Tämän talousesseen on kirjoittanut Sanni Turunen ja Jonna Leiniö.  

Olemme käyneet yhdessä taloussoluissa, joita on nyt järjestetty muutama. Saimme innostuksen syventää oppimaamme kirjoittamalla faktatietoa ja esimerkkejä jokaisesta solun aiheesta. Tässä esseessä käsittelemme yrityksen kannattavuutta, erityisesti katetuottolaskelmia sekä avaamme siihen liittyviä termejä.  

Yrityksen kannattavuuden mittareita 

Yritys on kannattava, jos tulot ovat suuremmat kuin menot. Kannattava toiminta on jatkuvuuden aivan ehdoton edellytys. Mikään tietty summa ei kerro onko toiminta kannattava vai ei, vaan se on aina verrannollinen yrityksen omiin lukuihin. Yksinkertaisesti yrityksen tulee tuottaa suurempi tuotto yrityksen pääomalle kuin mitä yritys joutuu maksamaan omasta pääomastaan. Ei voida itsessään sanoa, että yritys on kannattava, jos liikevaihto on miljoona euroa, jos liikevaihdon saavuttamisesta aiheutuneet kustannukset ovat suuremmat. (Alma Talent. 2019.) 

Vakavaraisuus on yksi kannattavuuden mittari ja se perustuu vahvaan taseeseen, joka mittaa yrityksen tappion-, ja riskinsietokykyä. Vakavaraisuudella mitataan yrityksen kykyä selviytyä pitkällä aikavälillä huonommistakin vaiheista. Yrityksellä, jolla on enemmän omaa pääomaa kuin velkoja on parempi mahdollisuus selviytyä taloudellisista kriiseistä. (Alma Talent. 2019.) 

Maksuvalmius eli likviditeetti kuvaa taas yrityksen kykyä selviytyä maksuistaan. Heikosta maksuvalmiudesta kertovat yrityksen maksuhäiriöt ja viivästyskorot ja taas hyvästä se, että laskut pystytään maksamaan ajallaan ilman ylimääräisiä korkoja. Quick ratio kertoo yrityksen maksuvalmiudesta suoriutua lyhytaikaista veloista, kun taas Current Ratio mittaa maksukykyä pidemmällä aikavälillä. (Alma Talent. 2019.) 

Nämä olivat lyhyesti selitettyinä esimerkkejä yrityksen tärkeimmistä tunnusluvuista, jotka kertovat kannattavuudesta. Tässä esseessä halusimme kuitenkin avata katetuottoa sekä tehdä konkreettisia laskelmia sen avulla. Katetuottolaskelma on helppo työkalu selvittämään yrityksen kannattavuutta lyhyemmillä aikaväleillä.  

 Katetuottolaskenta 

Katetuotto tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä rahamäärää, joka jää jäljelle liiketoiminnan kokonaiskustannusten jälkeen ja tämä ylijäämä luetaan yrityksen voitoksi. Yksittäiselle tuotteellekin voidaan laskea kate, mutta kokonaisuudessaan yrityksen kannattavuutta mitataan katetuottolaskennalla, joka kertoo yrityksen tuloksesta, eli liiketoiminnan kannattavuudesta. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 29) 

Katetuottolaskelmilla arvioidaan ja tarkastellaan liiketoiminnan kannattavuutta lähinnä lyhyellä aikavälillä. Ajanjaksoja voivat olla vuosi, kuukausi, viikko tai päivä. Katetuottolaskennassa yrityksen kokonaiskustannukset jaetaan muuttuviin ja kiinteisiin kustannuksiin. Katetuottolaskut tehdään aina arvonlisäverottomista hinnoista, sillä alv on yritykselle ainoastaan läpimenoerä. Kannattavuus voidaan ilmaista joko rahassa tai prosentteina. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 29) 

Katetuottolaskelman kaava on seuraavanlainen: 

Myyntituotto saadaan, kun kerrotaan myyntihinta myyntimäärällä. Tämä kertoo siis myynneistä syntyvän liikevaihdon.  

Muuttuvat kustannukset ovat niitä kustannuksia, jotka muuttuvat, jos myynnin määrä muuttuu. Näitä voivat olla esimerkiksi myytävien tuotteiden ostohinta tai raaka-aine kustannukset, joita kuluu myytävien tuotteiden valmistuksessa. Jos tuotteita ei myydä, silloin valmistamisestakaan synny kustannuksia. Mitä enemmän yrityksellä on muuttuvia kustannuksia, sitä parempi. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 29–30) 

Kiinteät kustannukset puolestaan ovat niitä yrityksen kustannuksia, jotka pysyvät samana, vaikka myynnin määrä muuttuisi. Näitä voivat olla esimerkiksi tilavuokrat, kiinteät kuukausipalkat, lämmitys- ja siivouskulut ja niin edelleen. Yrityksen toiminta on riskialtista, mikäli sen kustannukset koostuvat ainoastaan kiinteistä kustannuksista. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 29–31) 

Kun myyntituotosta vähennetään muuttuvat kustannukset, saadaan silloin tietää katetuotto eli myyntikate. Myyntikate kertoo siis sen, kuinka paljon yritykselle jää myynnistä sen jälkeen, kun siitä aiheutuvat kulut on kuitattu. Katetuotto voidaan laskea prosentteina ja se antaakin joissain tilanteissa paremmin osviittaa yrityksen toiminnasta. Katetuottoprosentti kertoo prosentteina sen, kuinka paljon yrittäjälle jää tuotteen myyntihinnasta muuttuvien kustannuksien jälkeen. Katetuottoprosentti lasketaan katetuotto jaettuna myyntituotto kertaa 100 %. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 30–31) 

Viimeisimpänä viivan alle jää joko yrityksen voitto tai tappio. Ennen kuin saadaan tulos, täytyy myyntikatteesta vähentää yrityksen kiinteät kustannukset. Tällöin saadaan siis myyntituotosta vähennettyä yrityksen kokonaiskustannukset, joka kertoo yrityksen kannattavuuden. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, 30–31) 

Esimerkki katetuottolaskelmasta 

Otimme esimerkkiin mahdollisimman helpot luvut, jotta pääsemme yksinkertaisesti kärryille siitä, mitä laskussa tapahtuu. Luvut eivät siis millään tavalla ole realistisia.  

Esimerkki 1: Järjestetään festivaalit, joiden kokonaiskustannukset ovat 42 000 €. Kiinteät kustannukset ovat 30 000 € ja muuttuvien kustannusten osuus on 12 000 €. 100 € lippuja myydään 1000 kappaletta. Onko festivaalien järjestäminen kannattavaa? 

Tulokseksi jää 58 000 €, joten järjestäminen olisi kannattavaa.  

Laskimme tämän laskun katetuottoprosentin, joka saadaan siis seuraavasti: 

Katetuotto / myyntituotto x 100 %. 

88 000 / 100 000 x 100 % = 88 % 

Kriittinen piste 

Kriittisellä pisteellä tarkoitetaan myynnin määrää, jolla yritys saa kaikki kustannukset katetuksi, muttei tuota vielä voittoa. Kriittisessä pisteessä tulos on aina nolla. Tämä on tärkeä mittari, jos lähtee esimerkiksi suunnittelemaan täysin uutta projektia. Kuinka paljon myyntiä tulisi tehdä, että saa kaikki kulut katettua. Kriittinen piste voidaan ilmoittaa joko myyntituottona tai tuotemääränä. (Saaranen, Kolttola, Pösö 2017, s. 37–38). 

Laskimme esimerkki ykkösen pohjalta myös kriittisen pisteen festivaalien järjestämiseksi, jotta näkisimme, kuinka paljon täytyy olla myyntiä, jotta kaikki kulut saadaan katettua. 

Esimerkki 2: Järjestetään festivaalit, joiden kiinteät kustannukset ovat 30 000 €. Myyntikate on 88 %. Kuinka paljon myyntituoton tulisi olla, jotta kulut saataisiin katettua? 

Halusimme laskea tämän laskun auki, jotta näemme, mitä oikeasti tapahtuu. Lähdimme täyttämään kaaviota niillä tiedoilla, jota tiesimme. 

Laskua lähdetään purkamaan siten että, mistä luvusta 30 000 € on 88 %?  

Eli 30 000 / 88 x 100 = 34 091 € 

Näin pystymme täyttämään kaavan ja näemme, miten kustannukset jakautuvat. 

Yksinkertaistettuna kriittinen piste euroissa lasketaan seuraavasti: 

Kiinteät kustannukset (€) / katetuottoprosentti x 100. 

30 000 € / 88 x 100 = 34 091 € 

Varmuusmarginaali 

Varmuusmarginaali kertoo yrityksen toteutuneen myynnin ja kriittisen pisteen myynnin välistä eroa, eli kuinka paljon myynti voi laskea ennen kuin toiminta on tappiollista. Varmuusmarginaaliprosentti kertoo kuinka monta euroa myynti saa laskea ennen kuin tullaan kriittiseen pisteeseen. (Osaava yrittäjä, katetuottolaskenta.)  

Jatkoimme tähän kahden edellisen esimerkin Festarilippupohjaa, eli nykyistä myyntiä sekä kriittisen pisteen lukuja.  

Esimerkki 3: Nykyinen myynti on 100 000 € ja kriittisen pisteen raja on 34 091 €. Lipun hinta on 100 €. Kuinka paljon myynti voi laskea ennen kriittistä pistettä? 

Laskukaava on hyvinkin yksinkertainen:  

Nykyinen myynti – kriittisen pisteen myynti = varmuusmarginaali 

100 000 € – 34 091 € = 65 909 € 

65 909 / 100 € = 659  

Varmuusmarginaali on siis 659 myytyä lippua.  

Varmuusmarginaali prosentti lasketaan seuraavasti: 

Varmuusmarginaali / nykyinen myynti x 100. 

65 909 / 100 000 x 100 = 65,9 % 

Lippujen myynti voi siis laskea 65,9 %, ennen kuin tapahtumasta tulisi tappiollinen.  

Kuinka voimme heijastaa tämän omaan tekemiseemme? 

Olemme kesäkahvila Tönön porukan kanssa miettineet pienimuotoisten festarien järjestämistä. Festarien järjestäminen voi olla riskialtis bisnes, sillä kiinteitä kustannuksia on paljon. Tällä tarkoitamme sitä, että kiinteät kustannukset juoksevat kannattavuudesta huolimatta. Kiinteät kustannukset ovat täysin samat riippumatta siitä, myydäänkö lippuja 10 vai 1000 kappaletta. Tämän vuoksi on tärkeää neuvotella yhteistyökumppaneiden kanssa tarkat ehdot siitä, kuinka toimitaan, jos festarit jouduttaisiinkin perumaan.   

Olemme huomioineet myös muut riskit, jotka vaikuttavat suoraan lippujen ostomäärään. Kaksi isointa murheenkryyniä ovat korona ja sää. Ainoat asiakaspaikkamme sijaitsevat ulkona ja jos sää on epävakaa tai sateinen, se vaikuttaa varmasti ainakin ovelta myytävien lippujen määrään. Riskiä voi pienentää myymällä tapahtumaan ensisijaisesti lippuja ennakkoon. Toinen riskitekijä on korona, sillä festareille luultavasti tulisi rajoituksia osallistujamäärästä. Tämä on asia mihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme ottaa huomioon suunnitellessamme tapahtumaa. 

Festarien järjestämisessä kiinteitä kustannuksia ovat esimerkiksi esiintyjien maksut, henkilöstön/järjestyksenvalvojien palkat, markkinointi, luvat/lisenssit, esiintymislava ja tapahtumatekniikka (äänet, valot, pop up-teltat jne.). Välttämättä itse lipputulot eivät ole ainoa merkittävä tulonlähde, sillä monesti suuren osan liikevaihdosta tuo anniskelu ja muu oheismyynti. Oheismyynti voi olla eri mukavuuksien myyntiä festarialueella (vip-paikat tai ruokapalvelut).  

Tapahtuma tulisi siis suunnitella etukäteen huolellisesti sekä miettiä kaikkia mahdollisuuksia, joilla saisimme kiinteitä kustannuksia pienennettyä. Järjestämisessä tulisi ottaa huomioon katetuottolaskelmat parhaassa tapauksessa eli siinä, että jokainen lippu saataisiin myytyä sekä myöskin kriittisen pisteen raja, jotta näemme montako, lippua tulisi myydä kaikkien kulujen kattamiseksi.  

Pohdinta 

Jouduimme muistuttelemaan aiheita mieliimme melko paljon, vaikkakin laskukaavat on opeteltu vain reilu vuosi sitten. Harvoin näitä laskuja tulee kuitenkaan laskettua ja silloin kun tulee, turvautuu yleensä netissä oleviin laskureihin. Jokaisen yrittäjän olisi kuitenkin erityisen tärkeää tietää ja ymmärtää, mikä on katetuottolaskenta ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Tämä on nimittäin helppo työkalu yrityksen arkeen. Koemme, että nyt ymmärsimme laskut paremmin sekä siihen liittyvät termit, sillä nyt meillä on jo hieman kokemusta liiketoiminnasta ja sen kuluista.  

Esseen kirjoittaminen oli opettavaista, sillä kirjoitimme faktatiedosta emmekä niinkään näkemyksistä. Pidämme molemmat tällaisista aiheista, joissa ei ole kuin oikeastaan yksi oikea tapa, eikä mielipiteellä ole niinkään väliä. Laskukaavat eivät niistä muutu miksikään. Rautalangasta vääntäminen ja numeroiden pyörittäminen oli välillä hiukan turhauttavaa, mutta palkitsevaa. Vaikkakin teimme yksinkertaisia laskuja, tuottivat ne vaikeuksia, sillä ne olivat jo niin unohtuneet. Välillä olisi tehnyt mieli oikoa ja tyytyä pelkkään oikeaan vastaukseen, perehtymättä sen syvällisemmin. Meille ei kuitenkaan riittänyt ainoastaan oikea vastaus, vaan halusimme purkaa laskut auki, jotta sisäistämme oppimamme paremmin, eikä ensikerralla tällaisia laskuja laskiessa ehkä tarvitsisi tehdä niin suurta työtä.  

Kiinteistä ja muuttuvista kustannuksista saimme paljon keskustelua ja esimerkkejä aikaiseksi. Emme olleet aikaisemmin oikeastaan ymmärtäneet, mitkä kaikki lasketaan muuttuviin kustannuksiin tai mistä ne oikeastaan edes syntyvät. Emmekä olleet syvällisemmin edes ajatelleet kiinteiden kustannusten haittapuolia. Nyt ymmärrämme paremmin omia projektejamme suunnitellessa kustannusrakenteen tärkeyden.  

Näin niitä laskuja väännettiin, käännettiin ja onnistuttiin! 😀 

LÄHTEET 

Alma Talent. 2019. Tunnuslukuopas. Luettu 2.4.2021. 

https://www.almatalent.fi/tietopalvelut/tunnuslukuopas 

Saarinen,P., Kolttola, E. ja Pösö, J. 2017. Liike-elämän matematiikka. Helsinki: Edita Prima Oy.  

Osaava yrittäjä. Katetuottolaskenta. Luettu 2.4.2021. 

http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/katetuottolaskenta 

Taloussolu. Katetuotto ja hinnoittelu. 26.3.2021.