osakeyhtiö ja toiminimi

Yritysmuoto määrittää osaltaan, miten yritystoimintaa verotetaan. Yhtiömuotoja on monia erilaisia ja jokaisessa on omat käytäntönsä. Seuraavaksi puidaan läpi tiimiyrittäjiä useimmiten askarruttavia yhtiömuotoja eli osuuskuntaa, osakeyhtiötä ja toiminimeä.

Yrittäjälle suurimman eron verotukseen tuo se, harjoittaako elinkeinotoimintaa yksityisenä elinkeinoharjoittajana vai erillisen oikeussubjektin kautta. Osuuskunnan ja osakeyhtiön tuloverotus toimii niin, että yritystä verotetaan suoraan sen tekemästä tuloksesta, kun taas muissa yritysmuodoissa yrittäjän tienaamia ansioita verotetaan tämän henkilökohtaisessa ansiotuloverotuksessa (Suomi.fi, 2021). Hyvänä esimerkkinä toiminimi, joka ei ole virallinen yhtiömuoto, eikä sitä katsota erilliseksi oikeussubjektiksi, vaan pikemminkin keinoksi, jolla luonnollinen yksityishenkilö voi harjoittaa yritystoimintaa omissa nimissään. Tämä on syy, miksi toiminimiyrityksen vuoden aikana tienaama tulo verotetaan suoraan yrittäjän henkilökohtaisessa ja progressiivisessa verotuksessa (Osaavayrittäjä, 2021).

Osuuskunta ja osakeyhtiö katsotaan lain edessä erillisiksi oikeussubjekteiksi. Näillä yhtiöillä on lain edessä omat oikeudet ja vastuut, jonka takia tuloverotus eroaa edellä mainitusta tavasta paljonkin. Yhtiön tekemä tulos ei ole suoraan yhteydessä yrittäjän/yrittäjien henkilökohtaisen verotukseen, vaan vuoden aikana tehdystä tuloksesta maksetaan niin sanottua yhteisöveroa, josta kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa.

 

Yhteisövero

Aikaisemmassa kappaleessa mainittiin, että osuuskuntaa ja osakeyhtiötä verotetaan eri tavoin kuin yksityistä elinkeinoharjoittajaa, johon suurimman eron yhteisöverona tunnettu yhteisöjen tulovero. Yhteisövero on tulovero, joka peritään koko yhteisön vuoden aikana tekemästä tuloksesta eli vuoden aikana saatujen tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksesta. Yhteisöveron verokanta on 20 %.

Yhteisöveron piiriin kuuluvat osakeyhtiöiden ja osuuskuntien lisäksi myös tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. (Veronmaksajat, 2021.)

Yhteisöveroa perivät valtio ja kunnat, joiden prosenttiosuudet kokonaispotista vaihtelee verovuosittain. Vuonna 2022 osuudet jakautuivat seuraavasti: valtio 66,24 % & kunnat 33,76 %. (Valtiovarainministeriö, n.d.)

Suurin osa yrityksistä käyttää aikaa verosuunnitteluun, etenkin verovuoden loppupuolella. Tämä on järkevää ajatellen yrityksen taloutta. Verokarhun kouraan päätyvää summaa voi pienentää erilaisilla keinoilla. Näistä yleisin on investoinnit, joita jouduttaisiin kuitenkin tekemään seuraavan verokauden aikana. Yritys voi hankkia esimerkiksi 50 000 € arvoisen kaivinkoneen, jota se voi käyttää tulojen hankkimiseen useanakin vuonna, kun taas toinen vaihtoehto on, että sama 50 000 € joutuisi verottajan kynsiin ja tällöin 20 % osuus summasta menisi verohallinnon kautta valtiolle ja kunnille.

Moni saattaa ajatella, että verosuunnittelu olisi jotenkin kyseenalaista, mutta näin ei ole, mikäli pysytään tiettyjen rajojen sisäpuolella. Myös Verohallinto sanoo sivuillaan, että tämä on täysin hyväksyttävää ja jopa viisasta yritystoiminnan kannalta. Veronkierto on tosin eri asia.

Raja verosuunnittelun ja veronkierron välillä saattaa monissa tapauksissa olla todella häilyvä. Yleisin määritelmä on, että jos transaktion päätarkoitus on välttää veroja tai sillä ei ole muita liiketoiminnan kannalta merkityksellisiä syitä, on siinä tapauksessa kyse veronkierrosta (Rantalainen, 2021). Minilex määrittelee veropetoksen seuraavasti: “Toiminta katsotaan veropetokseksi tilanteessa, jossa verovelvollinen antaa viranomaiselle verotusta varten väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta, salaa verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan, veron välttämistarkoituksessa laiminlyö verotusta varten säädetyn velvollisuuden, jolla on merkitystä veron määräämiselle, tai muuten petollisesti aiheuttaa tai yrittää aiheuttaa veron määräämättä jättämisen tai veron määräämisen liian alhaiseksi taikka veron aiheettoman palauttamisen.” (Minilex, n.d.).

Rangaistukset veronkiertoon liittyen voivat vaihdella. Kun tapauksessa tavoiteltu taloudellinen hyöty on pientä, määrätään sanktioksi sakko tai enintään kahden vuoden vankeus. Vakavin seuraamus voi olla jopa neljän vuoden vankeus. Tässä tapauksessa teko on pitänyt arvostella kokonaisuutena törkeäksi. Tekijän on täytynyt tavoitella huomattavaa taloudellista hyötyä tai tehdä rikos erityisen suunnitelmallisesti. (Minilex, n.d.)

Tulemme myös tiimiyrittäjinä maksamaan osuuskuntamme kanssa yhteisöveroa jokaisen tilikautemme tuloksesta, joten itse kunkin on varmasti viisasta syventyä miettimään, miten paljon veroa tekemästämme tuloksesta on kannattavaa maksaa.

 

Verokortti

Työnantajana toimiessa sanaan “vero” törmää usein verokorttiin liittyvissä asioissa. Työntekijöille palkkaa maksettaessa yritys ei joudu maksamaan itse veroja, mutta kuitenkin maksettavasta palkasta on tilitettävä työntekijän verokortin mukainen osuus verohallinnolle. Se onnistuu maksamalla palkka Palkka.fi-palvelun kautta tai antamalla tulorekisteriin työnantajan erillisilmoitus (Vero.fi, 2022).

 

Yrittäjän ansio- ja pääomatuloverotus

Ryhtyessämme kirjoittamaan esseetä, emme tienneet, paljonko yrittäjän kannattaa maksaa ansiotuloveroja suhteessa pääomatuloon. Otimme tarkasteluun esimerkkitilanteen, jossa yrittäjä omistaa 100% yrityksen osakekannasta.

Vuoden 2022 pääomatuloveroprosentti on kiinteä 30% 30 000€ asti. 30 000€ ylittävältä osuudelta prosentti on 34%. Paljonko yrittäjän kannattaa nostaa itselleen palkkaa ansiotulona ja paljonko nostaa osinkoina ja maksaa verot pääomatulona?

Esimerkkitapauksessa verotettava henkilö on vuonna 1984 syntynyt henkilö, jonka verotuskunta on Tampere. Verohallinnon veroprosenttilaskurin mukaan raja menee noin 80 000€ kohdalla. Laskelmassa otettiin huomioon ainoastaan 80 000€ suuruiset ansiotulot ja 30 000€ omasta listaamattomasta yhtiöstä pääomatulona nostetut osingot, eikä mitään muita veroprosenttiin vaikuttavia tekijöitä.

Veroprosenttilaskuriin tutustuessamme törmäsimme tietoon, että yrittäjä voi nostaa osinkoja pääomatulona ainoastaan 8% osakkeiden matemaattisesta arvosta. Osakkeiden 8% nimellisarvon ylittävältä osuudelta osingot katsotaan ansiotuloksi. Esimerkkitapauksen yrityksen arvon täytyy siis olla riittävän suuri, jotta osingot voidaan katsoa pääomatuloksi. Tässä tapauksessa yhden osakkeen arvo pitäisi olla 3800€, jotta ehdot täyttyvät.

Toinen iso huomioon otettava asia on, että osinkojen verotus muodostuu osinkojen määrän ja yhtiön nettovarallisuuden mukaan. Osingot, jotka ovat alle 8% yhtiön edellisvuoden tilinpäätöksen nettovarallisuudesta sekä alle 150 000€ arvoisia, kuuluvat huojennetun pääomatulo-osinko verotuksen piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että huojennetusta 8% pääomatulo-osingosta vain 25% on veronalaista, loput 75% verovapaata. Yhden osakkaan yhtiössä nettovarallisuus on sama kuin osakkeiden matemaattinen arvo.

Esimerkkiyrityksen osakkeiden matemaattinen arvo on 380 000€ ja yhtiön tekemä tulos 37500€. Tuloksesta maksetaan yhteisöverona 20%, eli 7500€. Yrittäjä nostaa osinkona jäljelle jäävän 30 000€ ja maksaa verot huojennetun pääomatulo-osinkoverotuksen mukaan. Osinkojen määrä on tällöin alle 150 000€ sekä alle 8% yhtiön nettovarallisuudesta. Koska pääomatulo-osinkoverotus on huojennettu, maksaa hän veroja 25% osuudesta 30 000€ osingoista. Summasta 7500€ on siis veronalaista ja tulo katsotaan henkilökohtaiseksi pääomatuloksi, eli veroa maksetaan 30% koko summasta. Huojennetussa verotuksessa todellinen prosentti on 7,5 ja 30 000€ huojennetusta pääomatulo-osingosta maksettavaksi veron määräksi jää 2250€. Huomioitavaa on, että yritys maksaa tuloksesta yhteisöveroa, josta jäljelle jäävä voitonjakoerä tarkoittaa osinkoja.

Tästä huomaamme, että yrittäjän kannattaa mahdollisuuksien mukaan koittaa hyödyntää huojennettua pääomatulo-osinko verotusta. Mikäli sitä ei ole mahdollista hyödyntää ja henkilökohtainen veroprosentti jää alle 30%, kannattaa yrittäjän nostaa palkkaa ja maksaa verot ansiotulona. (Verohallinto, Accountor 2022).

 

Varainsiirtovero

Varainsiirtovero on ajankohtainen kiinteistöjä, asunto-osaketta tai muita arvopapereita ostaessa. Esimerkiksi yksityisen osakeyhtiön liikeosakkeet ovat varainsiirtoveron alaisia. Arvopaperipörssistä ostetuista osakkeista ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Yleensä ostaja maksaa varainsiirtoveron itse. Varainsiirtoveroilmoitus on tehtävä ja maksettava oma-aloitteisesti. (Verohallinto 2022).

 

Arvonlisävero

Toisen maailmansodan takia Suomen romahtaneita tullituloja paikkaamaan säädettiin 1941 väliaikaiseksi suunniteltu liikevaihtovero. Vastoin alkuperäistä ajatusta tilapäinen vero säädettiin kuitenkin pysyväksi. Liikevaihtovero oli edeltäjä nykyiselle arvonlisäverolle, joka otettiin käyttöön vuonna 1994.

Aluksi yleinen arvonlisäverokanta oli 22% ja poikkeavia kantoja 12%, 9%, ja 5%. Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi 1995 ja luonnollisesti voimaan tuli EU-lainsäädäntö. Suomen kolme alennettua arvolisäverokantaa oli EU:n lain vastaista, jossa vain kaksi alennettua kantaa oli sallittu. Vuoden 1998 alusta kaksi alinta kantaa yhdistettiin ja uudeksi kannaksi asetettiin 8%. Muun muassa henkilökuljetukset, kirjat, lääkkeet, yleisradion lupamaksut, liikuntatilojen vuokrat sekä ohjatut liikuntatunnit, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja majoituspalvelut asetettiin uuden 8% alv. kannan alle.

Eri alv. kantojen sisällöt ovat vaihdelleet vuosien aikana. Esimerkiksi ravintola- ja ateriapalvelut kuuluivat aiemmin korkeimman alv. kannan alle(22%), mutta siirrettiin 2010 alempaan 13%  alv. kantaan. Yleinen alv-kanta nousi nykyiseen 24% vuonna 2013, jolloin kaikkia alvin kantoja korotettiin prosenttiyksikön verran. (Verokampus 2022).

 

Liikevaihdoltaan pienen yrityksen arvonlisäverotus

Vähäisen liiketoiminnan harjoittajan ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Liiketoiminnan laajuus määritellään liikevaihdon perusteella. Vähäisenä liiketoimintana pidetään alle 15 000€ tilikaudessa liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Jos liikevaihto ylittää 15 000€, yritykseen tulee rekisteröityä arvonlisäverorekisteriin. Vähäisen liiketoiminnan raja ei koske ulkomaista yritystä, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. Yritys voi rekisteröityä vapaaehtoisesti alv-rekisteriin, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Rekisteröinti voi kannattaa esimerkiksi silloin, jos yrityksesi ostaa verollista liiketoimintaa varten paljon arvonlisäverollisia tuotteita tai palveluja. Kun yritys on alv-rekisterissä, näiden ostojen arvonlisäveron saa yleensä vähentää. Jos yritys ei ole ilmoittautunut arvonlisäverorekisteriin ja tilikauden myynti ylittää 15 000€, pitää yrityksen maksaa arvonlisäveroa koko tilikaudelta sekä mahdollisesti viivästymisseuraamuksia. Alle 30 000€ liikevaihdon yritykset voivat saada helpotusta maksamistaan arvonlisäveroista niin sanottuna alarajahuojennuksen, edellyttäen yrityksen kuuluvan alv-rekisteriin. (Verohallinto, 2022)

 

Arvonlisäveron verotuskausi

Alle 100 000€ liikevaihdon yrityksen verokausi on yleensä neljännesvuosi tai kalenterikuukausi. Pienemmillä, alle 30000€ liikevaihdon yrityksillä verokausi voi olla neljännesvuosi tai vuosi. Arvonlisävero ilmoitetaan ja maksetaan toisen kuukauden 12. päivä verokauden päättymisen jälkeen. Esimerkiksi maaliskuun arvonlisävero maksetaan viimeistään toukokuun 12. päivä. (Verohallinto, 2022)

 

Pohdinta

Aluksi hyvin kuivalta tuntunut aihe osoittautui hyvinkin mielenkiintoiseksi, kun tajusimme, miten paljon rahaa yrittäjänä voi säästää ymmärtämällä verotusta. Yritysverotukseen tutustuessamme myös yllätyimme monestakin asiasta, esimerkiksi siitä, kuinka myöhään nykyinen arvonlisäverojärjestelmä otettu käyttöön. Olimme myös ajatelleet nykyisen 24% yleisen arvonlisäverokannan olleen käytössä paljon pidempään.

Koemme, että jokaisen tiimiyrittäjän olisi syytä opetella ymmärtämään vähintäänkin verotuksen perusteet. Yritysverotus on moniulotteinen asia, jota pitää ymmärtää kokonaisvaltaisesti, mikäli haluaa menestyä. Etenkin arvonlisäverotuksen sekä vuosittaisen yhteisöveron maksamisen hallinta ja suunnittelu ovat erityisen tärkeitä Proakatemian osuuskuntatoimintaakin ajatellen. Päällimmäiseksi mieleemme jäi, että ennakointi on tärkeä menestystekijä verojen suhteen ja jopa verohallinto suosittelee yrityksiä suunnittelemaan verotustaan lain sallimissa puitteissa.

 

 

LÄHTEET

Accountor. Milloin osakkaan kannattaa nostaa palkkaa ja milloin osinkoja? Verkkosivu. Viitattu 17.9.2022: Milloin osakkaan kannattaa nostaa palkkaa ja milloin osinkoja? | Accountor

Euroopan Unioni. Verotus. Verkkosivu . Viitattu 19.9.2022: Verotus (europa.eu)

Minilex. Rangaistus veronkierrosta. Verkkosivu. 14.9.2022 https://www.minilex.fi/a/rangaistus-veronkierrosta

Rantalainen. Yrityksen verosuunnittelu. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.rantalainen.fi/julkaisut/artikkelit/yrityksen-verosuunnittelu/

Suomi.fi. Yritysverotus. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.suomi.fi/yritykselle/talouden-hallinta-ja-verotus/yritysverotus/opas/yritysverotus

Taloussuomi. Ansiotulo vai pääomatulo. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.taloussuomi.fi/verotus/ansiotulo-vai-paaomatulo

Valtiovarainministeriö. Elinkeinoverotus. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://vm.fi/verotus/elinkeinoverotus

Verohallinto. Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksuohjeet. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/ilmoitus-ja-maksuohjeet/

Verohallinto. Näin ilmoitat palkat ja työnantajasuoritukset. Verkkosivu. Viitattu 17.9.2022 https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/yritys_tyonantajana/nain-ilmoitat-palkat-ja-tyonantajasuoritukset/

Verokampus. Historiaa. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.verokampus.fi/opettajille/historiaa/

Veronmaksajat. Yhteisöverotus. Verkkosivu. Viitattu 17.9.2022 https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/#d849d970

Veronmaksajat. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.veronmaksajat.fi/

Väestöliitto. Verot, miksi niitä pitää maksaa. Verkkosivu. Viitattu 14.9.2022 https://www.hyvakysymys.fi/video/verot-miksi-niita-pitaa-maksaa/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close