Tampere
17 Jan, Sunday
-8° C

Proakatemian esseepankki

Yksilö: Itseluottamuksen vahvistaminen life coachingin avulla



Kirjoittanut: Noora-Emilia Hassinen - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Itseluottamus - kestomenestys mielessä
Niko Leppänen
Makke Leppänen
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

1 JOHDANTO

Niko Leppänen ja Makke Leppänen yhdistävät kirjassaan Itseluottamus – kestomenestys mielessä (2017) ajatuksia valmentavasta ja positiivisesta psykologiasta, itämaisesta filosofiasta sekä mielen kolmen prinsiipin ymmärryksestä (Leppänen & Leppänen 2017, 17). Kirja pureutuu mm. itseluottamukseen, psykologiseen immuniteettiin ja mentaaliälyyn.

 

2 ITSELUOTTAMUS

”Itseluottamus on mielen luomaa ajattelua ja tunnetta suoriutumisesta ja selviytymisestä erilaisissa haastavissa tilanteissa.” (Leppänen & Leppänen 2017, 22).

Kirjassa kerrotaan, että käsitteen teoreettinen tausta tulee psykologi Albert Banduran sosiaalis-kognitiivisesta motivaatioteoriasta (Leppänen & Leppänen 2017, 23).

Leppästen mukaan, kun meillä on itseluottamusta:

  • asetamme korkeampia tavoitteita
  • valikoimme vaikeampia tehtäviä
  • olemme itseohjautuvia
  • saamme energiaa haasteista
  • kestämme paremmin vastoinkäymisiä. (Leppänen & Leppänen 2017, 23).

Kirjassaan Leppäset puhuvat paljon siitä, kuinka ihmisillä on ulkoista ja sisäistä itseluottamusta ja kuinka nämä eroavat toisistaan. Paneudun seuraavissa kappaleissa hiukan tarkemmin siihen, mitä edm. termit tarkoittavat ja kuinka itseluottamusta voi lähteä vahvistamaan.

 

2.1 Ulkoinen itseluottamus

”Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että ne, jotka uskovat onnistuvansa, myös onnistuvat. Siksi on oleellista ymmärtää, mistä itseluottamus todella tulee.” (Leppänen & Leppänen 2017, 23).

Leppäset kirjoittavat kirjassaan, että ulkoisella itseluottamuksella viitataan uskomukseen, joka meiltä ihmisiltä löytyy, että itseluottamuksemme taso riippuisi ulkoisista tekijöistä, kuten kasvatus, tiedot, taidot, onnistumiset ja kokemus. Tässä ajatusmallissa on haitallista se, että rakennamme itseluottamustamme sellaisten asioiden varaan, joihin emme voi itse täysin vaikuttaa ja jotka voimme ”menettää” hetkenä minä hyvänsä. Leppäset sanovat, että kyseisen ajatusmallin voi tiivistää syy-seuraussuhteella, jossa myönteiset kokemukset kasvattavat itseluottamusta ja kielteiset vastaavasti taas syövät sitä.  Mallin heikkous piilee siinä, että ulkoistamalla itseluottamuksemme eri asioihin, annamme vallan itseluottamuksestamme ulkoisten tekijöiden armoille. (Leppänen & Leppänen 2017, 34-35.)

”Ulkoistetun itseluottamusmallin mukaan ainoa tapa kasvattaa itseluottamusta on kehittää eri osa-alueita (omaa kokemusta, tietoa ja taitoa) sekä hallita ulkoisia olosuhteita (onnistumisia, epäonnistumisia ja palautetta).” (Leppänen & Leppänen 2017, 35).

Leppästen mukaan ulkoistettu itseluottamus on tärkein syy ihmisten kokemaan itseluottamuksen puutteeseen (Leppänen & Leppänen 2017, 33). He kirjoittavat siitä, kuinka helppoa on löytää lähes mistä tahansa tilanteesta jokin tekijä, joka laskee itseluottamustamme, jos olemme sen ulkoistaneet. (Leppänen & Leppänen 2017, 35).

 

2.2 Sisäinen itseluottamus

Leppäset kutsuvat synnynnäistä omiin kykyihin uskomista ja luottamista luontaiseksi eli sisäiseksi itseluottamukseksi (Leppänen & Leppänen 2017, 33).

”Koska kenenkään meistä ei tarvitse työskennellä oman itseluottamuksen kasvattamiseksi pienenä, sen täytyy olla synnynnäistä ja luontaista.” (Leppänen & Leppänen 2017, 33).

Sisäisessä itseluottamuksessa on kyse siitä, että jokaisesta meistä löytyy jo itseluottamuksen ”raaka-aineet” valmiina syntyessämme. Emme ole riippuvaisia ulkoisista tekijöistä tai olosuhteista, vaan voimme kokea itseluottamusta, milloin tahansa, missä tahansa. Vasta vanhemmalla iällä annamme itseluottamuksellemme rajoitteita ja ehtoja, jolloin ulkoiset tekijät ovat pääsevät vaikuttamaan itseluottamukseemme ja siitä tulee suurilta osin ulkoistettua. (Leppänen & Leppänen 2017, 33.)

”Ihminen, joka hehkuu itseluottamusta tietää, että vaikka hänellä ei ole kaikkia vastauksia eikä hän tiedä kaikkea, hänellä on kyky toimia oikealla tilanteen vaatimalla tavalla.” (Leppänen & Leppänen 2017, 38).

Sisäien itseluottamus tulee siis siitä, että olemme sinut ei tietämisen ja tuntemattoman kanssa. Kun koemme luontaista itseluottamusta, emme tunne epävarmuutta elämän arvaamattomuudesta, vaan koemme luottamusta omiin kykyihimme. Tiedämme, että meillä on kyky keksiä ideoita sekä löytää ratkaisuja mihin tahansa tilanteeseen. Uskallamme asettaa tavoitteita ja unelmia sekä kulkea niitä kohtaan rohkeasti. (Leppänen & Leppänen 2017, 38-39.)

”Luontainen itseluottamus on siis valmiutta altistua epäonnistumiselle, virheille ja tappioille. Luontainen itseluottamus on myös kykyä palata nopeasti takaisin jaloilleen epäonnistumisten ja vastoinkäymisten jälkeen.” (Leppänen & Leppänen 2017, 39).

 

3 ITSELUOTTAMUKSEN VAHVISTAMINEN LIFE COACHINGISSA

”Me emme luo itseluottamusta. Itseluottamus on aina olemassa. Me luomme mielessämme rajoitteita ja esteitä sen kokemiselle.” (Leppänen & Leppänen 2017, 42).

Nyt kun tiedämme, mitä sisäinen ja ulkoinen itseluottamus ovat, voimme keskittyä siihen, kuinka omaa itseluottamusta voi lähteä vahvistamaan. Keinoja ja tapoja on useita, mutta tärkein lähtökohta onkin ensin huomioida omat tarpeensa. Millä tavalla heikko itseluottamus näkyy elämässäsi? Mihin heikko itseluottamus vaikuttaa eniten? Kuinka haluaisit asian olevan? Tähän ei tarvita mitään ”Amerikan temppuja”, vaan kaikki lähtee hyvin pienestä liikkeelle, sillä niin kuin Leppäset sanoivat – itseluottamus on jo meissä olemassa sisäsyntyisesti, se täytyy vain kaivaa esiin. Pystymme tekemään sen purkamalla eteen pystyttämiämme esteitä, rajoitteita ja vääristyneitä uskomuksia.

Life coachingissa lähdemme liikkeelle kartoittamalla  asiakkaan kanssa nykytilanteen, ratkaisukeskeisen dialogin sekä GROW-mallin avulla. Kysymme edm. kaltaisia kysymyksiä, jotta saamme kattavan kuvan nykytilanteesta sekä tavoitteesta, johon asiakas haluaa päästä. Tämän jälkeen valitsemme oikeanlaisia menetelmiä ja harjoitteita, joita toteutamme asiakkaan kanssa ja teemme asiakkaan kanssa yhdessä toimintasuunnitelman hänen tavoitteeseen pääsemiseksi.

Yksi hyvä menetelmä oman itseluottamuksen vahvistamiseksi on esimerkiksi oman kognitiivisen kolmion tunnistaminen. Kognitiivisen kolmion avulla voimme tarkastella ajatusten, tunteiden ja toiminnan vaikutusta meihin. Se on erittäin tärkeä työkalu, kun haluamme esimerkiksi lähteä purkamaan vioittuneita uskomuksia itsestämme ja niiden aiheuttamia tunteita sekä toimintaa (ks. kappale 2.1 Ulkoinen itseluottamus).

Kognitiivinen kolmio. Kuva: Noora-Emilia Hassinen

”Todellisuudessa nimenomaan epävarma ajatus luo epävarmuuden tunteen, mikä saa henkilön epäilemään kykyjään ja onnistumismahdollisuuksiaan, ei edellinen suoritus. Siksi kyseessä on mentaalinen eli pään sisäinen ilmiö.” (Leppänen & Leppänen 2017, 37).

Muitakin menetelmiä löytyy lukuisia, ja esimerkiksi tunnelukkojen kanssa työskentelystä (ks. edellinen essee: https://esseepankki.proakatemia.fi/yksilo-tunnelukot/) sekä mentaaliälyn ja psykologisen immuniteetin vahvistamisesta voi löytyä apua.

 

4 POHDINTA

”Toiseksi jo pelkästään moniin tutkimuksiin pohjautuen itseluottamus on yksi psykologinen tekijä, joka selittää ihmisen hyvinvointia, onnistumista ja menestymistä parhaiten.” (Leppänen & Leppänen 2017, 18).

Itseluottamukseen on siis tärkeää paneutua, sillä se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko elämässämme, onpa kyse ihmissuhteista, työstä tai vapaa-ajastamme. Jos olet solmussa oman itseluottamuksesi kanssa, voit aina pyytää apua ammattilaiselta, joka on kokenut käsittelemään tällaisia asioita. Autan mielelläni matkallasi itseluottamuksen vahvistamiseen.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close