Yhteiskuntavastuu liiketoiminnassamme

Proakatemialla tehdään liketoimintaa moneen suuntaan ja usealla tavalla. Liiketoiminnan ollessa pohjana oppimiselle yrittäjyyteen ja johtamiselle kohtaamme akatemiapolun varrella monenlaisia tilanteita. Saatuani käsiini Minna-Maari Harmaalan ja Niina Jallinojan kirjan Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta, ymmärsin että jopa vähäpätöiseltä tuntuvan opiskelijaliiketoiminnan takana piilee samat lainalaisuudet, markkinakäytännöt ja laitkin kuin suuremmillakin liiketoimilla. On aika tarkastella liiketoimintaamme yhteiskuntavastuun näkökulmasta.

Kestävä kehitys 

Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta kirjassa yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista liiketoiminnassa. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan sitä, että tyydytetään omat tarpeet, antaen samalla tuleville sukupolville mahdollisuus täyttää omat tarpeensa. Tämä on nykypäivänä jopa yksi suuri yrityksen maineeseen vaikuttava seikka. Suuressa mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että mikäli yritys laiminlyö työntekijöitään tai luontoa, se ei vaikuta luotettavalta kuluttajien tai rahoittajien mielestä. On sanomattakin selvää, että ekologisuus aatteena ja toimintatapoina on tärkeää sekä kuluttajille että sijoittajille. Nykyään lähes kaikilla yrityksillä on toinen toistaan hienompia arvoja yhteiskuntavastuiden täyttämisessä, mutta loppupeleissä toiminta kertoo kuinka ne toteutuvat käytännössä.  Kestävän kehityksen näkökulmia osataan käyttää myös akatemialla hyväksi liiketoiminnassa erottuakseen. Tuotteiden ja palveluiden alkuperää pidetään tärkeänä ja kotimaisuutta painotetaan erittäin useassa tapauksessa. Olenhan itsekin luomassa kotimaisten käsityötuotteiden verkkokauppaa!

Yhteiskuntavastuu kilpailukeinona 

Kirjassa mainittiin, että kansainvälisillä markkinoilla suomalaisilla yrityksillä yhteiskuntavastuu voi olla todellinen valttikortti, sillä siihen meillä on demokraattisen ja tasa-arvoisen valtion myötä loistavat edellytykset. Suomessa on pitkät perinteet ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä korruption vastustamisessa. Lisäksi ympäristölainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti, mikä tehostaa kilpailukykyämme kansainvälisessä kilpailussa. Tuntuu toki kaukaiselta ajatella, että törmäisimme projekteissamme ihmisoikeusongelmiin puhumattakaan korruptiosta. Voimme kuitenkin hyödyntää edellä mainittua tietoa tuotteidemme ja palveluiden myynnissä ulkomaille painottamalla olevamme suomalaisia suomalaisilla tuotteilla.

Yhteiskuntavastuun eri näkökulmat 

Minna-Maari Harmaala ja Niina Jallinoja jakaa yhteiskuntavastuun kolmeen osaan. Nämä ovat taloudellinen-, sosiaalinen- ja ympäristövastuu. Jaottelusta jokainen osa on tärkeä ja ne nivoutuvat tiiviisti menestyvän yrityksen jokapäiväiseen toimintaan.

1. Taloudellinen vastuu

Taloudelliseen vastuuseen liittyy erityisesti yrityksen kannattavuudesta huolehtiminen, korruption vastustaminen sekä veronmaksu.  Kannattavuus on lähes jokaisen yrityksen perusperiaate. Kannattava yritys tuottaa rahaa omistajilleen, työntekijöilleen sekä sijoittajilleen. Täten se parantaa kansalaisten ostovoimaa, joka taas lisää valtion verotuloja, sekä ihmisten hyvinvointia. On siis itsestään selvää, että akatemiaprojekteissammekin huolehdimme verovastuumme pilkulleen oikein. Opimmehan samalla verotuskäytännöt automaattisesti tulevaisuuden liiketoimiamme varten. Myös korruption vastustaminen on kirjan mukaan tärkeää yrityksen luotettavuuden kannalta. Asiakkaat ja sijoittajat haluavat tietää, että kaikki saavat saman kohtelun, varakkuuteen ja asemaan katsomatta. Suomi sattuukin olemaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista ja samoja periaatteita noudatamme myös akatemiallakin korruption suhteen. Tuskin kukaan on saanut tarjoustaan läpi tai hankittua projekteja lyömällä rahaa tiskin ali!

2. Sosiaalinen vastuu

Kirjassa käsiteltiin sosiaalista vastuuta useasta näkökulmasta. Sosiaalisen vastuun osa-alueita ovat ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja työntekijöiden työolosuhteet sekä tuoteturvallisuus ja markkinointi. Ihmisoikeuksista puhuminen kuulostaa toki kaukaa haetulta ajatellessa akatemialuokan liiketoimintaa, mutta seikat ovat todelliset ja olemassa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tärkeää kaikessa toiminnassa. Suomessa tämä on toki yleisesti hyvällä mallilla. Siksi monet ostavatkin juuri mielellään Suomessa tuotettuja hyödykkeitä ja palveluita (myös siis akatemian tuotteita). Nykyään eettinen ostaminen on todella yleistä, sillä ihmiset eivät halua tukea yrityksiä, jotka rikkovat ihmisoikeuksia, ja joiden työntekijät työskentelevät epäinhimillisissä olosuhteissa. Näin pienemmilläkin toimijoilla, kuten akatemian yrityksillä, on varteenotettavat markkinat tarjolla.

Tuoteturvallisuus on erittäin tärkeää, ja mikäli tämä osa-alue laiminlyödään, sillä voi olla yrityksen toiminnalle vakavia seurauksia. Esimerkiksi, jos tapahtuu onnettomuus, joka johtuu tuotteesta, ihmiset evät halua ostaa kyseistä tuotetta. Huono mielikuva saattaa jäädä muistakin yrityksen tuotteista, vaikka ne olisivatkin täysin turvallisia. Tämän takia tuoteturvallisuus on usein yksi yritysten yhteiskuntavastuun vahvimmista osa-alueista. Monet ihmiset ovat valmiita sulkemaan silmänsä ihmisoikeusrikkomuksilta tai ympäristöhaitoilta, mutta tuotteiden turvallisuus on kaikille tärkeää. On siis välttämätöntä ottaa huomioon akatemiallakin tuotetuissa tai akatemian kautta liikkuvissa tuotteissa tuoteturvallisuus-seikat. Niiden laiminlyöminen voi pahimmassa tapauksessa haitata liiketoimintaa koko firman tasolla merkittävästi.

Markkinoinnin tulisi olla sosiaalisesti hyväksyttävää. Raja hyväksyttävän ja kielletyn välillä on kuitenkin veteen piirretty viiva ja sen valvominen on hankalaa. Suomessa markkinoinnin säädöksistä on säädetty melko tarkasti laissa. Markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa (Kuluttajansuojalaki 2 §). Lait eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä ja voi olla vaikea tulkita, milloin markkinointi on ylittänyt rajan. Myös alennusten merkitsemiseen liittyy paljon lainsäädäntöä, jota rikotaan melko yleisesti, myös akatemiallakin näin jälkikäteen ajateltuna! Esimerkiksi tuotteen alennuksen merkitsemisessä alkuperäisenä hintana tulisi aina käyttää sitä hintaa, jolla tuotetta on viimeksi myyty. Silti usein näkee normaalihintana hinnan, jolla tuotetta ei pahimmassa tapauksessa ole koskaan edes myyty. Markkinointi onkin yksi yritysvastuun osa-alue, jossa Suomalaisilla sekä meillä akatemian yrityksillä on vielä kehitettävää. 

3. Ympäristövastuu

Kirjassa käsiteltiin ympäristövastuuta termillä ekologinen vastuu. Ekologiseen vastuuseen kuuluu monia osa-alueita. Näitä ovat esimerkiksi kierrättäminen ja jätteiden lajittelu sekä tehokas ja säästäväinen luonnonvarojen käyttö. Myös energiatehokkuus on tärkeä osa ympäristövastuuta. Seikat korostuvat etenkin tuotantoon painottuvassa liiketoiminnassa, jota akatemialla ei runsain mitoin harjoiteta. Huomioitavaa kuitenkin on, että ympäristövastuuseen liittyy kaikki tuotteesta aiheutuvat ympäristöhaitat, sen koko elinkaaren aikana. Tämä tarkoittaa, että tuote on paitsi tuotettava mahdollisimman ekologisesti, sen on oltava ekologinen myös käytössä ja käytöstä poistuessa. Tuote tulisi siis myös voida hävittää mahdollisimman ympäristöystävällisesti esimerkiksi uusiokäyttöön. Kuluttajat ovat tarkkoja esimerkiksi tuotteen kierrätettävyyden suhteen, sillä ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikkien yhteinen asia. Hyvänä esimerkkinä tästä mainittakoon akatemian ulkopuolelta S-ryhmä, joka on saanut hyvää palautetta ilta-alennuksistaan. S-ryhmän kaupoista osa myy vanhaksi meneviä tuotteita lisäalennuksen kanssa ilta-aikaan. Tästä on pystytty antamaan konkreettisia lukuja hävikin vähentymisestä uusilla ilta-alennuksilla. Tämä onkin loistava esimerkki yrityksen toimista huomioiden oma ympäristövastuunsa. Asiat hoitamalla hyvin saadaan luotua huomiota yritykseen positiivisessa valossa. Samaa periaatetta voisimme siis käyttää myös akatemialla erottumisen ja kilpailukyvyn tehostamiseksi. 

Lähteet:

Yritysvastuu ja menestyvä liiketoiminta – Minna-Maari Harmaala ja Niina Jallinoja

Finlex, Kuluttajansuojalaki: 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038#L2P1