Tampere
20 Apr, Saturday
-4° C

Proakatemian esseepankki

Yksi Elämä Yksi Planeetta



Kirjoittanut: Veikko Airas - tiimistä FLIP Solutions.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
yksi elämä yksi planeetta
Sir David Attenborough
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Yksi elämä yksi Planeetta

Kuten olette varmasti huomanneet maapallon tilanne on huolestuttanut ihmisiä jo kauan ja vaikka se on tärkeä asia valtiolla liikkeet tuntuvat todella hitailta. Sitten tässä suuressa maailmassa yksilönvaikutus tuntuu myös hyvin pieneltä, joten motivaatiota henkilökohtaiseen pienempi päästöiseen elämäänkään ei hirveästi ole. Miten olemme joutuneet tähän tilanteeseen ja mikä on ajanut maailman siihen pisteeseen, että tuhomme luontoa niin paljon että se on jo vaaraksi meille itsellekkin?

Kuuntelin arvostetun Sir David Attenboroughin kirjan, yksi elämä yksi planeetta kirjan ja pohdin näitä asioita paljon. David on 1926 syntynyt Biologisti, Luonnon historoitsija sekä kirjailija ja kaikista parhaiten hänet tunnetaan legendaarisista BBC luonnon ohjelmista David, Khakin väriset shortsit ja sininen kauluspaita luonnon ohjelmien eliitti.

Tässä kirjassa David lähti ihan alusta asti kertomaan mistä hänen intohimonsa luontoa, kasveja ja eläimiä kohtaan alkoi. Hän kasvoi Englannissa, Middlesex:ssä ja sai siellä mahdollisuuden tutkiskella ympäristöään ja kasvattaa tietotaitoaan erillaisista fossiileista, mineraaleista ja muista luonnon antimista.

Myöhemmin monia vuosia tämän jälkeen, kun David jätti laivaston työt kahden vuoden jälkeen hän haki BBC:lle töihin radioon mutta ensimmäisellä keralla ei napannut mutta myöhemmin yksi BBC:n toimittajista kiinnostui Davidista ja he ottivat hänet 3 kuukauden työ harjoitteluun. Tämän jälkeen hänet otettiin täysi päiväisesti BBC:lle töihin, mutta hän työskenteli kameran toisella puolella vielä tähän aikaan koska tuottaja ajatteli, että Davidin etu hampaat olivat liian suuret. David ei antanut periksi vaan jatkoi työskentelyään ja pääsi kuvaamaan ohjelmaa Zoo quest. Zoo quest kuvattiin afrikassa mutta ohjelman kasvo Jack Lester menehtyi pian ohjelman aloituksen jälkeen ja David korvasi Jackin.

Zoo quest menestyi hyvin ja David pääsi näyttämään ihmisille ruudun toiselle puolelle mitä ihmeellisimpiä paikkoja ja eläimiä. Pikkuhiljaa David opetteli elämään mitä vaikeimmissakin olosuhteissa ja kohta davidin luonnon ohjelma tunnettiinkin ympäri maailmaa.

Merkittävä asia minkä David teki niin hän toi informaatiotiota mikä ei ennen ollut ennen televisiossa saatavilla televisioon liikkuvan kuvan muodossa ja 1960 luvun taitteessa jopa värillisellä kuvalla varustettuna. David pystyi tuomaan Serengetin, Australian jätti koralliriutat ja Amazonin sademetsät suoraan ihmisten olohuoneisiin.

Ensimmäisen ohjelman jälkeen David kohtasi todellisen unelman ja haasteen. David alkaisi tekemään ohjelmaa, joka tarvitsisi 2,5 miljoonaa matka kilometriä 2 maailman ympärysmatkaa ja jatkuva työpanos 6 kuvaus ryhmältä, joiden työ kestäisi kuukausia kerrallaan. Ohjelmaan tarvitsi myös jaksoja, jotka tarvitsivat niin erikoista kuvaamis- osaamista, että niihin varattiin omat valokuvaajat kuten hämähäkkien, Kolibrien, Korallikalojen ja Lepakkojen kuvaamiseen myös nopeutettuja kuvia kasveista tarvittiin ja lukuisia muita kuvaus tekniikoita. Elämän historian kertominen olisi Davidin elämän suurin projekti ja siinä kestäisi kolme vuotta.

Kun kädellisistä tehtiin jakso tiimi olisi voinut käytännössä valita minkä vain kädellisen havainnollistamiseksi minkä vain apina lajin mutta jakson ohjaaja John Sparks ajatteli että asian voisi esittää dramaattisimmin kuvaamalla gorilloja. Hän oli saanut selville, että yhdysvaltalainen biologi Diane Fossi oli asunut harvinaisten vuorigorillojen seurassa Ruandassa keski Afrikassa ja totuttanut ne ihmisten seuraan siinä määrin että jopa ventovieraat pääsivät gorillojen lähelle jos Diane oli lähellä.

Vuori gorillat ovat äärimmäisen uhan alaisia niitä on alle 300 ja ihmiset voisivat havahtua siihen näkemällä ne tvstä Tämä ajatus mielessä diane lupautui auttamaan heitä.

Nousu leirille oli raskas mutta tiimi pääsi perille. Siitä seuraavana päivänä tiimi pääsi näkemään vuori gorilloja jo ensimmäistä kertaa. Gorillat söivät rauhassa ja tiimi katsoi gorilloja lumoutuneena sitten, ne lähtivät rauhakseen tiehensä. Ian sanoi, että seuraavana päivänä he pystyisivät kuvaamaan. Kun he seuraavana päivänä he kuvasivat, gorillat päästivät kuvausryhmän hyvinkin lähelle ja ryhmä sai hyvää kuvaus materiaalia niistä gorillat eivät piitanneet tiimistä juuri lainkaan. Seuraavaksi Ian ehdotti, että tiimi voisi kuvata Klipin jossa David istuu gorillojen lähellä ja kertoo miltä tuntui istua niin lähellä näitä gorilloja. David kertoi kameralle, miten lähellä gorillat oikeasti ovat ihmisiä. Minkään muun eläimen näkö kuulo ja hajuaisti evät ole niin lähellä ihmisen aisteja kuten gorillan, ja gorillat ylläpitävät pitkiä läheis- suhteita ja ryhmissä on harvoin väkivaltaa. Gorilloilla on suunnattomat voimat mutta ne käyttävät voimiaan vain silloin kun niiden pitää suojella perhettään siksi tuntuu pahalta, että ihminen on valinnut gorillan symboloimaan aggressiota ja väkivaltaa, vaikka gorilla ei nimenomaan ole sellainen ja me taas olemme. David halusi katsojien tietävän, että nämä eivät ole brutaaleja villipetoja vaan ne ovat meidän sukulaisiamme ja meidän tulisi pitää huolta niistä. Joka pätee kaikkiin eläimiin me olemme velkaa sen eläimille.

Tämä kertoo myös paljon vääristyneestä näkökulmasta joka ihmisillä on. Ihmiset eivät tajua kuinka plajon tuhoa he aiheuttavat itse.

Kirjan lisäksi katsoi myös YouTube videon, kun Sir David Attenborough tapaa Presidentti Barack Obaman vuonna 2016. Videossa on minun mielestäni upeaa, miten David kyseenalaistaa esimerkiksi USA:n suunnitelmaa lähettää kuu raketti 10 vuoden päästä, kun he voisivat käyttää nämä rahat ja resurssit uusiutuvan energian luomiseen. Se pistää turhauttamaan varsinkin, kun sekin työ mitä Presidentti Obama teki niin se peruukki pää ei tehnyt sitten sitäkään uusiutuvien energia lähteiden etsimiseen.

Mitä maailmassa siis tapahtuu?

Käsittelen nyt vain niitä asioita, joita David kävi läpi ohjelmassaan.

On arveltu, että Tšernobylin ydinvoimala onnettomuus on ihmiskunnan suurin katastrofi. Se ei valitettavasti ole totta. Suurin katastrofi on tullut pikkuhiljaa ja se on olla meidän nenämme edessämme aina mutta emme ole tehneet asialle mitään. Me ihmiset tuhomme luontoa ja sitä tapahtuu koko ajan ja se on huomattavasti haitallisempaa mitä Tšernobylin onnettomuus. Kiihtyvä maapallon biodiversiteetin kapeneminen on kaikista suurin tragedia planeetallamme ja me tuhomme sitä päivä päivältä enemmän. Planeetta voi toimia optimaalisesti vain siten, kun eri lajit elävät toistensa kanssa siten että ne täyttävät toisien tarpeitansa se mahdollistaa myös meidän elämisemme

Mutta me ihmiset elämme sillä tavalla, että vähennämme monimuotoisuutta. Meidän on laitettava sille puita rattaisiin.

Mitä voimme tehdä?

Tästä on opetettava maailmalla enemmän ja valtioiden on herättävä siihen, että uusiutuvia energioita on kehitettävä enemmän mitä niitä tällä hetkellä on. Myös opettamiseen tästä aiheesta on laitettava enemmän rahaa. Maailmassa on liikaa ihmisiä ja se kuormittaa luontoa liikaa. Suuret tehdas yritykset ja kuluttaja jättien on pakko ruveta seuraamaan mitä luonnolle tapahtuu ja ryhtyä tekemään muutoksia paremman tulevaisuuden puolesta. Apu tähän olisi se että valtiot rajoittaisivat enemmän yrityksiä ja painottaisivat yrityksiä enemmän käyttämään uusiutuvia materiaaleja ja energiaa. Eurooppaan on para aikaa tulossa uusi Greenwash laki, joka tekee kestäväksi yritykseksi ilman perusteita esittäytymisen laittomaksi ja rupeaa vaatimaan yrityksiltä myös todisteita ja dataa siitä että ne todella tekevät asioita kestävän kehityksen puolesta. Tämä tulee pelaamaan tärkeää roolia myös meidän tulevaisuudessamme ja toivon että se tulee vaikuttamaan yrityksiin sillä tavoin että yrityksillä on enemmän omaa tahtoa alkaa tekemään enemmän kestäviä ratkaisuja maapallon puolesta.

Me olemme ne joiden pitää tehdä muutoksia tässä maassa ja siksi on hienoa, että myös proakatemia on ottanut askeleita eteenpäin kestävän kehityksen edistämisessä.

Tämä oli minun näkökulmani tästä kirjasta. Tykkään tästä aiheesta paljon koska minut on kasvatettu luonnossa molemmat vanhempani tekevät työtä luonnon parissa ja minua on aina opetettu kunnioittamaan luontoa. Valitettavasti en pystynyt käsittelemään kirjaa niin laajasti kuten olisin halunnut rajallisen ajan vuoksi mutta aion kuunnella kirjan loppuun myöhemmällä ajalla.

Kommentoi