Tampere
28 Mar, Thursday
11° C

Proakatemian esseepankki

Yhteispelin yksinkertaiset periaatteet



Kirjoittanut: Jimi Iikkanen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Tiimiytyminen on ollut kuuma sana koko Kajon olemassaolon ajan, josta on puhuttu usein ja, jonka vuoksi on pyritty tekemään töitä. Ehkä kuitenkin varta vasten tarkoituksella tiimiytymisen hakeminen ei olekaan se tehokkain tapa, keskustelu soutaa ja huopaa aiheen parissa kerta toisensa jälkeen. Omakohtaisesti en ole ollut varma, miten tiimiytymisen tapahtumisen erottaa ja tukeeko oma toimintani Kajon tiimiytymistä, siispä päätin sivistää itseäni lukemalla.

Tapa, jolla Juhani Tamminen kertoo yhteispelistä peilaa paljon urheiluun johtuen hänen taustastaan, mutta ammentaa hyvissä määrin myös muista elämänsä kokemuksista sekä kirjallisuudesta oppeja. Tammisen käyttämät esimerkit ja neuvot kolahtavat välittömästi ja tunnistan virhekohtia tiimimme toiminnassa. Pelkästään yksi kirjan kappaleista “Jokaisen panos on yhtä tärkeä — roolit ovat erilaisia” tiivistää kriittisen tärkeän ajattelumallin, jonka ylläpitäminen arjen jokaisena päivänä voi olla yllättävän haastavaa. Meillä Kajossa, varmaan yleisesti Proakatemialla, tiimiläisten suoritusten näkyviin tuleminen pohjautuu pitkälti projekteihin ja kirjapisteisiin. Miten siis arvotetaan työt, jotka eivät näy kummassakaan tai eivät ole yhtä selkeästi mitattavissa? Eikö siis päivän piristäjällä tai yhteisen päättämisen tueksi tehdyillä alustuksilla ole samaa arvoa? Vastaus lienee silti sekä kyllä että ei. Se pystymmekö mittaamaan suoraan toistemme panostusta tiimin eteen pitäisi olla yhdentekevää. Ainoa syy miksi meidän tulisi tietää miten muilla menee, mikäli oikeasti haluamme tiivistyä, on tukeaksemme heitä kohti tavoitteitaan.

Viime syksynä, aloitettuamme Proakatemialla, piirileikissämme kaikki vaikutti olevan hyvin. Aiheet, joita käsittelimme, johtivat pitkiin keskusteluihin ilman todellista avoimuutta, mikä luultavimmin oli syy keskusteluiden tuloksettomuuteen. Tiimihenkeä pyrimme kehittämään erinäisillä pajoilla ja mökkipajalla, mitkä toki toimivat tiettyyn pisteeseen asti, mutta yritimmekö turhaan kiirehtiä pitkää prosessia? Erikseen keskittyminen tiimiytymiseen ja vapaamuotoinen yhdessä oleminen ei kuitenkaan yrityselämässä ole oikotie onneen. Ilman käsien likaamista yhteisissä projekteissa, myyntipäivissä, tiimidiileissä ja muissa yhteistä panosta vaativissa haastavissa aktiviteeteissa, on eheä tiimi vielä kaukana horisontissa. Syksyllä emme toimineet myöskään minkään raamien sisällä, sillä meillä ei ollut selkeää kulttuuria, muttei myöskään arvoja, missiota tai visiota.

Nyt vihdoin yhteisten raamien asettamisen jälkeen, toiminnan perusteet ovat kaikilla siis samat. Mikäli onnistumme pohjaamaan oman toimintamme niiden mukaisiksi, olisimme kaikki kulkemassa samaan suuntaan. Erityisesti minuun kolahti Tammisen puheet ylpeydestä, sillä ylpeys on yksi Kajon arvoista.

Seuraava asia, joka mielestäni kuuluu hyvään joukkuepelaamiseen, on ylpeys siitä, mitä teet ja mitä värejä edustat ja puolustat. Tunne aitoa ylpeyttä astuessasi pukukoppiin tai avatessasi toimistosi tai luokkahuoneesi oven. Hetkellä kun avaat oven, kertaa mielessäsi seuraavat yksinkertaiset asiat:

  1. Tänne olen aina halunnut.
  2. Minun on pitänyt ponnistella päästäkseni avaamaan tämän oven.
  3. Olen vilpittömästi ylpeä kuuluessani tähän joukkueeseen.

Anna tämän ylpeyden näkyä päältäsi. Siitä syntyy positiivinen energia, josta syntyy uskomaton vaikutus kanssapelaajiisi.

Henkilökohtaisesti suhtaudun omiin tekemisiini suomalaisen vähättelyn kautta eli en osaa kunnolla ottaa kehuja vastaan tai arvostaa omaa työtäni, ainakaan siinä määrin, että se näkyisi ulospäin. En ole tiimissäni ainoa, jolle ylpeys ei ole itseisarvo, mutta olen nyt tunnistanut itselleni selkeän kehityskohdan tiimiytymisen edistämiseksi.

Auttamalla muita, autat itseäsi. Tämä on toinen oppi Tammiselta, joka on jo valmiiksi lähellä omaa sydäntäni. Proakatemia, unelmien koulu, kuinka tiimisi voi edistää sinun unelmia vai onko se vain tiellä? Jälleen kerran, positiivista energiaa syntyy, kun autat muita. Auttamisella voidaan tarkoittaa kehua, kuuntelemista, tai selkeää työtä toisen taakan keventämiseksi. Kun kehut muita, annat heille voimia jatkaa samaan malliin tai kenties jopa parantamaan suoritustaan. Samalla muodostuu uudenlainen vuorovaikutussuhde, missä luultavimmin ajan saatossa saat kehuja takaisinpäin. Kun kuuntelet muita, voit löytää yhtäläisyyksiä muiden ongelmista ja mahdollisesti vastauksia omiisi, tai voitte löytää yhdessä ratkaisut molempien ongelmiin. Samalla luot vuorovaikutussuhdetta, jossa saa olla aidosti avoin, koska voi luottaa toisen oikeasti kuuntelevan. Keventämällä toisen taakkaa, luot kulttuuria, jossa selvitään esteistä yhdessä. Mielestäni Kajolla on huomattavasti parannettavaa muiden auttamisessa, kaikilla osa-alueilla. Toki apua on joissakin tilanteissa vaikea antaa, jos sitä ei pyydetä. Pelkästään kehumalla pääsee jo pitkälle. Avuntarve voi tulla esiin myös ilman erillistä avunpyyntöä, jos vaan jaksaa tarkkaan kuunnella. Kuuntelemisen tärkeyttä sekä yhteispeliä yksinkertaistettuna kuvastaa hyvin Tammisenkin käyttämä sanonta ”yksi suu ja kaksi korvaa”.

Itsekeskeisyys on tiimitoiminnassa myrkkyä, joten tiimitoiminnan parantamiseksi tulisi sitä pyrkiä vähentämään. Yksi tiimihengen peruspilareista on luottamus. Minkä takia mainitsen tämän? Viimeinen oppi, jonka haluan nostaa Tammisen hienosta kirjasta: ”Ole valmis tinkimään vähän omastasi yhteisen edun nimissä”. Kun uhraat omastasi, on kyseessä aika tai muut resurssit, viestität muille välittämistä. Välittäminen omalta osaltaan luo luottamusta sekä jälleen positiivista energiaa. Jos joku välittää yhteisestä edusta niin paljon, että tinkii omastaan — onko yhteinen etu niin tärkeää? Tämä on sanoma, joka luo kulttuuria suuntaan, jossa muutkin haluavat panostaa yhteiseen hyvään. Kyse ei ole kuitenkaan mistään näyttävästä luodin eteen heittäytymisestä, josta välittömästi syntyisi uusi kulttuuri. Mutta eikö pelkästään ajatus siitä, kuinka suuren vaikutuksen oman edun tinkimisellä voi tehdä riitä motivoimaan kyseisen toiminnan harjoittamiseen?

Tamminen käsittelee vielä monia muita kokonaisuuksia perusteista, kuten ravinnosta, myös tarkempiin kokonaisuuksiin kuten roolitukseen, mutta näin näiden oppien olevan lähimpänä meidän tiimin tilannetta. Uskon myös yksinkertaisten tai jopa mantramaisten ohjeiden toimivuuteen, mitä edellä mainitut ohjeet vahvasti kuvastavat. Aiemmat kappaleet tiivistettynä ovat Tammisen mukaan yhteispelin kolme yksinkertaista periaatetta:

  1. Jokaisen panos on yhtä tärkeä — roolit ovat erilaisia.
  2. Auta muita!
  3. Ole valmis tinkimään vähän omastasi yhteiden edun nimissä!
Kommentit
  • Emilia

    Hyvä essee!
    Olen myös miettiny näitä teemoja ja väkisin tiimiytymistä. Mökkipajakaan ei oo tiimiytymiselle mikään itseisavo, vaan koen että se on ainoastaan idyllinen alusta syvemmän luottamuksen rakentamiselle omien tuntojen avaamisen ja muiden kuuntelemisen kautta. Kuitenkin samaan pisteeseen voidaan nopeastikin päästä haasteellisen, hyvin hoidetun prokkiksen kautta.
    Ja tuosta uhrautumisesta, voisiko se näkyä mm. kahdeksan aamuina tahtona olla paikalla? Että se tiimin eteen töiden tekeminen olisi ehdottomasti tärkeämpää kuin esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen aamutorkkuminen?

    6.2.2018
  • Timo

    Mistä arvopolun kevään teema, eli rohkeus syntyy tiimissä jos rohkeus määritellään valmiudeksi laittaa itsensä peliin jotta tiimi voi yhdessä tuottaa arvoa? Miten esim. Portaalin perustajat uskalsivat ottaa lainaa täysin uudenlaisen liiketoiminnan kehittämiseen? Uskaltaisitko pyytää toisilta tukea vastaavan kokoluokan hankkeeseen tai lähteä itse toteuttamaan sellaista?

    6.2.2018
  • Titta Savolainen

    Erittäin hyvää pohdintaa! Olen myös paljon miettinyt tuota omaa osaa tiimiytymisessä ja miten omalla toiminnallaan voisi tiimiytymiseen vaikuttaa ja mihin pisteeseen asti se on mahdollista. Toivoisin eniten sitä, että kaikki sisäistäisivät oman merkityksensä siinä, missä merkeissä esimerkiksi juuri pajat alkavat tai millä asenteella projekti-ideoihin lähdetään mukaan. Se kolahti, mitä Timo aiemmin syksyllä sanoi, että voisi miettiä aina kun tulee jonnekin, että mitä tuo mukanaan kun tulee paikalle. Tulenko väsyneenä vai innostavana?
    ”Ole valmis tinkimään vähän omastasi yhteisen edun nimissä”. Mein kanssa kirjoitetussa soluesseessä pohdimme myös mm. luottamusta ja toisten auttamista ja koimmekin, ettemme vielä tiimissä tue toisiamme tarpeeksi, vaan menemme enemmän yksilö ja yksilön kehittyminen edellä. Henkilökohtaisesti koen, että saan toisten auttamisesta itsellenikin, esimerkiksi hunaja case on tässä erittäin hyvä esimerkki. Itselleni oli itsestään selvää, että siinä ollaan ylpeitä omista tiimiläisistä, jotka rohkenivat lähteä vetämään kyseistä projektia. Näin hieman punaista siinä vaiheessa, kun osalle tiimiläisistä teki tiukkaa uhrata 5h elämästään omien tiimiläisten tukemiseen. Toivottavasti tästä mennään eteenpäin!

    7.2.2018
Post a Reply to Jimi Iikkanen cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Jimi Iikkanen Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close