Tampere
05 Dec, Monday
-7° C

Proakatemian esseepankki

Yhdessäohjautuva tiimi



Kirjoittanut: Marko Nevala - tiimistä Roima.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Yhteisöohjautuvuus: yhdessäohjautuva tiimi
Karl-Johan Spiik
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Jos olen käsittänyt oikein, useimmat Proakatemian tiimit yrittävät välttää hierarkian syntymistä tiimin sisällä ja toimintaa pyritään ohjata enemmän yhdessäohjautuvaksi. Mitä tämä termi sitten tarkoittaa? Mitä se vaatii ja mitkä ovat yhdessäohjautuvuuden hyödyt? Karl-Johan Spiik (kavereiden kesken Kalle) pureskelee kirjassaan Yhteisöohjautuvuus: Itseohjautuva tiimi, tämän termin helposti ymmärrettävään muotoon ja vastaa kysymyksiin, että mitä sellaisen saavuttaminen vaati ja mitä siitä hyötyy.

 

Mikä on yhdessä ohjautuva tiimi?

 

Yhdessäohjautuvuus tiimissä tarkoittaa sitä, että tiimillä ei ole yhtä erillistä vastuuhenkilöä, joka on muuta tiimiä vaikutusvaltaisemmassa asemassa, vaan päätökset tehdään yhdessä ja vastuu jaetaan yhdessä. Johtajuutta on kyllä yhdessäohjautuvuudessakin, se vain on erilaista mitä ”normaalissa” työskentely ympäristössä. Yhdessäohjautuvassa tiimissä johtaminen on eteenpäin auttavaa ja kehittävää, sekä vastuu työtehtävien toteuttamisesta jää toteuttavalle taholle. Perinteisessä mallissa johtaminen on sanelevaa ja ehdotonta, johtajan kantaessa vastuun koko tiimin suoriutumisesta.  Yhdessäohjautuvassa tiimissä kulttuuri ja identiteetti on sisäsyntyinen, eikä ylhäältä päin pakotettu. (Spiik, K. 2022)

 

”Yhdessäohjautuva tiimi on parhaimmillaan ketterä ja tehokas sekä ihmiset voivat hyvin.” -Spiik, K. 2022

 

 

Kohti yhdessäohjautuvuutta

 

Tiimin matka kohti yhdessäohjautuvuutta on jaettu kirjassa kolmeen eri pääportaaseen ja tarkemmin kahdeksaan pienempään askeleeseen, joita pitkin tiimi kulkee kohti tavoitettaan, jos siis tiimistä löytyy halu ja motivaatio toimia ilman perinteistä johtajaa. (Spiik, K. 2022)

 

Perusasiat kuntoon

 

Ensimmäinen porras on ”perusasiat kuntoon”. Tämä porras pitää sisällään asioita, jotka jokaisessa tiimissä pitäisi olla kunnossa huolimatta tiimin rakenteesta ja halutusta hierarkia tasosta. Kallen mukaan tiimi ei ole tiimi, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Perusasiat koostuvat läsnäolon, kommunikaation ja yhteistyön merkityksen ymmärtämisestä. Jos tässä portaassa on kehitettävää, kehitys tapahtuu lähinnä yksilön sisällä ”peiliin katsomalla”. (Spiik, K. 2022)

 

Ensimmäinen askel perusasioissa kuuluu ”aikaa keskustelulle”. Tässä askeleessa tiimin päämääränä on osallistaa kaikki jäsenet keskusteluun, sekä oppia arvostamaan muiden tiimiläisten aikaa. On tärkeää ymmärtää yhteisten tilaisuuksien, esimerkiksi palaverien merkitys, sillä ne ovat ensimmäisiä tiimiä yhdistäviä tekijöitä. Jäsenten tulee osoittaa oma sitoutumisensa tiimiin olemalla läsnä tiimin tilaisuuksissa. Tämä vaatii tiimiläisiltä itsentäjohtamista ja tilan raivaamista kalenteriin. ”Aikaa keskustelulle” askeleessa opetellaan tekemään yhteisiä päätöksiä. Päätöksentekoon on tärkeä kiinnittää huomiota, sillä jos päätöksentekokyky on huonolla tasolla, eikä sitä saada kehitettyä, on vaarana, että joku jäsen alkaa tekemään turhautuessaan päätöksiä muiden puolesta. Tämä johtaa tiimissä kasvavaan sitoutumattomuuteen. (Spiik, K. 2022)

 

Toinen askel on ”avoin keskustelu”.  Avoimen keskustelun päämääränä on saada jäsenet kommunikoimaan keskenään aidosti. Jokaisella yksilöllä täytyy olla mahdollisuus sanoa mielipiteensä, mutta tämän mahdollisuuden mukana tulee myös velvollisuus: oma mielipide pitää tuoda muun tiimin kuultavaksi. Tiimissä on tärkeää, että jokainen voi tuoda omat mielipiteensä esille omana itsenään. Tämä edellyttää itsehillintää ja omien tunteiden tarkastelua. Toisen jäsenen mielipide ei saa antaa vaikuttaa omaan suhtautumiseen kyseiseen jäseneen ja vastavuoroisesti: omia mielipiteitä ei pidä tuoda tiimille esiin provosoivasti. (Spiik, K. 2022)

 

Viimeinen askel ensimmäisessä portaassa on ”mielipiteiden huomiointi”. Tiimi täytyy saada tekemään aidosti yhteistyötä ja jäsenet kuuntelemaan toinen toisiaan. Yksilöiden mielipiteet tiimin sisällä on mielenkiintoinen kokonaisuus. Mitä isompi tiimi, todennäköisesti sitä enemmän on mielipidepoikkeamia ja niitä pitää oppia käsittelemään. Tästä syystä jokaisen tulisi olla valmis perustelemaan mielipiteensä. Tiimissä jokaisen mielipiteellä tulisi olla sama painoarvo ja jokaisen mielipiteitä täytyy oppia arvostamaan, eikä mielipidettä voi kysyä vain kohteliasuudesta.  Keskustelussa pitää kuitenkin muistaa erottaa faktat ja mielipiteet toisistaan. Kun tiimi yrittää ratkaista asioita ja mielipiteitä esitetään, tulee ennen pitkään konflikteja tiimin sisälle. Konflikteja täytyy oppia arvostamaan, koska ne ovat osa normaalia ihmisten välistä kanssakäymistä ja niistä opitaan. Riitoja taas syntyy siitä, jos toisten mielipiteitä ei arvosteta tai halutaan olla oikeassa. (Spiik, K. 2022)

 

 

Jaettu johtajuus

 

Toinen porras kohti tiimin yhdessäohjautuvuutta on ”jaettu johtajuus”. Tämänkin portaan asiat ovat hyödyksi mille tahansa tiimille, vaikka johtamismuoto olisikin perinteinen. Jaettu johtajuus portaan oppeja sisäistämällä tiimi alkaa ymmärtämään mihin tiimiä tarvitaan, tiimille alkaa muodostua omat rutiinit ja identiteetti ja avun pyytäminen tiimissä normalisoituu. Jäsenet rohkaistuvat tekemisissään ja alkavat arvostaa toisiaan. (Spiik, K. 2022)

 

Ensimmäinen askel tässä portaassa on ”sparraaminen”. Sparraamisen päämääränä on oppia tuntemaan toiset jäsenet ja heidän vahvuutensa. Tiimiläiset oppivat tuntemaan toisensa kunnolla vasta kun työskentelevät yhdessä. Yhdessä työskentelyä syntyy luonnollisesti, kun opitaan kysymään apua oletuksena, eikä tiimissä vallitse olettamus, että jokaisen on suoriuduttava työstään itsenäisesti. Sparraamisen avulla kartoittuu mitä kukin osaa ja mitä haluaa oppia. Auttaminen tiimissä pitää priorisoida omassa ajankäytössä samalla tavalla kuin edellisessä portaassa tiimin yhteiset palaverit. Jakamalla työtehtäviä ja vastuita annetaan jäsenille mahdollisuus kehittyä ja jaetaan osaamista. (Spiik, K. 2022)

 

Toinen askel jaetussa johtajuudessa on ”arvostus”. Arvotuksella sytytetään tiimin sisälle ”me henki”. Palautteen antaminen, vastaanottaminen ja sitä kautta kehittyminen helpottuu huomattavasti, kun tiimin jäsenet tuntevat toisensa ja kuuntelevat muiden mielipiteitä vilpittömästi. Arvostuksen pönkittämiseksi voidaan tietoisesti luoda yhteisiä tapoja, jotka sitouttavat tiimin jäseniä toisiinsa. Että tiimiläiset voisivat aidosti arvostaa toisiaan täytyy tiimin pystyä käsittelemään epämukavat asiat, joita vääjäämättä työskentelyssä välillä nousee esille. Tiimin on ilmaistava tukensa jäsenilleen ja juhlittava yhdessä saavutettuja onnistumisia ja epäonnistumisia. Näin kasvatetaan turvallisuuden tunnetta ja luodaan tilaa rohkeudelle ja kehittymiselle. (Spiik, K. 2022)

 

 

Yhdessäohjautuva tiimi

 

Kahden ensimmäisen portaan yli päästyä tiimi alkaa olla lähellä yhdessäohjautuvuutta ja alkaa toimia itsenäisesti. Tiimin olemassaolo perustuu yhteiseen haluun ja tavoitteeseen. Tiimissä voidaan keskittyä ydintoiminnan tekemiseen, eikä esimerkiksi viestintä tai tiimihengen rakentaminen vie aikaa. Nämä sisältyvät tiimin toimintatapoihin ja kulttuuriin, jotka ovat jäsenillä hyvin hallussa. Yhdessäohjautuvuuden saavuttaminen vie aikaa, eikä sitä pysty pakottaa tiettyjen aikaraamien sisään, mutta prosessin suunnittelulla voidaan tietenkin nopeuttaa ja järkevöittää siirtymää askelmien välillä. Yhdessäohjautuvuuden saavuttaminen kertaalleen ei myöskään tarkoita sitä, että siellä oltaisiin sitten pysyvästi, mutta alemmalle portaalle aika ajoin tippuminen ei ole vaarallista. (Spiik, K. 2022)

 

Yhdessäohjautuvassa tiimissä vallitsee syvä luottamus. Pelkästään tiimiin kuuluminen on sen jäsenille motivoiva tekijä. Virheitä ei pelätä. Luottamus ei tarkoita sitä, että tiimissä työskentely olisi aina ruusuilla tanssimista. Konflikteja on edelleen, mutta ne eivät näy ulospäin, eivätkä vaikuta tiimin toimintaan, jos tiimissä on luottava ilmapiiri missä osataan käsitellä asiat asioina. Eriävät mielipiteet osataan nähdä mahdollisuuksina ja ajattelua avaavina tekijöinä. Luottamuksen vallitessa uusia asioita käsitellään jatkuvasti yhdessä ja näin ollen myös koko tiimi oppii jatkuvasti. (Spiik, K. 2022)

 

Yhdessäohjautuva tiimi saa jaetun näkökohdan. Tiimi alkaa muodostamaan yhteistä päämäärää ja tiimille alkaa rakentua omia mielipiteitä. Tiimin toiminta pohjautuu arvoihin ja tiimi liikkuu samaan suuntaan. Tämä helpottaa toiminnan suunnittelua ja asioiden ennakoimista. Tiimiläisten innostuneisuus ja kiinnostus asioita kohtaan leviää tiimin sisällä helpottaen uusien asioiden opettelua ja vauhdittaen tiimin kehitystä. (Spiik, K. 2022)

 

Yhdessäohjautuvan tiimi saavuttaa parhaimmillaan parviälyn. Parviäly tarkoittaa, että jokaisella tiimiläisellä on käsitys tiimin ja sen jäsenten tilanteesta. Tiimi reagoi ongelmiin ja muutoksiin lähes vaistomaisesti ja vaivattomasti. Tunnistetaan omat ja työkaverin jaksamisen rajat, pystytään tarvittaessa reagoimaan ja paikkaamaan kaikkia rooleja tiimissä. Tiedetään mikä tehtävä sopii kellekin ja osataan antaa palautetta. Palautteesta oppiminen on nopeaa ja kivutonta. Tiimissä syntyneet ideat ja saavutukset ovat tiimin yhteisiä, eikä kukaan nouse sankariksi. (Spiik, K. 2022)

 

 

Pohdinta

 

Mielestäni kirja selkeytti hyvin yhteisöohjautuvuutta, sen ominaisuuksia ja vaatimuksia. Kirjaa kuunnellessani mietin Roiman matkaa kyseisillä askelilla ja portailla. Paljon ollaan jo lähempänä mitä aloittaessa, mutta niin on matkaakin vielä jäljellä. Tuntuu myös, että Roiman toiminta ei askel askeleelta seuraa Kallen esittämää prosessia mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. Erityistä huomiota minulla herätti se, että avoin keskustelu oli jo alku metreillä kun taas luottamus tuli vasta melkein maalissa. Jotkut Roimassa kokevat asioista suoraan puhumisen ongelmalliseksi, koska vielä ei olla saavutettu riittävää luottamusta. Kumpi tulee ensin muna vai kana? Jos ymmärsin oikein Kallen näkemys tukee omaani, eli luottamus ei voi kohota tiettyä pistettä korkeammalle ilman, että me kaikki astumme mukavuusalueen ulkopuolelle ja alamme puhua mielipiteistämme suoraan.

 

 

Lähteet
Spiik, K. 2022. Yhteisöohjautuvuus: Yhdessäohjautuva tiimi. Karlex.

Spiik, K. 2022. Yhdessäohjautuvan tiimin toimintamalli. Luettu: 29.9.2022. https://yhteisoohjautuvuus.mailchimpsites.com/yhdessaohjautuva-tiimi

Spiik, K. 2022. Yhdessä tekeminen jakaa johtajuutta. Luettu 29.9.2022. https://www.spiik.net/yhdessa-tekeminen-jakaa-johtajuutta/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close