Tampere
21 Jan, Thursday
-5° C

Proakatemian esseepankki

Yrityksen perustamisen alkuvaiheilla



Kirjoittanut: Nea Systä - tiimistä Waure.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Rework
100 faktaa myynnistä
Jason Fried
 David Heinemeier Hansson
Andrei Koivumäki
Katleena Kortesuo
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Suunnitellaako?

Fried ja Heinemeier Hansson (2010) nostavat teoksen alussa esiin yrityksen perustamiseen liittyvän suunnittelemisen, jonka he nimeävät arvailuksi. He vertaavat yrityssuunnittelua ennustajan tekemiin ennustuksiin ja näin ollen kumoavat käsitteitä siitä, että huolellisesti suunniteltu olisi yhtä kuin valmiiksi tehty. He käyttävät suunnittelusta nimeä arvailu, ja sitähän se totisesti on. Yrittäjät eivät voi täysin tietää, mihin suuntaan yritys kehittyy, miten muotivillitykset muokkaantuvat ja mitä mahdollisia yllättäviä tapahtumia tielle sattuu. Tämä korostuu erityisesti Proakatemian tiimiyritysten keskuudessa. On toki hyvä suunnitella, ennakoida ja pohtia, mutta liian yksityiskohtainen suunnittelu on luultavasti resurssien tuhlausta ja vie aikaa joltakin tärkeämmältä.

Tilaisuuksia ja tulee ja menee, joistakin yritys voi hyötyä, joistakin mahdollisesti ei, mutta niihin on kuitenkin välillä pystyttävä tarttumaan myös ilman ennakkosuunnittelua. Suunnitelmia pitää pystyä muokkaamaan matkan varrella ja aikaa ei kannata tuhlata monisivuisiin suunnitelmiin, vaan tehdä mitä juuri tällä hetkellä on tärkeää yrityksen toiminnan kannalta. Tehdään niitä asioita, joita tarvitsee tehdä juuri nyt, eikä kannata suunnitella vuosiksi eteenpäin, sillä suunnitelmat muuttuvat varmasti matkalla joka tapauksessa. (Fried & Heinemeier Hansson 2011, 19.)

Rajat vai rajattomuus?

Liian tiukasti rajatut suunnitelmat voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa yrityksen onnistumiseen negatiivisesti, mikäli improvisoinnin ja äkillisten muutosten mahdollisuus on kitketty pois noudattamalla aluksi asetettuja suunnitelmia. Tässä yksi syy, miksi me pinkut olemme olleet täysin pihalla siitä, mitä me olemme tekemässä… Meille ei haluta asettaa raameja tai antaa neuvoja, sillä se voisi kitkeä luovat ratkaisut ja uudistukset tulevien tiimiyrittäjien keskuudessa. Onko tämä järkevää? Näin tiimiyrityksen alkuvaiheessa se tuntuu siltä, että ei todellakaan ja miksi toistaisimme vuodesta toiseen samoja virheitä, mutta eiköhän se kiitos lopussa seiso, näin uskon.

Yhdessä vai erikseen?

Kaksikko nostaa esiin yrityksen koon ja henkilöstön määrän ja sitä kautta yrityksen tilanteen arvioinnin. Onhan se totta, että mitä isompi yritys, niin sitä hienommalta ja rahaa tuottavammalta se saattaa joidenkin korvissa kuulostaa. Toisaalta taas itseänikin ihmetyttää välillä se ajatus, että yritystä pitää kasvattaa mahdollisimman nopeasti hinnalla millä hyvänsä ja kerätä lisää tuottoja. Olen törmännyt tähän ajatukseen ja toimintatapaan työelämässäni ja nähnyt myös sen, että jatkuva kasvu ja varsinkin nopea sellainen, ei välttämättä aina ole lainkaan positiivinen asia. Kun perusasiat eivät vielä ole kunnossa, yritys etsii vielä suuntaa ja toimivia ratkaisuja toteuttaa liikevaihtoa, on tällöin mielestäni täysin turha edes ajatella laajentumista ja henkilöstömäärän kasvattamista. Mitä vankempi pohja yritykselle voidaan luoda alusta asti, vaikka vain kahden henkilön voimin, sitä helpompi tulevaisuudessa on ruveta pohtimaan laajentamista, jos silloinkaan toteavat Fried & Heinemeier Hansson (2011, 22–23).  Näytämme ulkopuolelle menestyviltä yrityksiltä, koska tekijöitä on useampi kuin yksi tai kaksi, mutta voimmeko osoittaa sen teoillamme, että myös yli 10 hengen tiimit voivat onnistua ja menestyä heti alusta alkaen?

Suorittajat ohoi!

Paljon keskustelua on jo nyt kuullut akatemialla siitä, että ne, jotka painavat kaikista eniten ja myöhään illalle hommia, ovat niitä, jotka myös menestyvät. Tätä ajattelutapaa tuodaan esiin myös kirjallisuudessa eri näkökulmista. Ensimmäisenä tulee mieleen Adrei Koivumäen tarinat omasta polustaan menestyväksi yrittäjäksi 100 faktaa myynnistä-kirjassa. Jos et koita, et voi voittaa ja koittaa pitää kovaa, mutta muistaa fokusointi ja suunnitelmallisuus. (Koivumäki & Kortesuo 2019, 46–52). Välillä ympärillä on ollut aistittavissa sellaista kulttuuria, niin valtakunnallisesti kuin akatemiankin tasolla, että suorittaminen ja itsensä ylibuukkaus ovat ”must” ja tätä ominaisuutta ihannoidaan ja unohdetaan se fokusointi ja suunnitelmallisuus. Jos kuitenkin pohdimme ylisuorittamista tiimin pitkän tähtäimen tavoitteiden sekä yksilötason jaksamisen näkökulmasta, voimme mahdollisesti todeta, että liikumme vaarallisilla vesillä. Varsinkin tiimin perustamisen alkuvaiheissa haluaisin nostaa levon ja palautumisen tapetille. Meitä on moneksi, jotkut kaipaavat sitä, että saavat tehdä paljon ja myös onnistua ja sitten on niitä, jotka hoitavat hommansa hieman kevyemmällä tahdilla ja rennosti. Usein kuitenkin ne henkilöt, jotka posottavat töitä lähes kellon ympäri ja huolehtivat siitä, että muut pysyisivät tässä samassa tahdissa, ovat myös luultavasti niitä, jotka saavat taistella oman jaksamisen kanssa. Olisi hyvä muistaa, että meitä on kaikissa tiimeissä vähintään kahden käden sormien verran ja tekemistä on osattava tai ainakin opeteltava delegoimaan ja luottamaan tiimin voimaan. Stressaantuneesta, väsyneestä jokapaikanhöylästä voi pitkällä tähtäimellä olla haittaa tiimille, sillä kukaan ei ole yli-ihminen, eikä jaksa olla tehokas loputtomiin liian kovalla työtahdilla.

Fried ja Heinemeier Hansson (2011, 25) ovat melko kärkkäällä tavalla nostaneet esiin suorittajien ominaisuuksia ja sitä, kuinka ylisuorittajat hajottavat tiimin sisäistä ilmapiiriä kasvattamalla muiden tiimiläisten syyllisyyttä omasta suoriutumisestaan. Tiimiläisten on siis hyvä havannoida ihmisistä tällaisia ominaisuuksia ja pyrkiä auttamaan työnarkomaania näkemään asioiden kääntöpuolen ja mahdollisuuksien mukaan pysäyttämään tämä luotijuna ennen kuin on liian myöhäistä.

”Työnarkomaanit eivät ole sankareita. He eivät pelasta kenenkään päivää, he vain tuhlaavat sen. Todellinen sankari on jo lähtenyt kotiin, koska ymmärsi, miten homma hoidetaan nopeammin.” (Fried & Heinemeier Hansson 2011, 26.)

Positive vibes only

Innovointia, ideoiden pallottelua, mahdottomia ideoita? Ei, niitä ei olekaan. Tai ainakin näin pitäisi ajatella. Olemme yrittäjyystaipaleemme lähtökuopissa ja tuoreita ja välillä hyvinkin epätodellisia ideoita nousee pintaan. Veijo mainitsi tiimijohtamisen sanassaan lauseen ”realismi on pessimismiä”, joka jäi pohdituttamaan. Kun ajattelemme, että meidän tai muiden ideat eivät voi olla toteuttamiskelpoisia ja tuomme sen vielä ääneen esille, sammutamme pala kerrallaan mahtavan liiketoiminnan roihua epäonnistumisen pelossamme. Tämä on juuri se hetki, kun kaikista hulluimpia ideoita pitäisi tuoda esille ja niitä pitäisi alkaa yhdessä jatkojalostamaan vielä hullummiksi ideoiksi! Menestys vaatii riskejä, mutta myös oikeita ja yhtä hulluja ihmisiä ympärille, jotka eivät lyttää tyhmimpiäkään ideoita alas vaan esittävät siihen omat jatkojalostusideansa. Kuuntelemalla näitä ihmisiä menestytään, sillä heillä on sitä intoa ja paloa, jota tarvitaan menestyvään bisnekseen.

Liikkeellelähdön 10. käskyä

  1. Löytäkää oma into ja palo sekä arvostus omaa työtänne kohtaan.
  2. Kehittäkää tuote tai palvelu joka vastaa omiin tarpeisiin, tällöin tiedätte, onko kehittelemäsi idea toteutuskelpoinen, uskokaan omaan ideaan.
  3. Tarttukaa toimeen, älkää jämähtäkö ideoihin ja haaveiluun, tehkää päätöksiä.
  4. Löytäkää työllenne merkitys
  5. Käyttäkää aikaa oikein, priorisoikaa, fokusoikaa
  6. Kasatkaa ympärillenne eteenpäin meneviä ja -vieviä ihmisiä
  7. Maltti on valttia, mikään ei tule hetkessä
  8. Opiskelkaa: lukekaa kirjoja, kuunnelkaa ja katselkaa menestyviä ihmisiä
  9. Luokaa yleisö – verkostoitukaa
  10. Muista palautua
Kommentit
  • Salla Nieminen

    Tuo Suorittajat ohoi! -kappale pisti todella miettimään! Toai tärkeä aihe ja mielenkiintoinen tuo ajatus siitä, että suorittajat vaikuttavat tiimin henkeen myös sitä kautta, että muut voivat tuntea syyllisyyttä paljon tekevän rinnalla. Hyvä essee ja tsemppiä jatkoon! Eivätköhän nuo tiimin ja yrityksen perustamiseen liittyvät asiat tosiaan pikku hiljaa ajan kanssa selkene! 🙂

    2.3.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close