Tampere
16 Jan, Saturday
-9° C

Proakatemian esseepankki

Yhteisö ei luo yhteisöllisyyttä



Kirjoittanut: Antti Eloranta - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
-
-
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yhteisö ei luo yhteisöllisyyttä

Aristoteles on sanonut jo aikanaan, että ”ihminen on poliittinen eläin” ja elää luonnostaan yhteisössä. Millaisiin yhteisöihin sinä kuulut ja millainen on hyvä tai merkitykselliseksi koettu yhteisö. Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde.

Jokainen haluaa tuntea itsensä merkitykselliseksi ja osittain tärkeäksi, tai ainakin ymmärtää oman roolinsa. Proakatemia on suuri yhteisö, joka koostuu pienemmistä yhteisöistä eli tiimeistä. Tätä mallia kutsutaan myös systeemiksi ja systeemiajatteluksi. Systeemin ymmärtäminen on mielestäni tärkeää, jotta voi perehtyä sen luomaan yhteisöön ja siellä syntyneisiin vuorovaikutuksiin.
 
Ohessa on kuvaus Proakatemian systeemistä, missä ison systeemin sisällä näkyvät tiimit. Tiimeissä on tilanteesta riippuen jopa 20 yksilöä. Lisäksi tämän koko systeemin sisälle kuulu vuorovaikutuksen avulla myös pallon ulkopuolella olevat sidosryhmät, kansainvälisestä tiimistä talkkareihin. Systeemiajattelussa ei ole perinteistä hierarkkista johtamismuotoa ja johtaminen on usein ns vertaisjohtamista tai mahdollisesta asiantuntijajohtamista. Tässä systeemissä on kuvattu tiimit erilaisilla väreillä, mitkä kuvaavat tiimien sisäistä tilannetta. Tiimeissä on vielä omat yksilönsä, jotka vaikuttavat siihen, minkä värinen tuo systeemi on. Vihreä tiimi on tässä esimerkissä motivoitunut, innostunut ja voisi jopa sanoa, että menestyy. Keltainen tiimi saa esimerkkiä vihreältä ja on menossa oikeaan suuntaan, mutta ei koe vielä olevansa samassa tilanteessa. Harmaalla on kuvattu tiimit, joissa on suurempia ongelmia ja kysymyksiä, mihin haetaan vasta mahdollisia ratkaisuja yhdessä.

 

 

 

Tämä malli auttaa ymmärtämään ainakin allekirjoittanutta siitä, millainen koostumus meidän yhteisöllämme on. Tästä kuvauksesta puuttuu tietysti tärkeitä seikkoja, kuten yhteiset tapahtumat, projektit, sekä muut kulttuuriin vaikuttavat tekijät.

Tiimien projektit kuuluvat myös systeemiin, mutta niiden vuorovaikutus koko systeemin tasolla on suhteellisen heikko. Mielestäni projektit, jotka muodostavat puolet tutkinnomastamme (yrittäjyys) eivät ole yhtä hyvin osana systeemiä, kuin tiimien sisäisten asioiden käsittely ja tiimiajattelu. Toivoisin itse enemmän keskustelua projekteista ja niihin annettavaa tsemppiä tai palautetta yleisesti Proakatemian sisällä, valmentajista muihin tiimeihin. Erityisesti valmentajien osalta toivoisin tukevaa ja positiivista kannustamista varsinkin tässä tilanteessa, missä tällä hetkellä olemme. Monet yritykset ovat vaikeuksissa ja täten myös Proakatemialaisten projekteissa on varmasti hiljaisempaa ja jotkin näistä projekteista työllistävät ihmisiä, sekä tekevät jo hyvin konkreettista liiketoimintaa. Tämä on kuitenkin helppo unohtaa ja voidaan ajatella ”noh, yrittäjien kuuluu oppia sinnikkyyttä ja kyllähän sisua löytyy”. Näin ei välttämättä ole ja uskon, että etenkin nuorista puhuttaessa voi stressinhallinta ja sietokyky olla hyvinkin oman jaksamisen rajoilla. Yksilönvastuuta voi myös miettiä, mutta kyseessä on kuitenkin korkeakoulu ja asioita ollaan oppimassa, eikä voi olettaa, että jokainen apua tarvitseva sitä osaisi tai uskaltaisi kysyä. Olen esseetä kirjoittaessa pohtinut myös omaa innostamistani ja tsemppaamista muita projekteja kohtaan, sekä yleisellö tasolla Proakatemian tunnettuksi saattamista.

Hyvä yhteisö mielestäni tukee, kehittää ja sosiaalistaa. Aiemmin itselle merkitykselliset kohtaamiset ja ”afterworkit”, sekä monet muut sosiaaliset kanssakäymiset arjessa ovat nyt jääneet rajoitusten myötä. On oppinut arvostamaan niin sanottua aiempaa ”normaalia”, mikä mahdollisti rennomman ilmapiirin, sekä hyvät keskustelut kaikesta mahdollisesta.

Yhteisö ei takaa yhteisöllisyyttä.
Akatemia on yhteisö, missä varsinkin tällä hetkellä yhteisöllisyys vaatii työtä. Projektit ovat vaikeuksissa, sekä ihmiset ovat etänä eivätkä voi normaaleilla tavoilla keskustella toistensa kanssa. Käytössä on Teams, joka on alusta, missä on ehkä vaikea keskustella, hakea tukea tai auttaa toisia. Itse olen huomannut, että tämä tapahtuu enemmänkin yksityisviesteillä. On hienoa auttaa, mutta systeemissä on mielestäni huomattavasti parannettavaa. Yhteisöllisyyttä voi luoda myös korona aikana, mutta se ei itsestään tapahdu. Discord kanavan voi luoda ilmaiseksi ja ohjata ihmiset keskustelemaan eri kanaville ja tekemään vaikka esseitä yhdessä, mikäli niissä on hankaluuksia. Erilaisia ohjelmia ja työkaluja on useita ja niillä voi mahdollistaa yhteisön jäsenille paikan, missä voi kokea yhteisöllisyyttä ja päästä vaikuttamaan siihen myös itse. Yhteisölle voi antaa aikaa, pääomaa, osaamista, sosiaalista pääomaa, tai mitä haluaa, mutta ajankohta on varmasti erilainen jokaisella. Tämän lisäksi vaikuttamisen tapa ja näkyvyys on myös verrattain erilainen jokaisella. Fakta on kuitenkin se, että tällä hetkellä yhteisön ja yhteisöllisyyden voisi kuvitella näkyvän todella vahvana, sillä opiskelijoillamme on useita mahtavia projekteja, jotka heilahtelevat suuntaan jos toiseen vallitsevan tilanteen johdosta.
Kukahan se legendaarinen joku on?

 

 

Lähteet:

https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys , Opetushallitus

Prof. Esa Saarinen luennot Aalto 2020  (Systeemiajattelu)
https://www.youtube.com/watch?v=5d2gIYsZk88&app=desktop

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close