Yrityksen listautumisprosessi
Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.
Kirjoittanut: Jenna Korpi, Petra Hiltunen, Inka Tikkanen & Jesse Vuori
Johdanto:
Pidimme muutamaan otteeseen oppimissolun aiheesta sijoittaminen. Huomasimme, kuinka laaja aihe sijoittaminen on ja kuinka monta eri tapaa on sijoittaa on. Lähdimme etsimään tietoa pörssiosakkeista ja siitä, kuinka osakkeet listautuvat pörssiin. Tässä esseessä avaamme aluksi termistöä pörssiosakkeisiin liittyen, jonka jälkeen tutustumme paremmin listautumisprosessin eri vaiheisiin eli siihen, miten yritys listautuu ja kuinka osakkeet päätyvät julkiseen kaupankäyntiin. Jo itse listautumisprosessissa on monta eri vaihetta, joita tulemme käsittelemään esseessämme. Niitä ovat esimerkiksi listautumisen vaiheet, kesto, vaatimukset, kulut, hyödyt ja haitat sekä viestintä.
Mikä on pörssiosake?
Pörssiosake tarkoittaa pörssiosakeyhtiön omistusosuutta. Mitä enemmän sinulla on tietyn yhtiön osakkeita omistuksessa, sitä enemmän omistat kyseistä yhtiötä. (Trader 2020)
Pörssiosakkeista käydään kauppaa pörssissä. Pörssi on julkinen kauppapaikka, jonne yritykset listautuvat ja sijoittavat ostavat heidän osakkeitaan. Tämän jälkeen ostajat ja myyjät käyvät osakkeista kauppaa. (Sijoittaja.fi n.d.)
Miten pörssiosakkeilla käydään kauppaa?
Osakkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan (Trader 2020). Mihin hintaan osakkeen omistaja on valmis myymään omistamansa osakkeen ja minkä hinnan ostaja on siitä valmis maksamaan. Kauppaa käydään pörssissä huutokaupan tyyliin.
Mitä tarkoittaa listautuminen?
Yrityksen listautuminen pörssiin tarkoittaa sitä, että yritys laittaa osakkeensa pörssiin myytäväksi, jonka jälkeen sijoittajat määrittävät yhtiön ajankohtaisen arvon ostojen ja myyntien kautta. Yhtiö kerää tämän avulla sijoittajilta rahoitusta yhtiön kehittämiseen. (Inderes n.d.)
Listautumisen prosessi ja kesto:
Listautumisprosessi voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen:
- Listautumisvalmiuden arviointi ja esimiestyöt
Tämä vaihe alkaa projektitiimin kasaamisella. Projektitiimistä täytyy vähintään löytyä taloudellinen- ja oikeudellinen osaaminen, liikkeeseenlaskijan asiamies ja listautumisvalmiuden arvioija. Näiden lisäksi viestinnällinen osaaminen on erittäin tärkeää sijoittajien tavoittamisen kannalta.
Seuraavaksi kartoitetaan yhtiön lähtötilanne ja käynnistetään prosessi, jonka tavoitteena on saattaa yhtiö listallaolovaatimusten tasolle. Listattujen yhtiöiden pitää pystyä muun muassa taloudelliseen raportointiin, antamaan tietoa, kyetä hyvään hallinointitapaan ja sisäpiiritiedon julkistamiseen. Listautuvan yhtiön täytyy teettää alkukartoitus, jonka jälkeen tehdään toimenpidesuunnitelma ja –aikataulu.
Listautumisvalmiuden saavuttaminen varmistetaan liiketoiminnan ja strategian kypsyyden näkökulmasta. Mitä kypsempää liiketoiminta on ja mitä ymmärrettävämpää liiketoiminta on sijoittajan kannalta, sitä parempi. Sijoittajatarinan houkuttelevuus, uskottavuus ja selkeys määrittävät yhtiön potentiaalista sijoittajakuntaa.
Tämän lisäksi aloitetaan osakkeiden arvo-osuustaminen eli siirretään arvopaperit sähköiseen rekisteriin, joka mahdollistaa arvopaperien omistukset ja sen muutosten rekisteröinnit.
Tähän prosessiin menee tyypillisesti noin 1–2 kuukautta.
(Inderes n.d.)
- Listautumisen valmistelu ja markkinointi
Toinen vaihe keskittyy osakokonaisuuksien työstämiseen. Tähän kuuluu laajimpana yhtiöesitteen eli listalleottoesitteen valmistelun, joka on kaikista vaativin kokonaisuus. Siinä pyritään antamaan kattavat tiedot yhtiöön ja listautumiseen liittyen. Yli 8 miljoonan listautumisanti vaatii hyväksynnän finanssivalvonnalla ja sen alle jäävä anti hyväksytetään pörssillä.
Toisessa vaiheessa tehdään arvonmääritys, jonka avulla tuodaan yhtiön johdolle ja hallitukselle näkemys yhtiön arvosta. Arvonmäärityksen lisäksi tehdään transaktiosuunnittelu, jossa määritetään listautumisen jälkeinen omistusrakenne. Tässä otetaan huomioon yrityksen tarpeet ja nykyisten omistajien tahtotila. Tähän kuuluu esimerkiksi kysymys siitä, että myyvätkö nykyisen yrityksen omistajat osakkeita listautumisannista vai kerätäänkö siinä rahaa pelkästään yritykselle. Transaktio jakautuu myyntiosakkeisiin ja antiosakkeisiin, joita voidaan hajauttaa institutionaalisille sijoittajille, yksityisille sijoittajille ja yhtiön omille työntekijöille. Vähintään 10 % yhtiön osakkeista täytyy kuitenkin olla vapaassa kaupankäynnissä.
Yhtenä asiana toisessa vaiheessa rakennetaan viestinnälliset valmiudet, joita hyödynnetään listayhtiönä. Tähän kuuluu esimerkiksi yhtiön puhehenkilöiden ja johtoryhmän valmentamista, mediasuhteen rakentamista, talousraportoinnin pohjien laatimista, tiedonantopolitiikan ja kriisiviestinnän ohjeiston laatimista sekä sijoittajasivuston rakentamista. Tässä vaiheessa kerrotaan myös listautumispohdinnoista julkisuuteen.
Tähän vaiheeseen menee tyypillisesti noin 3–4 kuukautta.
(Inderes n.d.)
- Listautumisen aloittaminen, aktiivinen markkinointi ja listayhtiöksi tuleminen
Toisen vaiheen hyvä työ tekee kolmannesta vaiheesta mahdollisimman helppoa. Tässä vaiheessa listautumisanti myydään niin instituutiosijoittajille kuin yksityissijoittajillekin. Instituutiosijoittajat ovat ammattisijoittajia. Heille monesti hajautetaan merkittävä osa listautumisannista. Tässä vaiheessa jaetaan ja hajautetaan varallisuus sekä saadaan listautumisprosessi päätökseen.
Tämä prosessi kestää yhteensä noin kaksi kuukautta.
Yhteensä prosessiin menee yleensä aikaa noin puolivuotta, mutta käytännössä mitä parempi listautumisvalmius yhtiöllä on etukäteen, sitä nopeampi prosessi on. Jos taas yhtiöllä on paljon tekemistä listautumisvalmiuden saavuttamiseksi, kestää prosessi luonnollisesti pidempään.
(Inderes n.d.)
Listautumisen vaatimukset
Kiinnostava, selkeä ja etenevä sijoittajatarina – Sijoittajat vaativat yritykseltä selkeää strategiaa ja tuloksia sen toteutuksessa. Suuntaansa etsivä yritys ei välttämättä saa listalla työrauhaa toimintansa kehittämiseen.
Hallinnon riittävä kypsyys – Listayhtiön velvoitteet ja vaadittu hallinnon kypsyys voi pienimmissä yrityksissä muodostaa toiminnan mittakaavaan nähden turhan suuren kuluerän. Listayhtiön prosessit ovat yritykselle usein myös hyödyllisiä, mutta ei välttämättä kaikissa kehitysvaiheissa.
Sisäisen viestinnän hallinta – Listayhtiön tulee viestiä kaikille sijoittajille samanaikaisesti, mikä asettaa tiettyjä rajoitteita myös tiedon sisäiselle jakamiselle.
Riittävä markkina-arvo – Listayhtiön osakkeella tulee olla toimiva jälkimarkkina, joka vaatii riittävän suuren määrän sijoittajia ja vapaasti markkinoilla vaihdettavia osakkeita. Listayhtiölle aiheutuvista kuluista, jotka ovat noin 100–150 tuhatta euroa pienelle First North -yhtiölle, ei myöskään pitäisi muodostua yhtiölle liian suurta taakkaa. Näitä tekijöitä varten yhtiön arvon tulee olla riittävä. Nyrkkisääntönä suosittelemme vähintään 15 miljoonan euron markkina-arvoa ennen listautumisannissa kerättäviä varoja.
Pitkäjänteisyys ja sitoutuminen – Listautuminen määrittää koko yrityksen loppuelämää ja listalle mentyä helppoa paluuta ei ole. Jos listalle pyritään ilman omistajien ja avainhenkilöiden sitoutumista, omaa hetkellistä arvostustasoa optimoiden tai yksittäisen omistajatahon intressit edellä, on epäonnistumisen riski korkea.
Valmius yrityksen toiminnan julkiseen läpivalaisuun – Listayhtiö raportoi toiminnastaan avoimesti ja säännöllisesti. Mahdolliset luurangot kaapissa nousevat tällöin helposti julkisuuteen ja myös hyvin perustein tehdyt päätökset, esimerkiksi sisäpiirijärjestelyihin liittyen, voivat näyttäytyä julkisuudessa kyseenalaisilta riippumatta niiden taustoista. Listautuvalle yritykselle onkin arvokasta toimia korostetun vastuullisesti ja olla valmis toimintansa kriittiseen käsittelyyn julkisuudessa, osin myös epäreiluun sellaiseen. (Inderes n.d.)
Martti Paasi kertoo podcast sarjassaan Rahapodi listautumisen vaatimuksista seuraavanlaisesti: “Helsingin pörssin päälistalla on suurimmat vaatimukset listautumisen suhteen verrattuna Firt Nort- listaan. Helsingin pörssin päälistan vaatimukset ovat moninaisia, esimerkiksi listautuvalla yhtiöllä pitää olla kolmen vuoden ajalta tallennettu tilintarkastushistoria. Päälistalla on myös suurin informaatiovaatimus, eli kun yritys päätyy päälistalle, siltä vaaditaan johdonmukaista ja säännöllistä tiedottamista. Päälistalla on siis suurin vaade läpinäkyvyydelle, sillä sijottajien on päästävä mahdollisimman hyvin käsiksi informaatiota siitä, miten yrityksellä oikeasti menee. First North- lista on vaatimuksiltaan hiukan kevyempi, se ei ole yhtä kallista, kun päälistalle meneminen”. (Paasi 2022)
Mitä listautuminen maksaa?
Kauppalehdessä todetaan, että pörssilistautuminen ei ole halpaa hupia.
Pienemmissä anneissa kustannukset voivat kohota jopa lähelle 20 prosenttiin kerätystä pääomasta, kuten listautuneessa Fodeliassa. Yhtiö sai listautumisannista noin 4,5 miljoonan euron bruttovarat. Kuluja listautumisesta koitui 0,9 miljoonaa euroa, eli liki 20 prosenttia. Vastaavaan kululukemaan ylsi myös tänä vuonna listautunut Nanoform. Se keräsi annillaan 70 miljoonan euron bruttovarat, josta kuluihin meni 13,5 miljoonaa euroa. (Kauppalehti 2020)
Kustannuksiin vaikuttaa esimerkiksi toteutettavan järjestelyn kokoluokka ja rakenne, valitut neuvonantajat sekä käytettävien palveluiden laajuus. Kulut muodostuvat esimerkiksi markkinointi- ja viestintäkuluista, neuvontakuluista, vieraan pääoman rahoitusjärjestelyistä ja siihen liittyvistä kuluista sekä pörssi ottaa oman osuutensa. Anteja on läpiviemässä useampia neuvonantajia, juristeja, tilitarkastustoimisto ja usein myös viestintätoimisto. Kokonaispottivertailua erilaisten listautumisten välillä on vaikea tehdä, sillä listautumisvalmistelut voivat kestää parikin vuotta ja on myös erilaisia käytäntöjä, miten listautumiseen liittyviä kustannuksia kirjataan.
Tyypillisestä, noin 5–8 miljoonan euron (sisältäen osakeannin ja/tai -myynnin) pienemmästä First North -listautumisesta yhtiölle aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset liikkuvat käsityksemme mukaan tällä hetkellä karkeasti noin 0,5–1,0 miljoonassa eurossa. Listalla olosta muodostuu yhtiölle lisäksi juoksevia kuluja, joista osa on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Karkeasti arvioituna tyypillisen pienemmän First North -yhtiön suorat listalla olon kustannukset ovat noin 100–150 tuhatta euroa vuodessa riippuen sijoittajaviestinnän panostusten suuruudesta. Haarukan yläpään kustannustasolla pienempi First North -yhtiö pystyy tyypillisesti tekemään laadukasta ja aktiivista sijoittajaviestintää, mikä auttaa yhtiötä listalla olon hyötyjen saamisessa (esim. näkyvyys ja osakkeen likviditeetti). (Inderes n.d.)
Näiden suorien kustannusten lisäksi tietyillä yhtiöillä on tarve vahvistaa listayhtiönä toimimista varten hallintoaan. Tämä tulee kasvavalle yhtiölle usein eteen joka tapauksessa, eikä sinänsä ole välttämättä nähtävissä suoraan listalla olosta aiheutuvana kustannuksena. (Inderes n.d.)
Hyödyt ja haasteet
Osakkeet ovat pörssissä julkisen kaupankäynnin kohteena, näin ollen myös likvidimmässä muodossa. Osakkeita voi myydä vapaasti ostajille tuttujen osakevälittäjien kautta, kuten Nordnetin. Listautunut yhtiö voi myös liikkeelle laskea uusia osakkeita hakiessaan kasvurahoitusta. Tätä kutsutaan osakeanniksi. Pörssilistautuminen avaa myös yhtiölle uusia rahoituskanavia ja -mahdollisuuksia auttamaan yritystä kasvamaan. Kasvurahoittajia on usein helpompi tavoittaa pörssiin listautuneena julkisen kaupankäynnin ja näkyvyyden vuoksi. Listautuneen yhtiön on myös helpompaa ja edullisempaa hakea rahoitusta rahoituslaitokselta esimerkiksi panttaamalla osakkeita lainan saamiseksi. Kasvumahdollisuuksia lisää myös se, että yhtiö voi käyttää omia osakkeitaan valuuttana yritysostoissa. Hyöty on suuri etenkin silloin, kun osake on korkealle arvostettu eli osakkeen todellinen arvo on korkeampi kuin mitä sen tunnuslukujen valossa tulisi olla.
Julkinen listautuminen lisää yrityksen näkyvyyttä tuoden yhtiön useamman sijoittajan sekä analyytikkojen silmien eteen seurattavaksi. Suuri osa analyytikoista seuraa nimenomaan pörssiyhtiöitä, joista myös sijoittajan on helpompi löytää tietoa monilta luotettavilta tahoilta. Esimerkiksi Inderesiltä löytää osakeanalyysejä eri yhtiöistä. Listautumisen myötä toimintaa ja mittareita tarkastellaan kriittisemmin. Tämä tulee ottaa tarkasti huomioon yritysviestinnässä niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän suhteen. Viestintä tuokin omat haasteensa yritykselle, kun sen pitää samaan aikaan vakuuttaa sijoittajat ja viestiä läpinäkyvästi toiminnastaan. Siinä joutuu miettimään tarkasti, mitä lupailee. Tiivistetysti pörssilistautumisen hyötyinä voidaan pitää kasvumahdollisuuksien lisääntymistä uudenlaisien rahoitus- ja sijoitusmarkkinoiden avautuessa sekä julkista näkyvyyttä yhtiön ympärillä. Siinä, missä listautuminen avaa paljon mahdollisuuksia on myös huomioitava yhtiön resurssit ja valmius listautumista varten. Listautuminen vie oman aikansa, joten siihen tulee varautua tekemällä esityöt listautumista varten mahdollisimman huolellisesti.
Haasteina listautumisessa voidaan pitää sijoittajien vaatimustasoa nopean tuloksenteon valossa. Vaikka yrityksen tähtäin olisikin pitkälle aikavälille asetettu, haluavat sijoittajat tuloksia sekä raportointia tasaisin väliajoin. Pörssiyhtiöt ovatkin jatkuvan analysoinnin kohteita, joten yhtiön läpinäkyvyys tulee huomattavasti suurempaan rooliin. Etenkin viestinnälliset valmiudet on siis syytä ottaa tosissaan. Yrityksen vastuullisuus, päätöksenteko ja toimintatavat joutuvat entistä kovemman kritiikin kohteeksi ja yhtiön tulee muutoinkin noudattaa uusia byrokraattisia velvoitteita. Nämä taasen lisäävät hallinnollisia kustannuksia. Listautuminen vaatiikin sen, että taloudelliset resurssit ovat kunnossa. Tavanomaisesti listautuminen maksaa pienelle First North- yhtiölle noin 100–150 tuhatta euroa. Kustannukset voivat vaihdella kuitenkin hyvin paljon riippuen yhtiöstä ja sen kokoluokasta. (First North- lista on kasvuyritysten lista pienempiä pörssiyhtiöitä varten.) First North- markkinapaikalla olevalla yhtiölle on hieman kevyemmät velvoitteet ja hallinnolliset vaatimukset, kuin Helsingin pörssin päälistalla olevilla yhtiöillä. Yrityksen hallinto ja omistajuus onkin pörssiyhtiöllä vaativampaa, sillä omistajuus jakautuu laajemmalti. Tämä tekee yhtiöstä haavoittuvaisemman vallankaappauksia kohtaan. Pörssilistautuminen haastaa hallintoa kehittymään uudenlaisessa toimintaympäristössä. Haasteilla voikin olla paljon positiivisia vaikutuksia yhtiön kurinalaiseen ja määrätietoiseen kasvuun johtamisessa. Listautuminen on kokonaisuudessaan valtavan suuri päätös yhtiölle ja etenkin johdon tulee olla sitoutunut siihen. Omistajatahon intressit edellä tapahtuvan listautumisen riskit epäonnistua ovat huomattavasti suuremmat. Listautuvan yhtiön intressejä monesti tarkkaillaankin kyseenalaistaen esimerkiksi julkisilla keskustelupalstoilla. (Inderes, listautujan tietopaketti)
Miten listautumisesta viestitään?
Sijoittajaviestinnän tarkoitus on viestiä sijoittajille sekä sidosryhmille mm. yhtiön sijoitustarinaa sekä taloudellista tilannetta. Sijoittajaviestintää säätelee suomessa arvopaperimarkkinalaki, jossa määritellään yhtiön velvoitteita viestinnän suhteen. (Lehtonen, 2020) On hienoa, että suomessa valvotaan tätäkin asiaa lakien avulla koska sen johdosta sijoittajan selusta on turvattu. Yhtiöllä kuin yrityksilläkin vastuu viestinnästä on aina omissa käsissä mutta lakien avulla sijoittaja saa aina vähintään minimi tiedot taloudellisesta tilanteesta yhtiössä. Listautuessa viestimällä enemmän kuin laki vaatii yhtiö luo varmasti paremman mielikuvan itsestään sijoittajan näkökulmasta.
Tiedonantovelvollisuus
Tiedonantovelvollisuuden tavoitteena on turvata sijoittajien yhdenvertainen, tasapuolinen ja samanaikainen mahdollisuus tiedonsaantiin, jotta sijoittajalla olisi käytettävissään riittävät tiedot perustellun arvion tekemiseksi liikkeeseenlaskijasta ja sen arvopaperista. Tiedonantovelvollisuus jakaantuu kahteen eri osa-alueeseen, jatkuvaan ja säännölliseen tiedonantovelvollisuuteen.
Tiedonantovelvoite ohjaa Suomessa pörssiyhtiön tiedottamista sekä viestintää listautumisen jokaisessa vaiheessa. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus pitää sisällään IFRS-tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä puolivuosikatsauksen. Tämän lisäksi yhtiö voi julkistaa osavuosikatsauksia sekä muita raportteja.
Jatkuva tiedonantovelvollisuus tarkoittaa sisäpiiritiedon julkistamisvelvollisuutta. Siitä on määrätty MAR-asetuksessa. Tällä tarkoitetaan tietoa, joka on yhteydessä arvopaperin hinnan muutokseen. Listayhtiön on julkistettava tieto nopeasti sisäpiiri tiedon jälkeen.
Pörssiin listautunut yritys laatii tilinpäätöksen kansainvälisten IFRS-standardien mukaisesti ja tätä valvoo suomessa Finanssivalvonta.
(Finanssivalvonta, 2020)
Kun yritys listautuu pörssiin, on viestinnällä suuri vaikutus osakkeiden ostoon sekä osakkeen arvon muodostumiseen. Listautuessa pörssiin on tärkeintä vakuuttaa sijoittaja tarjoamalla tälle tietoa yhtiöstä sijoituskohteena sekä tietoa markkinoiden tilanteesta. Kauppalehden artikkelin mukaan vuonna 2019 ”yksityissijoittajan valinta- kilpailussa” menestyi mm. hyvän sijoittajaviestinnän avulla. Yhden kilpailun järjestäjä tahon viestintäkonsultin Lauri Hyppölän mukaan onnistuneella sijoittajaviestinnällä saavutetaan sitoutuneisuutta asiakkaiden, työntekijöiden sekä muiden sidosryhmien keskuudessa. (Ylä-anttila 2019) Tiedonantoa säätelevä laki velvoittaa viestimään myös oikeaan aikaan listautumisprosessia mm. yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Jatkuva tiedonantovelvollisuus velvoittaa pörssiyhtiön viestimään toiminnasta, jolla on yhteys osakkeiden arvoon. (Finanssivalvonta, 2021) Sijoittajan tulee saada siis ajankohtaista tietoa, jonka avulla pystyy kartoittamaan esimerkiksi riskejä kyseisessä sijoitus päätöksessä. Tiedonantovelvoite suojelee osakkeenomistajaa koska tämä on vain rahoittava tekijä yhtiössä ja asema on täten ”huonompi” kuin esimerkiksi yhtiön työntekijällä. (Oravainen 2013)
Mikäli yhtiössä ei ole sijoittaja- tai talousviestinnän asiantuntijaa kannattaa sellainen hankkia ennen listautumista. Viestinnän rooli on yhtiön menestymisen kannalta suuressa roolissa, joten panostaminen oikeanlaisiin asiantuntijoihin ei mene varmasti hukkaan. Listautumisprosessi on täynnä kohtia, joissa taloudellisella ammattitaidolla sekä kokemuksella on varmasti hyvin suuri merkitys. Listautumisprosessi sekä esim. sijoitustarina muodostuu pitkällä aikavälillä, joten useamman osaston yhteistyö sekä toimiva tiimi on tarpeen. Sijoittajaviestintä ei lopu listautumiseen vaan vasta alkaa siitä. Yhtiö pitää sijoitussuhteitaan yllä hyvällä viestinnällä.
Equity story
Kun yritys lähtee listautumaan pörssiin, on tärkeää kertoa sijoittajille mikä on yrityksen strategia sekä suunnitelma. Kun sijoittaja tietää mihin sijoittaa, on huomattavasti helpompaa luoda mielikuvaa yhtiöstä, joka on luotettava sekä tuottoisa sijoittajalleen. Sijoittajan päätöksiin vaikuttaa tyypillisesti markkinoiden kasvu mahdollisuus, yhtiön strategia, toimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuus sekä ansaintalogiikka. (Pörssisäätiö 2016)
Näistä tulisi viestiä sijoittajalle selkeästi sijoitustarinan eli ”Equity story” avulla. Sijoitustarinan tulee kertoa sijoittajalle selkeästi vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Sijoitustarina voi pitää sisällään seuraavat osa-alueet:
- Toimintaympäristö ja markkina-ajurit
- Mitkä asiat vaikuttavat toimialaan nyt ja tulevaisuudessa
- Yhtiön kasvu- ja kehitysmahdollisuudet
- Millä tavoin yhtiö hakee kasvua
- Yhtiön kilpailuasema
- Yhtiön markkinaosuus sekä alan kilpailijat
- Yhtiön kilpailuedut
- Miten yritys erottuu edukseen tuotteillaan tai palveluillaan, tai miten se vastaa tulevaisuuden muutoksiin
- Taloudellinen asema, historiallinen ja tuleva tuloskehitys
- Katsaus yrityksen talouden tunnuslukuihin sekä mm. osingonmaksukykyyn
- Sijoitustarinaa tukevat elementit
- Listautumisjärjestelyn tarkoitus ja kerättävien varojen käyttö
- Mihin kerätyt varat käytetään eli strategia (Lehtonen, 2020)
Yhtiön sijoitustarinaa on tärkeää päivittää, kun yrityksen tavoitteet tai strategia muuttuu. Sijoitustarina on yksi avainelementti nykyiselle tai tulevalle osakkeenomistajalle, joten tähän kannattaa yhtiössä satsata aikaa ja vaivaa.
Tiedonantovelvoite, sijoitustarina, entä miten muuten yhtiö viestii listautuessaan ja sen jälkeen? Yksinkertaisesti yhtiön nettisivut toimivat tiedonlähteenä sijoittajalle sekä sidosryhmille. Niin kuin mistä tahansa tuotteesta tai palvelusta etsisit tietoa netistä, myös sijoituskohteita seurataan tarkasti perinteisten nettisivujen viestinnän kautta. Nettisivuja tulee päivittää sijoitustarinan lisäksi ja sivuilla on hyvä tarjota sijoittajalle muutakin hyödyllistä tietoa kuten tietoa osakkeen arvon kehittymisestä. Sijoitustarinan julkaisemisen sekä yhtiön listautumisen jälkeen jatkuu jatkuva tiedonantovelvollisuus, joka sisältää arvopaperimarkkinalain nojalla tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä puolivuosikatsauksen julkistamisen. Helsingin pörssin sääntöjen mukaisesti yhtiön on julkistettava myös tilinpäätöstiedote.
Pohdintaa:
Huomasimme, että listautumisprosessi vaatii paljon resursseja ja vie aikaa. Yrityksen johdon onkin hyvä osata varautua tähän. Prosessi tarkoittaa myös muutoksia hallinnollisissa rakenteissa, jotka tietävät muutoksia yrityksen toimintatavoissa. Yllätyimme, kuinka paljon listautuminen tulee kustantamaan yrityksille vuositasolla. Yritys saa listautumisen myötä paljon näkyvyyttä ja päätyy helpommin otsikoihin niin hyvässä kuin pahassa. Listautuneita yhtiöitä arvioidaan kriittisemmin. Kritiikkiä kohdistuu usein muun muassa vastuullisuuteen, talouteen, viestintään ja johdon toimintatapoihin liittyen. Sijoittajat vaativat yleensä nopeampia tuloksia sekä ammattimaista, läpinäkyvää ja ajankohtaista raportointia. Tai vähintäänkin riittävän informatiivista ja tasaista viestimistä kasvun etenemisestä strategian mukaisesti. Opimme arvopaperimarkkinalaista Suomessa ja siitä, miten tärkeää viestintä on listautumisen eri vaiheissa. Listautumisen ansiosta yritys voi saada myös taloudellista hyötyä esimerkiksi kasvurahoituksen myötä. Tämä essee auttoi meitä ymmärtämään listautumista listautuvan yhtiön näkökulmasta, joka on mielenkiintoista tietoa yrittäjälle ja pörssistä kiinnostuneille.
Lähteet:
Inderes n.d. Listautujan infopaketti. Verkkosivu. Viitattu 1.4.2022. https://group.inderes.fi/fi/palvelut/listautujalle
Trader 16.6.2020. Osakkeet ja osakesijoittaminen. Verkkosivu. Viitattu 8.4.2022.
Sijoittaja.fi n.d. Pörssi. Verkkosivu. Viitattu 8.4.2022.
https://www.sijoittaja.fi/sijoittaminen/porssi/
Finanssivalvonta. n.d. Päivitetty 17.1.2020 Viitattu 11.4.2022
Listautuminen – Liikkeeseenlaskijat ja sijoittajat – www.finanssivalvonta.fi
Mikä on listautumisanti eli IPO? | Nordea
Fondia VirtualLawyer | 6.1.7 Listautuminen
porssilistautujan_kasikirja_2016_final_web.pdf (porssisaatio.fi)
Lehtonen. I. Cision. Nettisivu. 28.1.2020. Viitattu. 11.3.2022.
https://www.cision.fi/2020/01/kuinka-hallita-sijoittajien-odotuksia-sijoittajaviestinnan-keinoin/
Ylä-anttila. A. Kauppalehti. Nettisivu. 26.11.2019 Viitattu 11.4.2022
Oravainen. A. Osakkeenomistajan ja sijoittajan tiedonsaantioikeus. 2013. Luettu 11.4.2022
https://www.finanssivalvonta.fi/paaomamarkkinat/liikkeeseenlaskijat-ja-sijoittajat/listautuminen/
Finanssivalvonta. n.d. Päivitetty 24.11.2021. Viitattu 11.4.2022
Pörssisäätiö. Pörssilistautujan käsikirja. 2016 Viitattu 11.4.2022
Kauppalehti. Kysymys: Miksi pörssilistautuminen maksaa niin paljon, VMP:n talousjohtaja Jarmo Korhonen? 9.9.2018 Viitattu 13.4.2022
Kauppalehti. Listautumisen hinta: 4,5 miljoonan euron annista miljoona kuluihin – Mitä pienempi anti, sitä korkeammat ovat kuluprosentit. päivitetty 7.12.2020 Viitattu 11.4.2022
Tunnetilasi esseen jälkeen
Kommentoi
