Tampere
19 Jan, Tuesday
-1° C

Proakatemian esseepankki

Yrittäjyys on hullun nerokasta



Kirjoittanut: Lassi Seppä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Blogiessee / 1 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yrittäjyys on hulluutta
Mika Niemi
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

https://blog.kauppalehti.fi/menesty-yrittajana/yrittajyys-on-hulluutta

Mika Niemen blogissa Kauppalehden verkkosivuilla todetaan, että yrittäjyys on elämäntapa. Proakatemialla yrittäjyys on tapa opiskella. Blogissa kerrotaan, että yrittäjä ei laske tunteja riskeeratessaan elämänsä kaikki osa-alueet yrittäjyyden mukana. Proakatemialla ei riskeerata elämää, mutta joitain sen osa-alueita kuitenkin. Esimerkiksi terveys ja ihmissuhteet ovat olleet ainakin omassa tiimissäni tapetilla viime aikoina. Jaksaminen on välillä työlästä. Niemi kertoo blogissaan viisi syytä sille, miksi yrittäjyys on hullua – itse yritän peilata niihin ja pohtia, miksi yrittäjyys on hullua juuri Proakatemialla.

  1. Yrittäjä lähtee tyhjästä

Tämä on totta, sillä Proakatemialla perustettu yritys rahoitetaan täysin opiskelijoiden omalla rahalla ja myöhemmin työllä. Kukaan ei ole avustamassa rahallisesti, jos hommat menevät metsään. Niemi puhuu blogitekstissään yrittäjyyden pitkästä aikajänteestä. Proakatemialla yrittäjyyden aikajänne on vain sen kolme vuotta, jonka yksi tiimiyritys on sellaisenaan olemassa. Valmistuessa tilanne tuppaa kuitenkin tavalla tai toisella muuttumaan. Se tärkeä arvo Proakatemian yrittäjillä ja yrityksillä on, että 20 vuoden aikana kertynyt verkosto tukee ja palvelee tarvittaessa kiperien kysymysten äärellä. Vaikka rahallinen tyhjyys on alussa tosiasia, henkinen pääoma on Proakatemian yrittäjillä helpommin saatavilla kuin oikeastaan kenelläkään muulla.

  1. Epävarmuus

Yrittäjällä on varmaankin tapauksesta riippumatta vähintään pieni jännitys omasta liiketoiminnastaan. Proakatemian tiimioppimisympäristössä epävarmuutta esiintyy paitsi liiketoiminnan ympärillä, myös tiimiläisten välillä. Onko tuo henkilö täysillä mukana tässä ja voinko luottaa tuon toisen tyypin panokseen? Ainakin omalla kohdallani pohdin vastaavia kysymyksiä viikoittain ja turhaudun usein törmätessäni tilanteeseen, jossa en voi kuin vain uskoa sen, mitä toiset minulle sanovat.

  1. Työtunteja ei lasketa

Ai ei vai? Proakatemialla jokainen tunti kirjataan HOPSiin ja niiden perusteella määräytyy muun muassa valmistuminen. Projekteja tehdään 1100 tuntia eikä yhtään tuntia ylimääräistä ole pakko tehdä. Kirjoja luetaan tietty määrä ja pajoihin osallistutaan niin monta kertaa kuin on ennalta määrätty. On tietysti tällaisen opiskelumallin edellytys, että opintoja seurataan jotenkin, mutta oman haasteensa työnteolle ja tiimin kehittymiselle asettaa se fakta, että jokainen saa vapauden valita mitä tekee, milloin tekee ja kenen kanssa tekee. Näin ollen vastuu juuri oman tiimin kehityksestä kohti tavoitteita jakautuu hallitsemattoman laajalle – eli vastuu pahimmassa tapauksessa hajoaa käsiin, eikä ole kenenkään tartuttavissa.

  1. Vastuu työntekijöistä

Proakatemian tiimiyrittäjäthän ovat myös yritystensä omistajia siinä missä työntekijöitäkin. Sivusin tuossa aiemmin jo väsymystä. Mika Niemi kertoo yrittäjien pitävän irtisanomisia viimeisenä ratkaisuna. Meidän tiimistämme on matkan varrella pudonnut nyt viisi jäsentä pois erinäisistä syistä. Muutaman kohdalla aloite on tullut täysin henkilöltä itseltään, mutta toisissa keisseissä mahdollista irtaantumista ehdittiin pohtia jo molemmin puolin pöytää. Näin jälkikäteen tarkasteltuna kaikki nämä viisi tapausta ovat päättyneet kuitenkin onnellisesti. Kaikkiin liittyy haikeutta, mutta vaikean päätöksen jälkeen molemmat osapuolet – niin tiimi kuin siitä lähtenyt jäsenkin pystyvät jatkamaan elämää, opintoja ja ammatillista uraa hyvillä mielin. On siis tärkeä puhua tiimin sisällä asioista, jotka vaikuttavat yksilöiden motiiveihin ja mielihaluihin.

  1. Byrokratian ja talouden moniosaaminen

Tälle alueelle olen huomannut Proakatemialla monen tiimiyrittäjän hukkuvan, itseni mukaan lukien. Tiimeissä on kussakin omat talousgurunsa, jotka pyörittävät kirjanpidot, pitävät kuitit tallessa ja huolehtivat laskutuksen mennen sekä tullen. Jos ei ole vastuussa taloudesta, se ei tarkoita sitä, etteikö sitä tulisi silti ymmärtää. Olemmekin Promisiassa kiinnittäneet huomiota siihen, että esimerkiksi kunkin projektin on vastattava omasta taloudenpidostaan. Huolimattomuus maksaa viime kädessä juuri kyseessä oleville projektin jäsenille – ei koko tiimille. Ainakaan siis rahassa, mutta löperö taloudenpito ei tietystikään lisää tiimille niin tärkeää luottamusta.

Usein sanotaan, että nerouden ja hulluuden raja on häilyvän ohut. Proakatemialla tämän pääsee näkemään erittäin läheltä, kun kaikenkirjavat yritteliäät tyypit yrittävät saada oman ideansa kuuluviin. Toiset onnistuvat siinä ja toiset menettävät yöunensa yrittäessään. Yrittäjyys todellakin on vähän hullua, mutta se, joka pääsee siitä jyvälle, on nero.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close