Sidosryhmien tärkeys

Yritykselle menestyksen kannalta on tärkeää pyrkiä luomaan hyvät sidosryhmäsuhteet ja johon tulee varata myöskin aikaa, jotta organisaation toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa. Sidosryhmien on myös tärkeää tuntea olevansa osa organisaatiota mm. osallistumalla organisaation kehitykseen tai ottamalla heidät mukaan yrityksen projekteihin ja avainpäätöksiin. Tällöin he luottavat organisaation toimintaan, jolloin myöskin ajattelevat sekä puhuvat organisaatiosta positiivisesti. Sidosryhmien osallistumisen kautta pyritään viemään toimintaa eteenpäin, joten organisaation strategiassa, missiossa sekä arvoissa on mukana johdon ja työntekijöiden lisäksi sidosryhmät. Sidosryhmät ovat myöskin tärkeitä yrityksen legitimiteetin, maineen sekä luottamuksen näkökulmasta. Legitimiteetillä tarkoitetaan yrityksen oikeutta olla olemassa ja oikeutta tulla hyväksytyksi. Tähän vaikuttaa niin sidosryhmät kun muut sektorit alalla. Maineella taas tarkoitetaan sitä, että minkälaisen kuvan organisaatio on antanut itsestään muille. Minkälainen kuva x-henkilöllä on tästä organisaatiosta? Onko organisaatio hyvän asian puolesta markkinoilla? Toimivatko he eettisesti? Kaikki yksittäiset teot määrittävät organisaation maineen kokonaisuudessa. Luottamus on miltei tärkeimmistä tekijöistä organisaatiossa, se myöskin määrittää sen, kuinka he pärjäävät pelikentällä. Uskooko yleisö tai työntekijät organisaation toimintaan ja kuinka paljon? Lyhyesti siis sidosryhmät määrittävät, kuinka menestyvä yritys on kyseessä.

Eri sidosryhmät

Sidosryhmiä on kuitenkin monenlaisia, eivätkö kaikki yksilöt halua tai toivo yritykseltä samaa asiaa.

Luottojoukot koostuvat yksilöistä, jotka haluavat yrityksen menestyvän ja tukevat toiminnallaan yritystä. He suosittelevat yritystä tutuilleen, suostuvat maksamaan kalliimpaa hintaa ja tämä siksi, sillä heillä on yleensä jonkinlainen positiivinen kokemus organisaatiosta. He ovat organisaatiolle tärkeitä etenkin silloin kun asiat eivät suju niin loistavasti, sillä he ovat niitä, jotka jakavat kokemuksiaan ja suosituksiaan  pyyteettömästi sosiaalisessa mediassa ja toimivat niin sanottuina sanansaattajina suurelle yleisölle. Luottojoukot tahtovat kuitenkin olla osana isoa yhteisöä sekä tuntea äänensä arvokkaaksi organisaatiossa.

Organisaatiolla on myöskin niin sanottuja vihollisia eli vihajoukkoja, jotka tuntevat yritystä kohtaan suurta epäluottamusta tai vihaa, ja mielellään myös jakavat tunteensa kaikkien kuultavaksi. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka ovat saaneet negatiivisen kokemuksen organisaatiosta. Organisaation tulee keskittyä sekä ylläpitää hyvää suhdetta luottojoukkoihin, muttei kuitenkaan tulisi unohtaa vihajoukkojen välien korjaamisen tärkeyttä.  Vihajoukkoja voidaan eri tavoilla yrittää ajatteleman positiivisesti yrityksestä. Väärin tehdyn teon korjaaminen esimerkiksi tekemällä jonkinlainen hyvitys on hyvä tapa saada henkilö sitoutua positiivisesti yritykseen. Siispä yrityksen menestyksen kannalta on tärkeää yrittää kääntää nämä vihajoukot luottojoukoiksi.

Organisaation legitimiteetti on hyvä, kun luottojoukkojen rooli organisaation toimintaan on suurempi teko- ja vihajoukkoihin nähden. Legitimiteetti taas kärsii, kun jälkimmäisten rooli on suurempi luottojoukkoihin nähden. Jos organisaatiolla taas on enemmän vihajoukkoja, kuin luottojoukkoja, niin organisaation legitimiteetti on uhattuna.

Kehitys

Nykyään sidosryhmä suhteiden rooli on merkittävämpää kuin koskaan ennen ja suurin syy tälle on asioiden sekä viestinnän julkisuus. Sosiaalisen median myötä viestien ja ihmisten mielipiteiden ilmaiseminen suurelle yleisölle on vain yhden klikkauksen päässä.  Organisaatioiden on siis panostettava sidosryhmien kanssa viestimiseen sekä varmistettava heidän tyytyväisyytensä organisaation toimintaan. Tämä luo myös yritykselle mahdollisuuksia, sillä sen avulla sidosryhmien tavoittelu on helpompaa sekä taloudellisesti edullisempaa.

Sidosryhmä suhteet ovat vuosien saatossa myöskin muuttuneet paljon. Aikaisemmin puhuttiin enemmänkin sidosryhmien hallitsemisesta, kun taas nykyään puhutaan heidän osallistamisesta. Jo tästä kehityksestä voidaan ymmärtää, kuinka merkittävä rooli sidosryhmillä siis on nykypäivän organisaatioiden toiminnassa. Lähestyminen oli myöskin ennen vanhaa vielä hajanaisempaa, mikä aiheutti sen ettei organisaatioissa ollut yhtenäistä ääntä, mikä vaikutti negatiivisesti organisaation sekä sidosryhmien väliseen toimintaan. Nykyään taas puhutaan integroidusta johtamisesta eli siitä että viesti pysyy samana johdosta alaisille, mikä kertoo sen, että organisaatio puhuu yhdellä äänellä. 

Siispä lyhyesti ja ytimekkäästi sidosryhmät ovat kuin pelaajia, joita ilman peliä ei ole mahdollista pelata.