Tampere
24 Jun, Friday
15° C

Proakatemian esseepankki

Yritysten resilienssi kestävän kehityksen maailmassa



Kirjoittanut: Jimi Hautamäki - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Käsittelen esseessä globaalien yritysten kestävää muutosjoustavuutta. Kuinka yritys pystyy muuntautumaan maailmantilanteen tai muiden ulkoisten muutospakotteiden alla, ottaen huomioon yhteiskuntavastuun.

 

Resilientti

Resilientti yritys on valmis muuttumaan ympäristön muuttuessa. (Yrittäjä.fi 2020). Lähes poikkeuksetta maailman menestyneimmät yritykset ovat onnistuneet suuren muutoksen läpiviennissä, joko yrityksen alkutaipaleella tai myöhemmässä vaiheessa. Suurissa organisaatioissa muutosten tekeminen on usein kankeaa ja vaikuttaa moneen prosessiin tuotantoketjussa tai hallinnossa. Resilientti yritys joustaa, ennakoi ja oppii yhdessä (Uusitalo 2016). Usein tilanteiden ennakoimattomuus aiheuttaa solmun yrityksessä. Kuka ottaa päävastuun uuden tilanteen käsittelemisestä tai muutosten kannattavuudesta? Oppiva organisaatio pystyy nopeisiin muutoksiin, sillä muutoshalukkuus ja vastuun ottaminen kuuluu usein kyseisen yrityksen kulttuuriin.

 

Mitä muutos vaatii?

Käsittelen esimerkissä ravintola-alan käytännön toimia, sillä ne ovat olleet eniten näkyvillä pääministeri Marinin maaliskuussa 2020 pitämän tiedotustilaisuuden jälkeen. Ravintolat ympäri suomea laitettiin kiinni yleisöltä, mikä pakotti monet ravintolat kehittämään uusia ansaintamalleja poikkeuslain raameissa. Moni ravintola-alan yritys alkoi myydä enemmän ruokaa kotiin kuljetettuna, mikä paikkasi varmasti jonkin verran aiheutuneita kuluja. Raition (2020) mukaan ruoan ulosmyynti aiheutti vaihtelevia mielipiteitä kannattavuuden näkökulmasta. Muutostoimissa nähtiin vahvasti yrittäjähenkeä pitkien päivien ja raskaiden päätösten muodossa. (Raitio 2020)

 

Korona

Suomessa monet yritykset ovat onnistuneet kääntämään yritystoimintansa koronaystävälliseksi. Kontaktittomuus, etäpalaverit sekä tuotantolinjojen muokkaaminen uudenlaisen tuotteen kehittämiseksi ovat olleet avainasemassa yritysten resilienssiä kasvattaessa. Anne Raitio kirjoittaa opinnäytetyössään resilienssistä yritystoiminnassa kriisitilanteessa. Raition (2020) mukaan resilienssi määritellään vastoinkäymisten sietokoykynä, joustavuutena ja kykynä mukautua vallitsevaan tilanteeseen. Kriisijohtaminen on tullut monelle yritykselle tutuksi kuluneen vuoden aikana ja moni yrittäjä on joutunut opettelemaan sitä vasta pakon edessä.

 

Mitä muutos vaatii?

Käsittelen esimerkissä ravintola-alan käytännön toimia, sillä ne ovat olleet eniten näkyvillä pääministeri Marinin maaliskuussa 2020 pitämän tiedotustilaisuuden jälkeen. Ravintolat ympäri suomea laitettiin kiinni yleisöltä, mikä pakotti monet ravintolat kehittämään uusia ansaintamalleja poikkeuslain raameissa. Moni ravintola-alan yritys alkoi myydä enemmän ruokaa kotiin kuljetettuna, mikä paikkasi varmasti jonkin verran aiheutuneita kuluja. Raition (2020) mukaan ruoan ulosmyynti aiheutti vaihtelevia mielipiteitä kannattavuuden näkökulmasta. Muutostoimissa nähtiin vahvasti yrittäjähenkeä pitkien päivien ja raskaiden päätösten muodossa. (Raitio 2020)

“Ensin parissa viikossa pyyhkiytyi kalenteri tyhjäksi kaikista varauksista. Mutta sitten kahden päivän sisään mä otin juhlapalveluissa 30 peruutusta juhlista ja tilauksista maaliskuusta toukokuuhun asti. Ja tota se tuli tosi nopeasti silleen, että asiakkaat säikähti perusteellisesti. Kun Marinin ilmoitus tuli, se oli kaksi päivää ja kaikki se kova työ mitä oltiin tehty suli kesäkuun loppuun. Reilu viikko meni sellaisessa sumussa, että mitä ihmettä. Lamaantui ihan totaalisesti. Yleensä se on sellasta kivointa aikaa kun tulee tarjouspyyntöjä ja sitten kun ne loppu ne 10 hlön saunaporukat yms. kun ne hävis kaikki pois. Ihmisille tuli sellainen paniikki” (Raitio 2020)

 

 

Yritysvastuu

Suuren muutoksen edessä yritykset joutuvat samalla pohtimaan jättämäänsä hiilijalanjälkeä. Viime vuosina on kehitetty termi yritysvastuu, jolla on pyritty herättämään pk-yritysten ajatusmalleja vihreämpään suuntaan. Suurissa yrityksissä yhteiskunnallista vastuuta pohditaan huomattavasti enemmän, sillä yrityksen brändi ja imago on vahvasti sidoksissa siihen, miten yritys näkyy julkisuudessa. Coca-Cola Company on tehnyt globaalisti merkittävää avustustyötä muovijätteen keräämiseksi rannoilta ympäri maailmaa. Yritys tukee kansainvälisiä avustusorganisaatioita sadoilla miljoonilla dollareilla. Täytyy toki muistaa se, että heidän tuotepakkaukset ovat suuressa osassa maailman muovijätteestä, jolloin tällainen “hyväntekeväisyys” on vähintäänkin vaadittavaa. Coca-Cola on hyvä esimerkki yhteiskuntavastuullisesta organisaatiosta, sillä vaikka se on kaupallinen yritys, se tukee jätteiden keräämisen lisäksi puhtaan juomaveden saatavuutta kehitysmaissa sekä naisten aseman parantamista muun muassa 5by20 -ohjelman avulla. (Coca-Cola Finland 2020)

Yrityksiä pyritään ohjaamaan vastuullisempaan toimintaan muun muassa tukien, palkintojen ja rahoitusten kautta. Sijoittajat ja pienet rahoituslaitokset ovat tänä päivänä tarkempia yrityksen vastuullisesta toiminnasta. (Yrittäjä.fi 2020). Globaalit kasvurahoitukset ja hankkeet keskittyvät lähes poikkeuksetta toiminnan yhteiskuntavastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen.

 

 

 

Lähteet:

 

Yrittäjät.fi, 2020.
https://www.yrittajat.fi/uutiset/635683-miten-globaalit-yritykset-nakevat-kestavyyden-trendit-muutosten-mahdollistajat-ja#f27946fb

 

Uusitalo, H. 2020. Resilientti yritys pärjää jatkuvissa muutoksissa

https://news.cision.com/fi/tyoterveyslaitos/r/resilientti-yritys-parjaa-jatkuvissa-muutoksissa,c2077727

 

Raitio, A. 2020. Mennään päivä kerrallaan.

 

Coca-Cola Finland, 2020. Vastuullisuus.

https://www.coca-cola.fi/vastuullisuus

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close