Kansainvälistymisellä tarkoitetaan pähkinänkuoressa yritystoimintojen maantieteellistä laajenemista ja toimintojen ulottamista kotimaan rajojen ulkopuolelle. Kansainvälistyneiden yritysten määrä on noussut viime vuosikymmenellä merkittävästi.  Globalisaation vaikuttaa yhä useamman yrityksen toimintaan kasvaneena kilpailuna ja uudenlaisina mahdollisuuksina erottua. Kansainvälisyyden kasvaessa yritykset keskittyvät yhä useammin tuottamaan yhden palvelun täydellisesti, kuin puolestaan tekemään monta asiaa samaan aikaan keskinkertaisesti. Tämän vuoksi parhaan mahdollisen ratkaisun löytäminen ongelmaan X,  ei välttämättä löydy kotimaan rajojen sisäpuolelta. Tämän vuoksi pelkästään kotimaan markkinat eivät välttämättä enää riitä takaamaan yrityksen menestystä. Globalisaation myötä olemme siirtyneet paikallisesta kilpailusta kansainväliseen kilpailuun. Tämä kehitys ei ole mitenkään toimialakohtaista, vaan käytännössä koskee kaikkia yrityksiä. Yrityksen kansainvälistyminen tulee nähdä ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Kilpailijoita on huomattavasti suurempi määrä, mutta niin on myös ostavia asiakkaitakin. Jaettava kakku on hyvin paljon isompi

Erityyppisiä kansainvälistymisiä

Yrityksillä voi olla paljonkin erilaisia syitä kansainvälistymiseen, mutta lähes poikkeuksetta yritysten tavoitteena on liiketoiminnan kasvattaminen kansainvälistymisen kautta. Yrityksen kansainvälistyminen voi tulla myös impulsiivisesti, ilman mittavaa suunnittelua. Tämmöisessä tapauksissa esimerkkinä voisi olla odottaman ja iso tilaus ulkomailta. Kansainväliset yritykset voidaan kuitenkin luokitella kolmeen eri ryhmään:

1. Vaiheittain kansainvälistyvät
2. Yritysjärjestelyt
3. Born global yritykset

Vaiheittain kansainvälistyvät yritykset ovat yleisesti jo jonkun aikaa liiketoimintaa harjottaneita yrityksiä, jotka ovat tehneet jo menestyksekästä tulosta kotimaassa jo pidemmän aikaa. Ainut tapa saavuttaa suurempaa osaa markkinoilta ja toiminnan kasvattamista on suunnata ulkomaille. Usein syynä on se, että kotimaan kysyntä ei vastaa potentiaalista maksimitarjontaa. Tästä hyvä esimerkki on hissiyhtiö kone, joka teki ensin menestyvää liiketoimintaa kotimaassa 1900-luvun alusta asti ja aloitti strategisen laajentumisen 1960-luvulta alkaen. Tämän tyyppiset yritykset usein hyödyntävät kohdemaan jälleenmyyjiä taikka myyvät tuotteitaan suoraan loppuasiakkaalle.

Yritykset voivat myös kansainvälistyä hieman epäortodoksisimmin keinoin. Yritys voin kansainvälistyä yritysjärjestelyiden kautta, jolloin johtoon asettuu ulkomaalaisia omistajia taikka muuten vain kansainvälistymisorientoituneita tekijöitä. Myös perheyrityksissä kansainvälistyminen voi tapahtua sukupolvenvaihdoksen kautta, jolloin nuoremmalla polvella on tavoitteita myös kotimaan rajojen ulkopuolella.

Born global yritykset ovat nimensä mukaan yrityksiä, jotka ovat suoraan nimensä mukaan syntyneet olemaan kansainvälisiä. Tämänkaltaiset yritykset ovat tavanomaisesti innovatiivisia ja korkeaan teknologiaan keskittyneitä yrityksiä joilla on oma niche markkinansa. Kotimaan markkinat ovat yksistään aivan liian pienet tämänkaltaiselle yritykselle joten kannattavuutta täytyy hakea ulkomailta. Tämänkaltaisissa yrityksissä ominaispiirteenä on myös kansainvälinen henkilöstö. Kansainvälistyminen tällaisissa yrityksissä on usein hyvin joustavaa, jossa käytetään hyväksi verkostoja.

Kansainvälistymisen tapoja

Erilaisia tapoja lähteä tavoittelemaan kansainvälistä kasvua on monia. Tärkeintä on, että oma ydinosaaminen kitetytään ja mietitään miten se saadaan myytyä mahdollisimman hyvin kohdemaassa. Asiaa lähdetään usein lähestymään siltä kannalta, mikä on edullisinta ja kannattavinta. Yleisesti ottaen riskit kasvavat mitä kauemmaksi kotimaasta lähtee. Kulttuuriset erot busineksen teossa ja byrokraattiset haasteet saattavat monesti tulla yllätyksenä.

Vienti on yleisin ja helpoin tapa harjoittaa kansainvälistä liiketoimintaa. Viennissä yleisesti yritys ottaa yhteyttä kohdemaan agenttiin taikka tukkuriin, joka jakelee tuotetta eteenpäin. Yleisesti vienti joko onnistuu taikka kaatuu siihen, että kuinka pätevä henkilö on löydetty agentiksi kohdemaasta. Yleisesti ottaen EU:n sisällä vientiä pystyy tekemään helpommin, koska byrokratia on kevyempää, mutta kaukomaihin vienti saattaa olla haasteellisempaa odottamattomien tuotevaatimusten vuoksi. Suomalaisille tuotteilla on yleisesti luksustuotteiden maine laadun ja luonnon puhtauden vuoksi. Jos myytävä tuote vaatii huoltoa taikka jonkinlaista jälkimarkkinointia, voi vientiä harjoittava yritys luoda oman myyntiyksikkönsä kohdemaahan. Yleisesti ottaen tämä on aloittavalle yritykselle liian kallista, mutta pitkään alalla toiminut yritys pystyy tämän toteuttamaan.

Yritys voi myös kansaivälistyä ulkoistamalla osiaan liiketoiminnasta ulkomaille. Tuotantolaitoksen perustaminen halvemman työvoiman maihin voi parantaa kannattavuutta hyvinkin paljon, koska raaka-aine kulut ja työvoimakulut ovat hyvin paljon pienemmät. Tällaisissa tapauksissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että kattava tutkimus on paikallaan, jotta työolosuhteet ja muut lainsäädännön velvoitteet täyttyvät. Onnistuneessa tuotantolaitoksen perustamisessa voi valmistavan teollisuuden yritys saavuttaa tuotteelle kilpailijoita alemman hinnan ja tuottavuuden kasvun.

Jos yrityksellä on jonkunkaltainen ainutlaatuinen liiketoimintamalli taikka konsepti, voi se myös lisenssoida konseptinsa ulkomaille. Yritys voi myös tehdä franchising-sopimuksia ulkomaille. Näin toimiessa vältytään myös usein suurilta taloudellisilta riskeiltä. M-room on tästä hyvä esimerkki. He onnistuivat luomaan toimivan konseptin, joka teki miesten hiustenleikkuusta trendikästä ja palvelusta tehokasta. M-room toimii jo kuudessa eri maassa Yhdysvaltoja myöden.