Jani Bieck

Yksilöessee

22.4.2019

Yrityksen nykyinen talous on huono mittari!

Paranoidi optimisti, Risto Siilasmaa

Risto Siilasmaa F-Securen perustaja ja Nokian hallituksen puheenjohtaja avaa kirjassaan Paranoidi optimisti ajatuksiaan Nokian tuhosta ja sen uudelleen rakentamisesta. Hän pääsi seuraamaan hyvin läheltä, kuinka silloiset päättäjät sulkivat silmänsä kilpailijoiden kehitykseltä ja omilta virheiltään. Seuraavassa esseessä tulen avaamaan ne tärkeimmät kohdat, jotta kukaan ei ainakaan toivottavasti toistaisi näitä virheitä. Vaikka puhutaan jättimäisestä yrityksestä verrattuna meidän osuuskuntiin, niin ongelmien perusajatus voi olla mittakaavasta huolimatta hyvinkin samaistuttava.

SOKEUS

Ongelmathan alkoivat Jorma Ollilan aikakaudella, jolloin Nokialla sokaistuttiin sen ylivoimaiseen asemaan markkinajohtajana. Katsottiin sen hetkistä tulosta ja ajateltiin sen jatkuvan samanlaisena tulevaisuudessakin. Voidaan jopa puhua niin sanotusta tyytyväisyyden tunteesta. Olihan kuitenkin lähes jokaisella ihmisellä maailmassa Nokian puhelin, joten miksipä ei olisi tulevaisuudessakaan? Risto Siilasmaan kirjoittaakin kirjassaan, että yrityksen nykyinen talous on huono mittari, koska se ei kerro sen hetkisestä suunnasta tai kehityksestä.

Älä siis sokaistu, vaan pyri aina kehittymään ja olemaan askeleen edellä kilpailijoitasi! Risto vinkkaa, että esimerkiksi sen hetkinen asiakastyytyväisyys on huomattavasti parempi mittari.

KILPAILIJAT

Älypuhelinten vallatessa markkinoita myös kilpailijat ajoivat pikkuhiljaa Nokiasta ohitse. Nokialla aliarvioitiin kilpailijoiden potentiaali, koska aiemmin oltiin niin ylivoimaisia. Tosiasiassa muut alkoivat kehittämään älypuhelimia ja niiden ohjelmistojaan jo huomattavasti Nokiaa aiemmin. Kilpailijat olivat siis Nokian varjossa onnistuneet pienin askelin haalimaan itselleen etulyöntiasemaa. Valmistajat kuten Apple ja Samsung tulivat ajamaan Nokiasta ohi ja vuodesta 2008 -> 2009 Nokian myynti laskikin noin 53%.

Opetuksena voidaan todeta, että pysyväsi menestyksen huipulla sinun tulee jatkuvasti panostaa tuotekehitykseen ja analysoida markkinoita ja siellä toimivia kilpailijoita. Nokialla ei näin tehty, vaan lopputuloksena oli surkea hinta-/laatusuhde älypuhelimissa ja huomattavasti kilpailijoitaan huonompi ohjelmiston käytettävyys.

HUONO OHJELMISTOKEHITYS

Kuten aiemmin jo mainitsin Nokian sokaistuessa omaan asemaan, sen kilpailijat ymmärsivät panostaa puhelinten sijasta ohjelmistoon, jossa olikin tulevan älypuhelinaikakauden suurin kilpailuetu. Applen iOs ja Googlen Android olivat käytettävyydeltään valovuoden Nokian käyttämän Symbiania edellä. Symbianin ongelmaksi koituivat sen huono käytettävyys, vähäinen määrä applikaatioita, sekä huono käyttäjäturvallisuus. Monien huonojen asiakaskokemusten myötä niiden myynti romahti ja käyttäjät siirtyivät käyttämään toisten valmistajien parempia laitteita.

Siinä kohtaa, kun ongelmat havaitaan on usein jo liian myöhäistä. Näin tapahtui Nokian tapauksessa, koska Symbian ei ehtinyt riittävän nopeasti muuttamaan tai uusimaan ohjelmistoaan.

JÄYKKÄ YRITYSKULTTUURI

Jälkiviisaana voi sanoa, ettei ihmekään näiden vanhojen jäärien johtaessa, että hommat menivät niin sanotusti perseelleen. Jorma Ollila johti pelolla ja OP-Kallasvuo ei oikein enää millään ehtinyt pelastamaan omalla tj-kaudellaan tilannetta.  Kaikkea ei tietysti voi laittaa Ollilan piikkiin, mutta johtamisella on kuitenkin valtava vaikutus kokonaiskuvaan. Hänen aikakaudellaan avoimuudesta ei voinut oikein puhua, eikä palautettakaan mieluusti annettu tai otettu vastaan. Kuinka ihmeessä kehitys on tässä tilanteessa edes mahdollista, koska kaikenhan pitäisi juurikin perustua avoimuuteen ja luottamukseen? Hallituksessakin pelättiin nostaa virheitä ja epäkohtia esille, koska ne tultaisiin kuitenkin lakaisemaan pöydän alle piiloon.

Oli yritys tai organisaatio iso tai pieni on erittäin tärkeää muistaa puhua asioista avoimesti ja osallistaa mahdollisimman monia keskusteluihin ja päätöksentekoon. Johtaminen valuu kuitenkin ylhäältä alaspäin, joten johtajan suurin tehtävä on rakentaa tätä luottamusta ja kantaa vastuuta. Meillä Proakatemialla esimerkiksi Business Leaderien on tärkeä pitää mielessään, etteivät he kuitenkaan yksin ja etenkään omien intressien mukaan toimi, vaan toimintaan on aina sidottava tiimi.

Turha kankeus kannattaa jättää kuntosalin venyttelyhuoneeseen. Mitä kankeampaa päätöksenteko ja organisaation toiminta, sitä hitaammin asiat tapahtuvat. Kankeudella voidaan tarkoittaa Nokian tapauksessa sitä, ettei haluttu myöntää omia virheitään tai tehdä tarvittavia korjausliikkeitä ajoissa. Kankeuden sijaan kannattaa valita ketteryys, jolloin organisaatio pystyy toimimaan nopeasti ja reagoimaan erilaisiin tilanteisiin tilanteiden vaatimalla tavalla.

Meillä Valuessa tällaisia osoituksia ketteryydestä ovat olleet esimerkiksi erilaisten palkkamallien ja kannustinten kokeilu, sekä reagointi reklamaatioihin tai ”kriiseihin” tiimin sisällä. Toki yrityksemme on pieni, jolloin tämä kaikki on helpompaa, mutta etenkin yrityksen kasvaessa nämä teemat on pidettävä päivittäin mielessä. Missä tapauksessa teidän tiiminne on toiminut ketterästi tai vuorostaan kankeasti?

OPIT AKATEMIA-TIIMEILLE

Akatemia toimii tietysti aika paljon turvallisempana kasvualustana, kuin Nokian tapauksessa kovasti kilpailtu ja globaali liikeympäristö. Kaikesta turvallisuudestaan huolimatta kaikki tiimit eivät kuitenkaan uskalla olla rohkeita ja tehdä isoja asioita yhdessä. Jos uskaltaisimme olla vieläkin avoimempia ja ajatella yli tiimirajojen, niin saisimme varmasti parempaa tulostakin aikaan. Kehityskin tulee aikalailla itsestään, koska oppiminen on iso osa opintojamme. Ketteriäkin meidän pitäisi olla, koska emme ole vielä kangistuneet vanhoihin toimintatapoihin.

Sovitaanko siis, että katsotaan hieman sen oman tiimin kuplan ulkopuolelle ja uskalletaan tarttua rohkeammin kaikkiin mahdollisuuksiin, joita meillä yhdessä tekemällä on? Risto Siilasmaa kirjoittaa yrittäjämäisestä asenteesta, joka toimii avaimena menestykseen. Meiltä jokaiselta tätä kyseistä asennetta löytyy, joten muistetaan myös hyödyntää sitä kilpailuetua. Muistakaa: meidän ei kuulu kilpailla toisiamme vastaan, vaan auttaa toisiamme menestymään.

LOPPUSANAT

Tässä Nokian esimerkissä puhuttiin lähinnä sen kaataneista epäkohdista, joiden seurauksena tuhannet ihmiset menettivät työpaikkansa ja Suomi paikkansa maailmalla ihmisten taskuissa. Toki Nokialla tehtiin paljon asioita oikein, jotta vuosikausia kestäneen markkinajohtajan asemaan edes päästiin. Sitä kaikkea ei voi kukaan ottaa Nokialta pois, mutta onhan se silti surullista, että noin valtava menestystarinakin voi päättyä. Tullaankohan vastaavaa tarinaa enää koskaan kirjoittamaan?