Tampere
18 Jun, Friday
23° C

Proakatemian esseepankki

Ylämäki vai alamäki?



Kirjoittanut: Annika Äijälä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Näkökulman vaihtamisen taito
Antti Mattila
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Katsomme usein asioita vain yhdestä näkökulmasta. Voisi ajatella, että näemme maailmasta vain yhden kapean kaistaleen, jota värittää omat linssimme. Voiko yhteistä käsitystä rakentaa, jos kaikki katsovat vain sieltä omasta näkövinkkelistään asioita, eivätkä suostu avaamaan silmiään myös muille tavoille katsoa maailmaa?

Luin keväällä kirjan ”Näkökulman vaihtamisen taito” (Antti Mattila, 2011). Takakannessa ollut teksti siitä, miten omista pinttyneistä mielipiteistä luopuminen on merkki henkisestä sopeutumiskyvystä, herätti uteliaisuuteni kirjan sisällöstä.

Näkökulman vaihtaminen ei suinkaan tarkoita sitä, että pitäisi luopua omasta identiteetistään tai äänestään; se tarkoittaa taitoa katsoa asioita eri tavalla ja mahdollistaa näin ollen suuremman ymmärryksen. Jos puhuja puhuisi yleisölleen asioita, joita ei ole edes ajateltu yleisön näkökannalta, onko silloin asian arvo suurempi puhujalle kuin yleisölle? Ongelmanratkaisu ja luovuus vaativat myös erilaista tapaa nähdä asioita.  Asiakkaan ongelmaa ratkoessa, meidän täytyy ymmärtää ensin tilanne asiakkaan näkökulmasta, muuten ratkomme vain omaa suppeata käsitystä ongelmasta.

HYÖDYT TIIMISSÄ

Ihmisten kyky asettua toisen asemaan on olennainen taito tiimityössä. Tätä kykyä voidaan kuvailla joko egosentrisenä, omaan perspektiiviin juuttumisena, tai sosiosentrisenä, kykynä omaksua toisen ihmisen näkökulma. Äärimmäinen egosentrisyys rajoittaa kommunikointia muiden kanssa, sillä ymmärrys jää puuttumaan itsekeskeiseltä osapuolelta. Toisen näkökulmaan asettuminen on kognitiivisesti vaativaa, mutta useimmat meistä kykenevät tähän ihan luonnostaan.

”Kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja katsoa asioita toisen näkökulmasta on perusedellytys keskustelun onnistumiselle.” (Mattila, s.84)

 

Promisiassa on monta kertaa käynyt paja- tai innovointitilanteissa niin, että emme edes ole yrittäneet ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Olemme olleet niin kiinni omissa mielipiteissämme, että olemme sokaistuneet muiden oikeille tarkoitusperille. Dialogi on alun perin latinaksi ”dia logos”, tarkoittaen merkitysten läpi menemistä. Miten ikinä voimme löytää edes merkitystä, jos emme suostu vaihtamaan omaa subjektiivista näkemystä itseämme isommaksi? Jos oman mielipiteen oikeaksi osoittamisen sijaan yrittäisimmekin yhdessä löytää Promisian näkökulmaa, johon on kerrostettu näkökulmia toistensa päälle, mitä tapahtuisi? Oppiminenkin tapahtuisi varmasti kokonaisvaltaisemmin, jos olisimme enemmän avoimia perspektiivimme suhteen, emmekä niin kiinni omissa mielipiteissämme.

ONGELMISTA VAHVUUKSIA?

Minulle on opetettu jo pienestä pitäen, että eivät ne asiat murehtimalla parane. Tämä on ollut ehkä arvokkain oppi, jonka olen saanut lapsena. Me valitsemme itse sen, miten kulloisenkin tilanteen koemme. Jos vain ymmärtäisimme, että mikäli asialle ei voi tehdä mitään, se on meistä kiinni tuhlaammeko energiaamme sen turhaan murehtimiseen, vai käännämmekö tilanteen toisinpäin ja löydämmekin aivan uuden lähestymiskulman asiaan.

”Luovan ongelmanratkaisun pahimpia esteitä ovat ihmisten itse asettamat turhat rajoitukset, ennakko-oletukset ja kaavamaiset ajattelutottumukset.” (Niiniluoto, s.134)

 

MENESTYKSEN SALAISUUS

Mattila kuvailee kirjassaan, miten menestys ei ole kiinni synnynnäisistä lahjoista, vaan enemmänkin kolmesta viisaudesta.

Ensimmäisenä osa-alueena nousee reflektointi. Jos emme ikinä katso taaksemme ja käy läpi kokemiamme asioita, emme voi oppia niistä. Kun ymmärrämme asioiden syy-seuraussuhteet, osaamme löytää merkityksen suhteessa tavoitteisiimme. Reflektointiin kuuluu olennaisesti myös palautteen saaminen ja sen hyödyntäminen. Oli ihana huomata, kun pidimme Promisiassa viimeisimpiä oppimissopimuksiamme, miten pitkälle kaikki meistä ovat tulleet. Reflektoinnin kautta oppii myös arvostamaan niin omaansa kuin muidenkin matkaa aivan eri tavalla.

Toisena pointtina kirjassa nostettiin voimavarojen hyödyntäminen. Jos meillä on jo olemassa osaamista ja vahvuuksia monissa asioissa, meidän tulisi kiinnittää niihin enemmän huomiota kuin heikkouksiin. Tiiminä tätä olemmekin päässeet hyödyntämään useita kertoja, mutta uskon että 24H:n koittaessa olemme oppineet paljon paremmiksi hyödyntämään toistemme vahvuuksia ja voimvaroja.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä kohtana tulee näkökulman vaihtaminen.

”Juuri kyky kääntää näennäisen negatiiviset kokemukset hyödykseen auttaa kohtaamaan elämän itsevarmasti ja tehokkaasti”. (Mattila, s.141)

 

Kun reflektoimme, hyödynnämme vahvuuksiamme ja näemme asioita monelta kantilta, kehitystä tapahtuu jatkuvasti. Näkökulman vaihtamiseen liittyy vahvasti muutos, sillä aina kun uusi tilanne tulee eteen, siinä tarvitaan uutta näkökulmaa. Jos emme aikaisemmin ole olleet jossain tilanteessa, miten voisimme päästä siitä eteenpäin, muuta kuin muuttamalla jotain?

MITEN KEHITÄMME?

Yksinkertaisin, mutta samalla varmasti myös haastavin ohje on oppia kuuntelemaan. Päästä hetkeksi irti omista ajatuksista, ja kuuntele toista, kun hän puhuu. Miten tulkitset asiat? Mitä toinen on ehkä oikeasti halunnut tuoda ilmi? Väärinymmärryksiä sattuu helposti, kun eri näkemykset kohtaavat. Kuulostaako toinen turhautuneelta? Otatko asian itse puolustelevasti vastaan? Tässäkin tapauksessa ongelmana voi olla henkilökohtainen vastoinkäyminen, eikä itse asia, mistä käydään keskustelua. Meillä jokaisella on tapamme ilmaista itseämme, mikä voi olla ristiriidassa toisen tulkinnan kanssa. Aina kannattaa myös kysyä, jos tuntuu, että ei täysin ymmärrä. Ennemmin yhteisymmärrys, kuin väärä olettamus.

”Ilman näitä kykyjä emme kuule ja ymmärrä, mitä muut sanovat – tarvitsemme siis kohtaamisia ja dialogeja toisten ihmisten ja kulttuurien kanssa” (Mattila, s.189)

 Lähteet:

Näkökulman vaihtamisen taito. A. Mattila. 2011, WSOY.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close