Sunnuntaina 5.9. vietettiin perinteikkäästi yrittäjän päivää, jolla halutaan nostaa yrittäjien arvostusta ja tietoisuutta yrittäjyydestä. Päivää on vietetty 1990-luvulta lähtien, jolloin suhtautuminen lähtökohtaisesti yrittäjiin ja yrittäjyyteen on ollut aivan toisenlaista. Näin ollen päivä on silloin erityisesti tullut tarpeeseen, mutta ei se ole turha tänäkään päivänä. Kyllä heille, jotka pitävät Suomen pyörät pyörimässä tulee kalenterista osoittaa ainakin yksi oma juhlapäivä.

Allekirjoittanut tulee duunariperheestä eikä lähisukulaisissakaan ole merkittävästi yrittäjiä. Kuitenkin nuoresta pitäen olen ollut ”tekijätyyppi” ja aina innokkaasti monessa mukana. Uskon, että se ajatusmalli on kuitenkin kotoa saatu; jos jotain haluaa saavuttaa sen eteen täytyy olla valmis tekemään töitä, pyritään tekemään ne aina mahdollisimman hyvin sekä ennen kaikkea koskaan et ole valmis. Näillä eväin omalle kohdalle on enemmän tai vähemmän jo alakouluikäisestä pitäen osunut erilaisia vastuu sekä johtamistehtäviä.

Yllättäen yläasteelle mennessä oli selvää, että tulen valitsemaan yrittäjyyden valinnaisaineeksi ja sitä kautta päädyin Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmien pariin. Ne ovat olleet omassa tarinassa lopulta vahva syy siihen, miksi kirjoitan tätäkin esseetä tänään Proakatemialla.  Joku sytytti siinä, että tehdään aina vähän enemmän ja vähän paremmin. Viedään tarinaa eteenpäin. Tehdään ns. ikään kuin omaa juttua. Oli kyse sitten koulusta, harrastuksesta, työstä tai sitten peräti omasta yrityksestä.

Nuori yrittäjyys ry:n toiminnanjohtaja Virpi Utriainen kiteyttää hyvin Kuntarahoituksen artikkelissa asian siten, että yrittäjämäinen asenne rakentuu ennakkoluulottomuudelle (Kuntarahoitus: Yrittäjämäinen asenne rakentuu ennakkoluulottomuudelle 2020). Se on eri lähteiden mukaan käytännössä sitoutumista, luovuutta, innokkuutta ja innovatiivisuutta, vastuunkantoa, tilanteessa elämistä, omaan ympäristöön vaikuttamista, itsensä johtamista sekä ongelmanratkaisukykyä. Sille ei ole suoranaista ”tieteellistä” määritelmää. Yrittäjämäinen asenne linkittyy vahvasti sisäiseen yrittäjyyteen, joka tuo asenteen näkyväksi käytännön toiminnassa erilaisissa toimintaympäristöissä.

Kuten totesin itselle NY-ohjelmat sekä oikeat ihmiset ympärillä saivat tajuamaan yrittäjämäisen asenteen jutun ja se on vienyt minua noista päivistä lähtien todella moniin paikkoihin. Se on vienyt minua myös kohti omia haaveita ja unelmia. Yrittäjyyskasvatuksessa ylipäätään ei ole tarkoitus tehdä kaikista yrittäjiä vaan kasvattaa nimenomaan oikeanlaista asennetta lapsiin- ja nuoriin. Siksi minusta on erittäin tärkeää, että yrittäjyyskasvatusta tehdään arkipäiväisesti kaikilla koulutusasteilla. Olen itsekin pyrkinyt jatkamaan tätä yrittäjämäisen asenteen levittämistä toimimalla aktiivisesi erilaisissa yhteyksissä ja eritoten NY alumnitoiminnassa.

Vuonna 2019 tehdyn Nuorisobarometrin mukaan – joka selvitti nuorten kuvaa työstä ja yrittäjyydestä – 71% vastaajista oli sitä mieltä, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikkialla työelämässä. Noin puolet tutkimukseen vastanneista uskoo myös yrittäjyyden olevan yksi potentiaalinen vaihtoehto uralle ja nuoret myös kokevat saaneensa työkaluja yrittäjyyteen. Nuoret myös näkevät yleisesti työelämän olevan murroksessa yhä projektiluontoisempaan suuntaan. (Nuorisobarometri: Hyvää työtä! 2019.) Näin ennustaa myös tulevaisuustutkija Ilkka Halava, jonka mukaan vuonna 2035 palkkatyö tulee olemaan epätavallinen työn muoto.

Myös korkeakouluopiskelijoille vuonna 2019 teetetty yrittäjyyskysely nostaa esiin, että noin 34% korkeakouluopiskelijoista haluaisi toimia tulevaisuudessa yrittäjänä tai jatkaa yrittäjänä. Tämän lisäksi korkeakouluopiskelijoista merkittävä osa on samaa mieltä siitä, että yrittäjyys on tehokas tapa vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan. Kuitenkin valitettavasti isossa kuvassa kyselystä ilmenee, että yrittäjyyteen ei koulutuksessa anneta riittävästi työkaluja. (Suomen yrittäjät: Opiskelijasta yrittäjäksi 2019.)

Joten siis mitä enemmän saadaan kehitettyä suomalaisiin tuleviin sukupolviin yrittäjämäistä asennetta sekä sisäistä yrittäjyyttä sen parempi. Vaikka suunta näyttää erittäin positiiviselta on työtä vielä tehtävänä, jotta Suomen talouden rattaat pysyvät pyörimässä ja kansakuntana pystymme pysymään kehityksen kärjessä. Suomessa on tälläkin hetkellä kymmeniä tuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. (OKM: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat (NEET) nuoret, katsaus tilanteeseen ja toimenpiteisiin 2019) Yrittäjyyskasvatus on yksi keino varhaisessa vaiheessa vahvistaa nuorten itseluottamusta ja uskoa omaan mahdollisuuksiin sekä näin ollen vähentää syrjäytymisriskiä. Yrittämäisen asenteen kasvattaminen on siis tärkeää monella erilaisella mittarilla nyt ja tulevaisuudessa. Toivottavasti sinäkin olet mukana.

Lähteet

Kuntarahoitus: Yrittäjämäinen asenne rakentuu ennakkoluulottomuudelle. 2020. Helsinki: Kuntarahoitus oyj. Luettu 18.9.2021.  https://www.kuntarahoitus.fi/ajankohtaista/yrittajamainen-asenne-rakentuu-ennakkoluulottomuudelle/

Nuorisobarometri: Hyvää työtä!. 2019. Helsinki: Valtion nuorisotutkimuslaitos. Luettu 18.9.2021. https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/nuorisobarometri-2019/

Suomen yrittäjät: Opiskelijasta yrittäjäksi. 2019. Helsinki: Suomen Yrittäjät ry. Luettu 18.9.2021. https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat/tutkimukset/muut-tutkimukset/opiskelijasta-yrittajaksi-2019

Opetus- ja kulttuuriministeriö: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat (NEET) nuoret, katsaus tilanteeseen ja toimenpiteisiin. 2019. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettu 18.9.2021.
https://minedu.fi/documents/1410845/4449678/Koulutuksen+ja+ty%C3%B6n+ulkopuolella+olevat+%28NEET%29+nuoret%2C+katsaus+tilanteeseen+ja+toimenpiteisiin/51231944-1fc0-ef0b-fc7a-afc6c975b010/Koulutuksen+ja+ty%C3%B6n+ulkopuolella+olevat+%28NEET%29+nuoret%2C+katsaus+tilanteeseen+ja+toimenpiteisiin.pdf