Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Yrittäjämäisyys johtamisessa



Kirjoittanut: Eeva Haapamäki - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Nokian hallituksessa vallitsi pelon ilmapiiri silloin kun Siilasmaa aloitti yrityksen hallituksessa työskentelyn. Siilasmaan mukaan Jorma Ollilan ollessa hallituksen puheenjohtajana kyseenalaistaminen oli kiellettyä, tietoa ongelmien perimmäisistä syistä ei selvitetty ja vaikeita kysymyksiä ei kuultu.

Siilasmaan ja Ollilan johtamistavat ovat hyvin erilaiset. Siilasmaa kaipasi enemmän yhteistyötä operatiivisen johdon kanssa, mutta Ollila halusi, että hallitus vain kuunteli johdon ratkaisut kyseenalaistamatta niitä. Siilasmaa seurasi Ollilan vetämää hallituksen toimintaa pitkään sivusta ja lopulta yritti puuttua asioihin tuloksetta.

Kirjan lukeminen oli minulle tietyllä tavalla erikoinen kokemus. Olin itse töissä Nokiassa ja koin omalta osaltani kaikki kirjassa kerrotut Nokian historiaan kuuluvat asiat. Aikaa on kuitenkin täytynyt kulua tarpeeksi, sillä pystyin lukemaan tarinan neutraalilla otteella. Välillä alkoivat muistot tulvia, erityisesti Siilasmaan kirjoittaessa yksityiskohdista, kuten ensimmäisistä Lumia-puhelimista. Oli myös hyvin mielenkiintoista lukea siitä, millaisia erilaisia mahdollisia skenaarioita taustalla oli kun Nokia oli muutoksessa.

Omistajuus

Vasta kun Siilasmaa itse alkoi vetää Nokian hallitusta, hän pääsi ottamaan käyttöön oman tapansa johtaa. Hän oli jo F-Securen johtajana  luonut yrittäjämäisen johtajuuden -käsitteen. Yrittäjämäisyys kuvaa Siilasmaan mukaan ajattelutapaa, jonka avulla on mahdollista mukautua kuhunkin tilanteeseen ja muuttuvaan maailmaan. Yrittäjämäinen ajattelutapa on hyödyllistä ihan kaikille eikä sen toteuttaminen välttämättä vaadi johtajan roolia.Yrittäjämäisen johtajuuden filosofian avulla Siilasmaa kertoo selvinneensä vaikeista ajoista Nokian hallituksen puheenjohtajana.

Yrittäjämäiseen työskentelytapaan kuuluu olennaisena osana omistajuus. Siilasmaa tarkoittaa omistajuudella asioista välittämistä, esimerkiksi työympäristöstä huolehtimista tai ylipätään sitä, että työssä tapahtuvilla asioilla on merkitystä. Siilasmaa havainnollistaa asiaa kysymällä yleisötilaisuuksissa yleisöltä, että kuinka moni on vuokrannut joskus auton. Lähes kaikki nostavat kätensä. Sitten hän kysyy, että kuka on pesettänyt vuokraamansa auton. Juuri kukaan ei nosta käteään. Kukaan ei tunne omistajuutta välittääkseen pestä vuokra-auton.

Omistajuus on kytköksissä vastuuntuntoon ja välittämiseen. Jos havaitsee työyhteisössä vian tai ongelman eikä sille tee mitään, on kysessä omistajuuden ja vastuuntunnon vastakohta eli välinpitämättömyys. Yrittäjämäiseen ajattelutapaan kuuluu se, että asioista ja ongelmista välitetään ja se osoitetaan teoilla. Siilasmaa soimaa itseään kirjassa siitä, ettei sanonut ja tuonut esille isommin niitä ongelmia, mitä havaitsi.

Jatkuva parantaminen

Japanilainen Kaizen eli jatkuva parantaminen kannattaa ottaa käyttöön myös hallitystyössä tai tiimityössä. Tiimityössä kaikkien oletetaan osallistuvan tiimin työskentelyn kehittämiseen. Kaikilta on kysyttävä jatkuvasti miten työskentelyä voitaisiin parantaa. Siilasmaan käytäntönä oli jokaisen kokouksen jälkeen kysyä yksitellen jokaiselta kokoukseen osallistuneelta, että mitä kokouksessa olisi voitu tehdä paremmin.

Jatkuvaan parantamiseen liittyy mielestäni myös jatkuva oppiminen. Itsensä kehittäminen ei saisi koskaan lakata. Jos oppiminen lakkaa, myös itsensä kehittäminen lakkaa. Johtajan on huolehdittava siitä, että hän oppii koko ajan johtamastaan organisaatiosta, sillä kuten Siilasmaakin kirjoitti: ”oppimista ei voi delegoida”. Se ei riitä, että luotat pelkästään muilta saamiisi tietoihin. Siilasmaan oma johtamistyyli vaikutti siltä, että hän todellakin jalkautui ja kyseli ja selvitti mitä ja miksi mitäkin yrityksessä tapahtuu. Hän todella vaikutti varaavansa aikaa yrityksen ymmärtämiseen ja strategian täytäntöönpanon seuraamiseen.Tähän toimi varmasti isona vaikuttimena Ollilan hallituksessa huonoksi osoittautunut tapa, jossa hallitus huonoin seurauksin vain  luotti operatiiviselta johdolta saamiinsa tietoihin vaatimatta faktaa kerrotuista asioista.

Skenaariotyöstentely

Yrittäjämäinen johtajuus pääsee esiin Siilasmaan esittelemässä tärkeässä työkalussa eli skenaariotyöskentelyssä. Sen tärkein ajatus on tutkia vaihtoehtoja ja varautua pahimpaan. Eli käytännössä skenaariotyöskentelyn idea on käydä läpi kaikki mitä voi tapahtua ja varautua esiin nouseviin riskeihin tai tarttumaan hyviin mahdollisuuksiin niiden tullessa saataville.

Skenaariotyöskentelyn täytyy pohjautua faktaan siitä mitä on tapahtunut ja siihen mitä ympäristössä on tapahtumassa. Tavoitteena on luoda erilaisia mahdollisia tulevaiuuksia. Skenaariotyöskentelyn tavoitteena on kasvattaa positiivisen tuloksen todennäköisyyttä ja pienentää negatiivisten vaihtoehtojen todennäköisyyttä kehittämällä ymmärrystä päätösten pohjalla. Tärkeää tässä tavassa toimia on yrittää saada eri näkemykset mahdollisimman rikkaiksi.

Liiketoimintaa kehitettäessämme skenaariotyösktentely kannattaisi ottaa yhtä aktiiviseen käyttöön kuin business model canvas tai value proposition canvas. Palvelumuotoilun periaatteita voisi myös soveltaa skenaariotyöskentelyyn. Voisi miettiä asiakkaan mahdollisia käyttäytymismalleja erilaisissa tilanteissa tekemällä useita erilaisia palvelupolkuja ja niitä analysoimalla sitten voisi kehittää tuotetta tai palvelua.

Tunteet

Mielestäni oli raikasta, että Siilasmaa toi strategioiden laadinnassa tunteet esiin. Usein olisi houkuttelevaa sivuttaa tunteet ja tehdä päätökset pelkästään järkisyistä. Siilasmaa onkin käyttänyt tunteita varsinaisena vipuvoimana strategian laatimisessa. Esimerkkinä hän mainitsee johtoryhmän tunteman yhteisen syyllisyyden tunteen, joka motivoi laatimaan useita erilaisia parempia strategioita.

Lupa puhua pahimmasta mahdollisesta tuloksesta hälventää pelkoja ja voidaan valmistautua paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että negatiivisuutta ei tukahduteta vaan ne otetaan luontevasti huomioon prosessissa. Niistä voidaan irroittautua ja rohkaista toisiamme optimismiin.

Itselleni positiivinen ajattelu on aika ajoin ongelma. Siis olen taipuvainen negatiiviseen ajatteluun ja pessimistisiin tulevaisuuden skenaarioihin. Usein tiimissä toimiessa olen hillinnyt tätä taipumustani, mutta ehkäpä voisin tietyissä yhteyksissä käyttää negatiivisuuteen taipuvaa ajatteluani hyödyksi ja näin valottaa sitä, mitä ikävää tietyistä valinnoista saattaisi tapahtua. Ehkäpä minustakin voisi löytyä  paranoidi optimisti, eli sellainen henkilö, joka varautuu aina pahimpiin vaihtoehtoihin, mutta kuitenkin lähtökohtaisesti suhtautuisi tulevaisuuteen positiivisesti.

Toinen seikka taas on se, että tiimin sisällä monesti negatiivisista asioita puhumista pidetään vellomisena, mutta tosiasiassa tunteista täytyy saada puhua, koska silloin todella pystymme selkeään ajatteluun. Luulen, että moni pelkää tunteita ylipäätään ja meidän ihanteeksi on muodostunut tyyni ja pelkkään faktaan perustuva keskustelukulttuuri. Tämä voi estää kehitystä ja vaihtoehtoisten skenaarioiden ja ajatusten esilletuontia.

 

 

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close