Tampere
10 May, Monday
5° C

Proakatemian esseepankki

Yksilö: Strateginen hallitus



Kirjoittanut: Minna Järvinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Strateginen hallitus
Matti Lainema
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Osallistuin Tamkin Y-kampuksen järjestämälle kurssille nimeltä Tulevaisuuden Hallitusosaaminen. Kurssille piti kirjoittaa kurssipäiväkirja ja koska olin kurssilta kerran pois norovirus sairauden vuoksi, niin kirjoittelen esseen muodossa täydennystä oppimispäiväkirjaani. Tulevaisuuden hallitusosaaminen kurssilla käsiteltiin 27.1.2020 aihetta hallitus ja käytännön strategiatyö. Kävin lainaamassa kirjastosta Matti Laineman kirjoittaman kirjan Strateginen hallitus, josta sain lisää tietoa kurssilta saatujen PowerPoint diojen lisäksi.

 

Kuva on otettu Ismo Salmisen dioista ja mielestäni se kertoo siitä, kuinka strategia todellakin kuuluu hallituksen keskeisiin tehtäviin. Strategia on yksi isoimmista asioista, mitä hallitus voi yrityksen eteen tehdä.

 

Hallituksen tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa lisäarvoa yritykselle. Yrityksen toimitusjohtaja hoitaa operatiivisen johtamisen, jolloin kaikki yrityksen strategiaan liittyvä jää hallitukselle. On siis todella tärkeää, että toimitusjohtaja pitää hallituksen ajan tasalla yrityksen asioista ja kertoo avoimesti tilanteen hallitukselle. Tällainen työskentely vaatii luottamusta niin toimitusjohtajalta hallituksen suuntaan kuin hallitukselta toimitusjohtajaan. Yleinen sääntö hallituksen toiminnassa on miettiä jatkuvasti, miten luoda yrityksestä tai yhtiöstä huomisen päivän yhtiö. Tämä työ vaatii strategiaa ja pitkäjänteisyyttä. Minut yllätti Ismo Salmisen kurssi dioissa ollut huomio, että noin 60-70% hallituksen strategioista jää toteuttamatta. Hallituksen jäsenten täytyy siis olla erittäin pitkäjänteisiä ja tilanteisiin nopeasti sopeutuvaisia. Myös alan nopeat muutokset ja tarve pitää ymmärtää hyvin, jotta myös pystyy hyväksymään niin sanottu ylimääräinen strategiasuunnittelu.

Ei ole yksiselitteistä, että pelkästään hallitus miettisi yhtiön strategiaa. Taustalla on myös omistajien strategia. Heillä voi olla oma, jopa eriävä unelma tai visio yrityksen suunnasta. Hallitus on siis monen eri tahon kanssa niin kutsutusti puun ja kuoren välissä, kun on aika miettiä uutta strategiaa. Hallituksen, omistajien ja toimitusjohtajan saumaton yhteistyö ja yhteisymmärrys asioista on paras etu, mitä yrityksen eteen voi jokainen asian osallinen tehdä. Ismon muistiinpanoissa oli kohta, että ” Jos strategia täytyy vahvistamisen jälkeen erikseen jalkauttaa, on todennäköisesti jo missattu jotain tärkeätä”. Lainema kertoo Strateginen hallitus kirjassaan strategiavaliokunnan perustamisesta. Hyvää strategiavaliokunnan perustamisessa on se, että valiokunta kykenisi seuraamaan ja arvioimaan yksityiskohtaisemmin yrityksen strategisen johtamisen prosessia ja auttaisi hallitusta puuttumaan merkittäviin ongelmiin entistä aikaisemmassa vaiheessa. (Lainema, s.51, 2006) Toki tässä kohtaa voi ihmetellä, että miksi koko hallitus ei ole strategiavaliokunta, koska se on hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Uskon, että strategiavaliokunnan järjestämisellä pystyttäisiin jalkauttamaan nopeammin uusi strategia käytäntöön. Tätä uutta strategiaa myös pystytään tarkastelemaan lähemmin ja kriittisemmin, kun siihen on nimetty vastuuhenkilöt.

 

Hallituksen rooli strategian rakentamisessa ja toteuttamisessa on ainakin se, että yhtiön strategia on toteuttamiskelpoinen ja kilpailukykyinen muihin yrityksiin verrattuna. Myös on erittäin tärkeää, että yrityksen toimitusjohtaja on valmis toteuttamaan annettua strategiaa. Jotta toimitusjohtaja voi viedä strategiaa eteenpäin operatiivisessa toiminnassaan, on hyvä huomioida, että kaikilla osapuolilla on sama käsitys strategiasta. Tässä nousee tärkeään rooliin viestiminen eri tahojen välillä. Myöskään ei ole hullumpi idea osata kysyä miksi-kysymyksiä. Usein myös uusi strategia vaatii budjettia toteutuakseen. Yrityksen johdon täytyy osata punnita toimitusjohtajan johdolla olemassa olevia resursseja ja miettiä, että pitääkö esimerkiksi väliaikaisesti poistaa joitain muita asioita.

 

Strategiat eivät kuitenkaan aina toteudu. Lainema listaa eri keinoja, miten hallitus voi vaikuttaa strategiseen päätöksenteon laatuun:

  • Määrittelemällä selkeä ja innostava visio strategiatyöskentelyn pohjaksi.
  • Myötävaikuttamalla strategian tehokkuuteen eli sen iskukykyyn ja pysyvyyteen.
  • Myötävaikuttamalla siihen, että tarkoituksenmukaiset strategiset päätökset tehdään nopeammin.
  • Myötävaikuttamalla strategian toteuttamisen läpimenon nopeuteen.
  • Parantamalla yrityksen kannustus- ja palkitsemisjärjestelmän tarkoituksenmukaisuutta.
  • Varmistamalla toimitusjohtajan sekä yrityksen, että toimialan tilanteen yhteensopivuus.
  • Nostamalla johdon ja henkilöstön tavoitetasoa mielekkäällä tavoitteiden asettelulla.
  • Valvomalla tiukan moraalisen ja eettisen koodin juurruttamista organisaatioon.

Ensimmäiset neljä lisäävät välittömästi yrityksen suorituskykyä. Seuraavat neljä ovat välillisiä keinoja, jotka vaikuttavat strategisen päätöksenteon laatuun ja vähentävät välittömän vaikuttamisen tarvetta. (Lainema, s. 30, 2006)

 

Lainema kuvaa kirjassaan strategisen hallituksen päätöksenteon prosessia seuraavasti:

 

Lainema muistuttaa, että ilman strategisten olettamusten dokumentointia on vaikea ottaa kantaa mihinkään strategiaan. Tämä on yksi keskeisimmistä havainnoista, mikä on kuvattuna hallituksen päätöksenteko prosessissa. (Lainema, s. 165, 2006)

Yrityksen hallituksen strategian laatiminen ei siis ole yksiselitteistä. Strategian saattaminen ideasta käytäntöön on pitkä ja monimutkainen tie. Hallitus siis saa todella taputtaa itseään selkään, kun strategia on saatettu maaliin. Tosin, onnitteluille ei voi jäädä kauaa aikaa, kun uutta, vieläkin parempaa strategiaa pitäisi olla jo samaan aikaan suunnittelemassa. Tätä ei ole tarkoitettu heikkohermoisille.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close