Tampere
29 Nov, Sunday
0° C

Proakatemian esseepankki

Yksinäisyys koronan aikana



Kirjoittanut: Tatu Levänen - tiimistä Motive.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Loneliness Matters: A Theoretical and Empirical Review of Consequences and Mechanisms
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Koronan vuoksi suurin osa koulutusaloista on joutunut siirtymään etäopiskeluun. Lähikontaktien ja yhteisössä olemisen määrä on vähentynyt vahvasti opiskelijoiden elämästä. Yksinäisyyden tunne on ihmiselle haitaksi ja etänä oleminen ei auta siihen yhtään. Yhdessä oleminen on meille tärkeää, koska se luo meille merkittävyyttä ja tunnetta, että olemme osa jotain suurempaa. Merkittävyyden tunteen puuttuminen voi johtaa opiskelijoilla myös ongelmiin opinnoissa. Joten miten yksinäisyyden tunnetta voidaan lieventää? Mitä yksinäisyys edes on? Mitä sinä voisit tehdä itsellesi ja tutuillesi?

 

Yksinäisyys

Yksinäisyys tarkoittaa koettua tunnetta sosiaalisesta eristäytymisestä. Objektiivisesti ei tätä voida todeta. Joku voi elää yksin eristyksissä ilman tunnetta yksinäisyydestä ja joku voi elää todella rikasta sosiaalista elämää, mutta tuntee silti olonsa yksinäiseksi. Yksinäisyys määritellään huolestuttavaksi tunteeksi ja kokemukseksi, että omia sosiaalisia tarpeita ei tule tyydytetyksi sen nykyisellä määrällä. Yksinäisyyden tunne helpottaa, kun yksilö kokee motivoivaa yhteyttä muihin tai yhteyden uudelleen muodostumisen aiempiin tuttuihin.

 

Yksinäisyyden vaikutus fyysiseen terveyteen ja kuolleisuuteen.

Vuonna 2010, jopa 15-30% ihmisistä kokee yksinäisyyttä kroonisesti. Nuorilla aikuisilla yksinäisyydellä on ollut yhteyksiä sydän- ja verenkiertoelimistön riskeihin, kuten epäsuotuisa BMI, korkea systolinen verenpaine ja korkeat HDL kolesterolitasot. Kroonisella yksinäisyydellä on yhteys kuolleisuuden lisääntymiseen, mutta väliaikaisella yksinäisyyden tunteella ei. Myös selvää yhteyttä sepelvaltimotautiin ja masentuneisuuteen löytyy.

 

Yksinäisyyden vaikutus psyykkiseen terveyteen ja kognitiiviseen toimintakykyyn

Yksinäisyys on yhdistetty persoonallisuushäiriöihin ja psykooseihin, itsemurhiin, heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn ja kognitiivisten kykyjen laskuun ajan mittaan, kohonneeseen Alzheimerin taudin riskiin ja masentuneisuuden oireiden lisääntymiseen.

Yksinäisillä ihmisillä syntyy helpommin ylivalppaus eli näkemys vaarasta sosiaalisessa ympäristössä ja maailmassa muutenkin. Tämä alitajuntainen ympäristön tarkkailu vaarojen kannalta muodostaa kognitiivisia mielemalleja, joissa ympärillä oleva maailma koetaan vaarallisempana, negatiivisia sosiaalisia tilanteita odotetaan enemmän ja negatiivisesti vaikuttaneita tilanteita muistetaan helpommin. Kuten odotettua, jos yrittää nähdä asiat tietyllä tavalla niin ne myös nähdään niin. Eli näitä mielemalleja alitajuntaisesti etsivät ihmiset myös näkevät tilanteet tällä tavalla ja nopeasti osoittavat olevansa oikeassa, vahvistaen näin uskomusta maailman vaaroista ja negatiivisuudesta. Puhutaan niin sanotusta yksinäisyyden kehästä.

 

Terveyskäyttäytyminen

Yksi yksinäisyyden seuraus on itseregulaation, eli itsesäätelyn väheneminen. Omien tunteiden, ajatuksien, käyttäytymisen säätely on kriittistä, kun on omia tavoitteita saavutettavana tai sosiaalisia normeja täytettävänä. Itsesäätelyn heikentyminen laskee myös fyysisen aktiivisuuden määrää, joka on tunnetusti tärkeä tekijä biopsykososiaaliselle hyvinvoinnille. Kaiken lisäksi hyviä terveyskäyttäytymisen malleja on helpompi toteuttaa seurassa, joka yksinäisille voi olla vaikea saavuttaa.

 

Yksinäisyys ja uni 

Yksinäisillä on todettu huonompaa unenlaatua, joka on tärkeä fyysisen ja psyykkisen palautumisen elementti unessa. Hyvä unenlaatu takaa paremman päiväsajan toimintakyvyn, joka on myös ollut yksinäisillä ihmisillä itseilmoitetusti heikkoa. Unenlaatu on tärkeää, koska huono unenlaatu vahvistaa ylivireyttä sosiaalisissa ympäristöissä, joka on jo valmiiksi yksinäisillä ihmisillä mahdollisesti korkeampaa. Ironisesti jopa, tämä ylivireys sosiaalisissa tilanteissa heikentää unenlaatua ja näin syntyy itseään ruokkiva kehä huononunenlaadun ja yksinäisyyden tunteen välillä.

 

Mitä voimme tehdä

Kuten näkyy. Yksinäisyyden tunne on vakava aihe, joten mitä me voimme tehdä? Helpoin asia, on huolehtia lähipiiristämme. Kysy miten he voivat ja ehdota tapaamista. Jos he eivät halua tavata koronan pelosta, voi pelkkä etäyhteyskin tehdä ihmeitä ihmiselle. Tärkeää on osoittaa välittämistä ja sitä, että he eivät ole yksin vaikka se siltä tuntuisikin. Tunteen luominen, että me olemme osa jotain suurempaa, on tärkeää ja se tulee vain osallistamalla, mutta se vaatii työtä myös yksinäisiltä. Aidosti mukana oleminen voi olla vaikeaa ja osallistaminen ei pakolta riitä, jos ei itse koe merkitystä. Ennakko oletuksien poistaminen mielestä on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Pelkässä hetkessä eläminen ei varmasti ole helppoa kaikille, mutta se voi auttaa. Kun keskittyy vain sen hetkiseen hetkeen, olo vapautuu. Ajatuksien poistaminen lopputuloksesta saa meidät olemaan enemmän läsnä ja löytämään tilanteista asioita, jotka olisi muuten jääneet kokematta.

 

Joten kolme pointtia sinulle tästä esseestä.

  1. Yksinäisyyden tunne on vakava asia, joten jos koet sitä tai näet jonkun yksinäiseltä vaikuttavan, niin ota asia puheeksi. Ihmiset ympärillämme ovat voimavara, joka voi useilta puuttua tällä hetkellä.
  2. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii työtä ja mielemallien muuttamista. Pelkkä mukaan meneminen tai mukaan ottaminen ei riitä, jos emme osaa päästää irti.
  3. Välittämisen tunteen luominen toiselle on loppujen lopuksi vain puhelinsoiton päässä.

 

 

Loneliness Matters: A Theoretical and Empirical Review of Consequences and Mechanisms, 2010. Hawkley L., Cacioppo J.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3874845/

Kommentit
  • Olli-Pekka Korhonen

    Olipas mukavasti tieteellistä tutkimusta hyödyntävä essee, joka lopulta vei asian myös käytännön tasolle!

    Koronalla on tosiaan ollut ikäviä vaikutuksia sosiaalisen kanssakäymisen määrään. Kuten työssäsi toit esille, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne voi vähentyä lähikontaktien väistymisen myötä. Kroonisen yksinäisyyden vaikutukset terveyteen ja jopa kuolleisuuteen ovat karua luettavaa. Huolestuttavaa on myös itsesäätelyn heikkeneminen yksinäisyyden myötä. Meidän opiskelijoiden tulisi pystyä viemään opintomme läpi normaalissa ajassa koronasta huolimatta. Tämä tarkoittaa unen, liikunnan ja ravitsemuksen tasapainoa, jonka toteuttaminen vaatii myös itsesäätelyä.

    Ihanaa, että korostit esseessäsi muista huolehtimisen merkitystä. Tärkein matka elämässä on tulla toista puolitiehen vastaan. Jäin kuitenkin vielä alan ihmisenä miettimään mitä fysioterapeuttien ammattikunta voisi tässä tilanteessa tehdä? Meiltä kuitenkin löytyy tietotaito kohdata ihminen biopsykososiaalisena kokonaisuutena. Yksi vaihtoehto voisi olla etäfysioterapian toteuttaminen ohjaamisen ja neuvonnan keinoin. Vielä hienompaa olisi, jos kotikäyntejä pystyttäisiin tekemään enemmän. Tällöin fysioterapeutti voisi kohdata asiakkaan esimerkiksi ulkoliikunnan merkeissä. Asiakas saisi sosiaalisen kontaktin, pystyvyyden tunteen kohotuksen ja fyysisen aktiivisuuden yhden käynnin aikana.

    26.11.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close