Tampere
25 Nov, Wednesday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Yhteisö tarvitsee yhteisiä tarinoita



Kirjoittanut: Aleksi Laakkonen - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Kirjaessee/ Aleksi Laakkonen/ Kajo
Yuval Noah Harari – Sapiens: A Brief History of Humankind

 

Lukemisen arvoinen kirja, joskin tyyliltään hieman sensaatiohakuinen. Israelilaissyntyinen Yuval Noah Harari esittelee kirjassaan Homo Sapiens -lajin historian tärkeimpiä käännekohtia kuten siirtymää metsästäjä-keräilijä -kulttuurista maanviljelyyn, tieteellisen ajattelun syntyä ja ihmiskunnan aatehistoriaa. Vaikka kirja perustuu suurelta osin tieteelliseen tutkimukseen, on kerronta tyyliltään lähempänä kaunokirjallista teosta. Kyseessä ei siis ole mikään perinteinen historiankirja. Omalla kohdalla tärkein oivallus kirjaa lukiessa oli tarinan vaikutus ihmiskunnan olemassaoloon.

 

Tarina erottaa ihmisen kaikista muista eläimistä. Ilman kykyä kuvitella ja kertoa tarinoita ihmiskunta ei olisi päätynyt nykyiseen tilaansa. Vaikka lähisukulaisemme, simpanssit pystyvät kommunikoimaan keskenään, eivät simpanssilaumat ole kuitenkaan kehittäneet uskontoa tai muuta tarinaa jonka pohjalta rakentaa parempia simpanssiyhteisöitä. Ihmisellä tämä kyky kuitenkin on. Nykyihmisen, Homo Sapiensin tarina on melkoinen. Viimeisen 70 000 vuoden aikana nykyihminen on selättänyt kaikki muut Homo -suvun alalajit. Nykyihminen, Homo Sapiens ei selviytynyt voittajana suurten lihastensa tai hurjan ulkomuotonsa avulla; sen sijaan kaukaiset sukulaisemme selättivät kilpailijansa älyllä ja viekkaudella sekä toimimalla yhdessä kohti yhteisiä tavoitteita.

 

Uskonnot, jotka kokoavat miljoonia ihmisiä yhden aatteen taakse, perustuvat tarinoihin. Yhtä lailla kansallisvaltio, ihmisoikeudet ja lait pohjaavat myös ihmisten kykyyn kertoa yhteistä tarinaa. Tarinat mahdollistavat suurten ihmisjoukkojen toiminnan yhteisen tavoitteen eteen ja myös näiden joukkojen tehokkaan hallinnan.

 

Myös raha, etenkin nykyaikaiset fiat -valuutat perustuvat tarinaan. Kun ostat ensimmäisen asuntosi, käytät vaihdannan välineenä yhteiseen tarinaan perustuvaa lupausta siitä, että pankin tililtä toiselle siirtämä jono bittejä vastaa ostamasi asunnon arvoa. Itseasiassa on todennäköistä, että rahaa, jonka pankki sinulle lainaa ei ennen lainan myöntämistä ollut olemassakaan, vaan se luotiin pankin toimesta kuvaamaan pankin luottamusta kykyysi maksaa laina sovittujen ehtojen puitteissa takaisin. Nykyaikainen pankkijärjestelmä on melko lyhyen ajanjakson aikana laukaissut ihmiskunnan ennennäkemättömän ylellisyyden ja hyvinvoinnin aikakaudelle. Taustalla on ajatus jatkuvasta kasvusta, jota pankit ruokkivat lainaamalla ihmisille ja yhteisöille rahaa tämän kasvun toteuttamiseen.

 

Yritysten olemassaolo perustuu laajalti tarinoihin. Mitä olisi yritys ilman tarinaa? Kirjassaan Harari ottaa esimerkiksi ranskalaisen autovalmistajan Citroënin. Mikä tarkalleen ottaen määrittää yrityksen olemassaolon? Jos kaikki työntekijät vaihdetaan toisiin, onko kyseessä enää sama yritys? Entä jos kaikki Citroënin valmistavat tuotteet katoavat maailmasta? Onko kyseessä enää sama yritys? Yrityksen olemassaolon kannalta ei ole olennaista ketkä ovat yrityksessä töissä tai ovatko sen valmistamat tuotteet olemassa. Yritys on olemassa koska sillä on tarina johon ihmiset uskovat. Samalla perusteella yritys saa lainaa, vaikka joka kerta siitä neuvottelisi eri henkilö.

 

Nykypäivänä ajatus yrityksestä itsenäisenä oikeustoimihenkilönä on itsestäänselvyys.

Vielä muutama sata vuotta takaperin esimerkiksi yritteliäs kylän seppä oli paljon nykyistä huonommassa asemassa. Käytännössä ainoa vaihtoehto oli toimia eräänlaisena toiminimiyrittäjänä ja vastata koko yrityksestä henkilökohtaisesti, toiminnan laajentamiseen ja työntekijöiden rekrytointiin ei juuri kannustettu. Ylipäätään yrityksen perustaminen saattoi vaatia maan hallitsijan erityisluvan tai muuten merkittäviä ponnistuksia. Riskien ottaminen oli huomattavasti vaarallisempaa, kun yrittäjä tai omistajat olivat henkilökohtaisesti vastuussa kaikista yritykseen kohdistuvista saatavista. Nykypäivänä kuka tahansa voi perustaa yrityksen; esimerkiksi joukko korkeakouluopiskelijoita voi osana opintojaan ryhtyä osuuskuntayrittäjiksi ilman riskiä koko omaisuutensa menettämisestä.

 

Viimeinkin 24.10.2017 kaupparekisteriin merkityn Projektitoimisto Kajo Osk:n tarina on vielä kovin heppoinen. Noin kahden kuukauden olemassaolonsa aikana Kajolaiset ovat ehtineet mukaan monenlaisiin keitoksiin. Perinteisen proakatemialaisen ”projektitoimiston” tarinan luominen on astetta haastavampi tehtävä. Ei ole yhtä selkeää suuntaa tai tuotetta jonka ympärille lähteä betonoimaan perustaa suurelle tarinalle joka kestää aikaa yli koulun ja ehkä jopa yli perustajajäsentensä eliniän. Tarina kuitenkin tarvitaan, jotta ihmisillä on syy puhaltaa yhteen hiileen ja viedä yritystämme koko kapasiteetillaan eteenpäin.

 

Miten tällainen tarina sitten syntyy? Varmaankin helpointa on lähteä tekemään asioita. Toimeen on Kajossa jo tartuttu, vaan toiminta on syksyn aikana ollut jokseenkin hajallaan ja projektit sekalaisia ja pieniä sekä riskeiltään vaatimattomia. Ehkä tarvittaisiin joku kunnon epäonnistuminen tai todellinen kriisi tiimin sisällä, jotta koko porukka saisi yhteisiä kokemuksia joiden pohjalle rakentaa merkityksellinen ja eteenpäin vievä tarina.

 

Toivon mukaan tällä saralla alkaa pikkuhiljaa tapahtua.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close