Kuuntelin Risto Siilasmaan Paranoidi Optimisti kirjan, joka herätti monenlaisia tuntemuksia. Nokian tarinaa oli mielenkiintoista kuunnella, mutta samaan aikaan markkinaprosentit ja ohjelmistojen nimet alkoivat halkoa hiuksia, kun halusi kuulla enemmän arvokkaita oppeja heidän toiminnastaan. Yrittäjämäinen johtajuus kolahti heti, juuri sellaista ajattelua ja johtamista, jota olen syksyn aikana halunnut ymmärtää ja oppia.

Paranoidi optimismi on yrittäjämäisen johtajuuden ydin

Tämä täysin ihmeellinen käsite avautui hyvin Riston sanoin. Paranoidilla optimismilla tarkoitetaan, että pelon ja hämmennyksen keskellä pystyy olemaan myös optimisti, koska tietää että ongelmiin löytyy jonkinlainen ratkaisu. Samalla täytyy kuitenkin olla paranoidi sen suhteen, että jokin voi kuitenkin mennä vikaan. Valppaus ja reilu annos pelkoa yhdistettynä myönteiseen asenteeseen ja uskoon tulevaisuudesta. Tämä vaatii siis johtajalta kykyä perehtyä parhaaseen ja pahimpaan vaihtoehtoon ja kaikkeen siltä väliltä. Näin hän voi olla varma, että tulee eteen mitä tahansa, siihen ollaan valmiita ja siitä selvitään.

Äänikirjassa huomasin hyvänä puolena sen, että kun kuuntelin sitä pidemmän aikaa ja lyhyissä ohissa, pääsin soveltamaan oppeja käytäntöön vielä äänikirjan ollessa kesken. Avaan hieman yrittäjämäisen johtajuuden 10 -kohdan listasta eniten minuun uponneita kohtia. Näistä on hyvä lähteä kasaamaan omaa ajatusmallia yrittäjämäisestä, palvelevasta ja valmentavasta johtajuudesta

1. Vastuuntunto
   Siilasmaa avaa kirjassaan, että ensimmäinen ja tärkein asia on välittäminen. Välittäminen liiketoiminnasta, yrityskuvasta, tiimistä ja kaikesta mitä yrityksen ympärille koostuu. Tähän kuuluu vahvasti omistajuuden tunne. Tästä on puhuttu nyt myös meidän tiimissä ja se on hyvä asia. Monet tiimistämme kertoivat, että tuntevat omistajuutta tiimiin, mutta eivät vielä Hurmaan. Siilasmaa viittaa hyvin, että omistajuuden tunne usein puuttuu mikäli työpaikkaa ajatellaan vain kulkuvälineenä paikasta toiseen. Akatemialla suurin osa ”yrittäjistä” varmasti ajattelee näin. Mitä tämä omistajuuden tunne sitten auttaa? Meillä tiimissä tällähetkellä näkyy hyvin, että mikäli tiimin sisällä on jokin ongelma, siihen tartutaan usein nopeasti ja halutaan hoitaa mahdollisimman hyvin. Kun taas Hurma yrityksenä on monesti vähemmän korjailtava asia. Ajatellaan että ”se nyt kulkee tuossa mukana”, mutta ei niinkään tartuta vielä epäkohtiin välittömästi ja lähdetä korjaamaan asioita. Tässä ollaankin omistajuuden ytimessä, kun tunnet omistavasi jotain, haluat heti korjata ja parantaa sen toimintaa mikäli mahdollista.

2. Tosiasioiden tunnustaminen

Yrittäjämäinen vastuuta tunteva ihminen ei kierrä tosiasioita. Hän tietää, että ne täytyy puhua suoraan ja käsitellä mahdollisimman hyvin. Siilasmaa avaa hienosti, että vaikka ongelma olisi jonkun toisen vastuulla, yrittäjämäinen ihminen tuntee vastuuta siitä kuinka jätti puuttumatta ongelmaan huomatessaan tai oli luomassa otollisia olosuhteita ongelmalle.

Tosiasioiden kuuluminen on aina tervetullutta, eikä koskaan huono uutinen. Tämän Siilasmaa kiteyttää Nokian johdossa käytettyyn lausahdukseen: ”Uutisten puuttuminen on huono uutinen. Huono uutinen on hyvä uutinen. Hyvä uutinen ei ole uutinen ollenkaan.”
Tämän lausahduksen olen vienyt käytäntöön mm. SB -seminaarin perehdytyksissä ja joissakin Hurman asioissa. En ajattele kuitenkaan ihan nuin radikaalisti mitä Siilasmaan lausahdus. Painotan enemmän, että jos jokin asia on huonosti, haluan ehdottomasti kuulla siitä, jotta se voidaan korjata mahdollisimman pian.

3. Opinjano

Jokaisen haasteen tai ongelman kohdalla piilee mahtava tilaisuus oppia jotain uutta. Koulumaailmassa on usein tullut valittua esimerkiksi matematiikan laskuja sillä tapaa, että ”tämän minä osaan, lasken siis tämän.” Nyt kun filmiä kelaa taaksepäin, huomaa että opinjano on loistanut näissä tilanteissa vahvasti poissaolollaan. Yrittäjämäinen ihminen kohtaa haasteet ja ongelmat positiivisessa mielessä. Kun haaste on selätetty, jotain on varmasti myös opittu.

Siilasmaa kehottaa varomaan opinjanon heikentymistä siinä vaiheessa, kun nousee johtajan paikalle ja ajattelee, että muiden pitää antaa hoitaa asiat. Johtajan on opittava jo seuraavia askeleita eteenpäin, jotta osaa ajaa tiimiänsä oikeaan suuntaan kohti seuraavia tehtäviä ja haasteita. Opinjanon tartuttaminen muihin on mielestäni yksi johtajan tärkeistä tehtävistä.

4. Katse taivaanrantaan

Tämä on tärkeä ajatus yrittäjämäistä johtajuutta noudattavalle. Ajattelen tämän kuuluvan työntekijälle, tiimiläiselle, sekä eritoten johtotehtävässä olevalle. Kiireisissä kalentereissa iso osa ajasta on juoksevien asioiden hoitamista ja alkavien tulipalojen sammuttelua. Tästä olemme tiimissä puhuneet mm. BL roolissa. Asioita on yksinkertaisesti liikaa tai johtajuudessa on vielä sen verta opeteltavaa, että kokonaisuus ja tulevaisuus jäävät ajatuksissa taka-alalle. Nyt lähdemme muuttamaan organisaatiota, nimenomaan näitä ajatuksia tukevaksi. Akatemian yritystoiminta koostuu niin monista pienestä ja muuttuvista palasista, että niiden nitominen fiksusti yhteen on välillä lähes mahdotonta. Sieltä pulppuaakin näitä hyviä haasteita, joita pääsemme tiiminä ratkomaan.

5. Kysy miksi?

Paljon puhuttu ja ohjeistettu asia, mutta yksi tärkeimmistä ja samalla unohdetuimmista kysymyksistä liittyen yrityksen toimintaan. Tämä on mielestäni yksi hyvä avain tiiminkin johtamisessa, laittaa ihmiset ajattelemaan ja perustelemaan muulle porukalle omaa toimintaa. Tämä kierre luo positiivista luottamusta avoimuuden ja merkityksellisyyden kautta. Meillä monesti tiimissä pienempi osa kertoo tehneensä ratkaisun esimerkiksi myynnin osalta, mutta harvemmin kukaan kysyy tai ihmiset itse suoraan kertovat miksi näin tehtiin. Tässäkin ollaan kovaa vauhtia kehittymään päin, kun olemme lähteneet kyseenalaistamaan tiettyjen toimintojen tarpeellisuutta ja tehokkuutta.

Pohdinta

Suosittelen kyllä tätä yrittäjämäisen johtajuuden aihetta kaikille tiimiyrittäjille, koska tässä on useampia hyviä avaimia tiimin toimintaan ja nimenomaan yrityksen kehittämiseen tiiminä. Olemme Hurmassa kokeneet mielestäni hyviä haasteita ja kasvaneet niiden myötä todella paljon. Edelleen kuitenkin joitakin ongelmia lakaistaan maton alle ja ei ehkä tuoda tarpeeksi avoimesti pöydälle. Kevät aukeaa uusin silmin ja toivon, että otamme tässä vielä isoja harppauksia niin oman tuotteemme, kuin koko Hurman toiminnan osalta.

Kirja kokonaisuutena oli arvokas tietopläjäys Nokian historiasta, sekä siellä tapahtuneista suurimmista virheistä sekä korjausliikkeistä. Skenaarioajattelu ja pelolla johtaminen olivat mm. aiheita, joista olisi myös voinut esseen erikseen rustailla.

On hienoa saada tarinoille kasvot ja tällä viikolla pääsenkin kättelemään Olli-Pekka Kallasvuota, yhtä kirjassa mainituista Nokian toimitujohtajista. On tämä hienoa ja opettavaista kerrassaan!