Tämä esseesarja oli todella opettavainen. Vaikka tietoa ja uusia asioita on paljon, jäi tästä käteen kuitenkin reilusti uutta oppia. Tämä poikkesi hyvin paljon aikaisemmista esseistäni ja pohjautuikin pelkästään tietoon. Näihin kirjoituksiin oli vaikea saada mukaan omia näkemyksiä sekä oivalluksia, joita koin pääni sisällä useasti. Päätin siksi kirjoittaa nämä muistiinpanomuodossa, jotta voin palata aiheisiin helposti myöhemmin. Päädyin kuitenkin tekemään viimeisen osion sellaiseksi, jossa kerron omia oivalluksiani ja samalla kerraten aiheita syventäen oppimaani.

Tekstin tuottaminen on ollut minulle melko helppoa ja yllätyksekseni huomasin, että niin se oli tässäkin aiheessa, vaikka toisin ajattelin. Olen pitkään tuskaillut sen kanssa, mistä aiheesta kirjoittaisin. Halusin, että esseeni olisivat muutakin kuin itsensä kehittämistä ja reflektointia, mikä tärkeää sekin tietysti! Ajattelin, että yrityksen talous on sellainen asia, josta on tiedettävä jotain etenkin, kun Waure osuuskuntamme on pian ollut vuoden pystyssä. Nyt minun on ehkä hieman helpompi ymmärtää tiimiyrityksemme taloutta, vaikka opittavaa on vielä paljon. Olin aina ajatellut, että talous on aiheena kovin tylsä ja monimutkainen. Oikeastaan huomasin sen, että nämä ovat melko yksinkertaisia asioita, jossa on jokin logiikka. Ainakin näin pintapuolisesti katsottuna!

Sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen ero selkeni minulle. Aikaisemmin ajattelin, että sisäinen laskentatoimi tarkoittaa sitä, että yritys itse tekee oman kirjanpitonsa ja ulkoinen taas sitä, että joku ulkopuolinen yritys tekee sen. Hauska huomata, kuinka termit ovat olleet tuttuja, mutta ties mistä olen keksinyt omat selitykseni niille. Onneksi olen perehtynyt asiaan ja oppinut, ettei se aivan niin menekään.

Sisäiseen laskentatoimeen aion vielä perehtyä tarkemmin ja tutkia sitä, millaisia laskelmia eri toimialojen yrityksissä tehdään. Näen, että sisäinen laskenta on melkeinpä jopa tärkeämpää, kuin ulkoinen, sillä sen avulla tehdään parempia ratkaisuja tulevaisuuteen. Opin kirjoittaessani tärkeän asian, nimittäin sen, mitä kaksinkertainen kirjanpito oikeasti tarkoittaa. Muistan, kuinka joskus ajattelin, että kaksinkertainen kirjanpito tarkoittaa kirjanpidon tekemistä kahteen kertaan ihan vain varmuuden vuoksi. 😀 Kun ajattelen asioita taaksepäin ja mietin omia oppejani, on hauska (toisaalta myös hieman nolo) huomata, kuinka olematonta oma tietämys on ollutkaan…

Kirjanpidon periaatteen ymmärrän, mutta tuskin osaisin tehdä sitä itse käytännössä. Opin kuitenkin sen, että kaksinkertaisessa kirjanpidossa jokainen tapahtuma merkitään aina kahdelle eri tilille joko kredit tai debet puolelle, riippuen siitä, onko rahaa tullut vai lähtenyt ja mihin se on käytetty.

Taseen ja tuloslaskelman kasaamisen perusteet kirjanpidon luvuista ovat vielä hieman epäselvät ja ne vaativat tarkempaa perehtymistä aiheeseen. Opin taseesta kuitenkin sen, että se kertoo yrityksen varallisuudesta sekä taloudellisesta asemasta tiettynä hetkenä ja voi muuttua jo heti seuraavana päivänä esimerkiksi suurien kalustoinvestointien takia.

Kirjoitettuani tämän esseen, tutkailin toiminimeni tasetta sekä tuloslaskelmaa. Ensimmäistä kertaa oikeastaan tarkastelin niitä kunnolla niin, että ymmärsin jotakuinkin mistä oli kyse.

Paljon olisi vielä syvennyttävää näihin aiheisiin, mutta nämä auttavat jo hieman pääsemään kärryille siitä, mistä ulkoisessa laskentatoimessa on kyse.

Tunnusluvuista tutustuin kolmeen ehkäpä tärkeimpään ja yleisimpään; kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius. Tämä tuli hyvänä palautteluna mieleen viime syksyltä. Asioiden sisäistäminen vie kuitenkin hetken aikaa ja varmasti ulkoa niitä en ihan heti opikaan, sillä näiden aiheiden kanssa en kuitenkaan ole päivittäin tekemisissä. Tunnusluvuissa ja niiden tulkitsemisesta en koe olevani kovin vahvoilla, vielä. Alkuun mietin, kenelle tunnusluvut on tarkoitettu. Onneksi ystäväni auttoi ja kertoi, että ne ovat avuksi sisäisessä laskennassa sekä kertovat ulkoisille toimijoille, kuten sijoittajille ja yhteistyökumppaneille yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja suunnasta. Kun tunnuslukuja ja niiden kehitystä verrataan edellisvuosiin, voidaan silloin ennustaa helpommin tulevaa. Palasin viimesyksyiseen raporttiin, jossa tutkailimme Alko Oy:n vuosikertomuksia. Se auttoi konkretisoimaan nämä tunnusluvut uudelleen.

Arvonlisäverotus oli mielestäni mielenkiintoisin näistä aiheista, vaikka alkuun ajattelin, että on tulossa paksua tekstiä, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Väärässä olin, onneksi! Arvonlisäverotus loksahteli kohdilleen päässäni ja ymmärsin sen pointin.

Vaikkakin luulin arvonlisäverotuksen olevan tuttu käsite ja jokseenkin ajattelin tietäväni, kuinka homma toimii, olin melko väärässä. Opin aivan perusteista lähtien kaiken, kuten sen, mikä arvonlisävero edes on ja miksi sitä maksetaan. En ollut ikinä tullut ajatelleeksi, mikä nyt tietenkin vaikuttaa hieman hölmöltä, etenkin kun olen toiminut yrittäjänä. Koin onneksi monta oivallusta tutustuessani aiheeseen. Ymmärsin kuinka esimerkiksi vähennykset toimivat ja miksi niitä tehdään.

Oli hieno kokea Ahaa -elämyksiä aiheista, joiden luulin olevan minulle todella vaikeita. Ajattelin talousaiheiden olevan pakkopullaa, johon nyt vain on yksinkertaisesti perehdyttävä. Huomasin kuitenkin, että oikeastaan pidinkin näistä aiheista, sillä niissä oli jokin järki, etenkin laskentatoimessa sekä alv: eissa. Nämä ovat sellaisia asioita, jossa on joku tietty logiikka ja ne loksahtelevat paikoilleen päässäni.

Esseesarjani yrityksen taloudesta on päätöksessään. Jos jaksoit lukea tämän sarjan läpi, niin huikeaa! Toivottavasti myös opit jotakin ja jos huomaat, etten itse ymmärtänyt jotakin oikein niin olisi hienoa, jos kertoisit siitä. 🙂