Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

Yhden opinnäytetyön matka



Kirjoittanut: Veli-Matti Kolari - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Opinnäytetyö. Iso mörkö vai poikkeuksellinen mahdollisuus? Ainakin iso syyllinen monen viivästyneeseen valmistumiseen, mutta samaan aikaan merkittävä positiivinen tekijä monen työnuraan. Tässä esseessä käyn läpi omaa opinnäytetyöprosessia ja pohdin miten se on mennyt. Toivon mukaan tästä herää ajatuksia tuleville opinnäytetyön, tutkielman tai muun vastaavan työn tekijöille.

Keväällä 2020 monessa tiimimme Evisionin keskustelussa nousi esille lapset ja niiden hyvinvointi. Huomasin nopeasti, että Siiri Hyytisellä oli paljon kiinnostusta ja intoa kehittää näitä teemoja. Tästä syntyi idea Siirn kanssa, että voisiko lasten hyvinvoinnin ympärille rakentaa opinnäytetyön yhdessä. Innostuimme ideasta ja päätimme, että aloitamme projektin syksyllä ja visiona tässä vaiheessa oli työ tehdä valmiiksi syksyn aikana. Aluksi idea keskittyi tutkimaan uudenlaisen liikunallisella sisällöllä toteutetun päiväkodin tarvetta ja kannattavuutta, josta prosessi lähti muotoutumaan.

Koin mielenkiintoikseksi tehdä työn jonkun kanssa, koska palkkatöissä monista raporteista ja laajoista valmisteluista vastasin yksin. Esimiehiltä ja kollegoilta apua tietysti tarvittaessa sain, mutta itse vastasin kokoamisesta. Ajattelin, että tämä on hyvä mahdollisuus oppia, miten näin laajoja ja syvällisiä kokonaisuuksia voi sekä kannattaa yhdessä tehdä. Koin myös Siirin hyväksi pariksi tunnollisuuden ja työmoraalin puolesta, ettei työ kaatuisi minun harteille pelkästään. Lisäksi koin meidän erilaisten taustojen ja osaamisten lomittuvan hyvin työtämme ajatellen.

Syksy 2020 tuli ja päätimme Siirin kanssa kokoontua maanantaisin opinnäytetyöhön liittyen. Tämä oli hyvä päätös. Meillä oli selkeä yksi päivä molemmilla kalenterissa, jolloin edistää työtä. Lähdimme muotoilemaan ja hahmottelemaan tarkemmin, mitä haluamme tutkia sekä miettimään kuka voisi toimia toimeksiantajana. Muutaman viikon jälkeen kontaktoimme muutamia toimijoita, joita uudenlainen päiväkoti idea voisi kiinnostaa. Monien toimijoiden mielestä idea vaikutti mielenkiintoiselta ja hyvältä, mutta heillä ei ollut resursseja toimia toimeksiantajana. Toimme tiedusteluissa myös esille tahtotilamme saada korvausta, mikä varmasti vaikutti siihen, että toimijat toivat esille resurssien puutteen. Tämä varmasti vei meiltä toimijoita, mutta ehkä tämä ohjasi meitä myös pois niiden luota, jotka eivät ole valmiita työhön resurssoimaan aikaakaan. Moni toimija hakee opinnäytetyön tekijöitä, mutta eivät ole valmiita rahallisiin tai ajallisiin resursseihin.

Itse ajattelin opinnäytetyön prosessin alussa, että minun kokemuksella työstä pitää myös saada asianmukainen korvaus. Selvittelin ja kyselinkin summia, mitä monet ovat saaneet. Mietin, että 10 000€ olisi summana järkevä meille Siirin kanssa jaettavaksi. Summa myös takaisi sen, että taloudellisesti minulla perheellisenä olisi turvaa enkä olisi ajallisesti sidottu rahan hankkimiseen. Oli hyvä ja perheellisenä luonnollistakin, että mietin rahaa tuolloin. Ehkä en tuossa vaiheessa ymmärtänyt, että isompi merkitys voi olla tulevaisuuden kannalta käytäntöön menevällä opinnäytetyöllä, jolloin kertakorvaukselle ei ole suurtakaan merkitystä. Kannustan korvausta pitämään esille toimeksiantajaa etsiessä, mutta sopivan löytyessä, sitä ei kannata pitää elinehtona. Näin mielestäni kävi juuri meille Siirin kanssa.

Siirillä oli syyskuun alussa Tiimimestarit koulutuksen lähikerta ja siellä mustikoita poimiessa Siiri sai kontaktin tulevaan toimeksiantajaamme. Hän oli marjoja metsän siimeksessä syömässä yhdessä Varalan Urheiluopiston rehtorin Marjaana Eskelisen kanssa ja puheeksi tuli opinnäytetyömme aihe. Marjaana kertoi Varalan myös pohtineen aihetta ja ehdotti tapaamista. Tapaaminen saatiin sovittua muutaman viikon päähän syyskuun 2020 loppupuolelle.

Tapaamisessa Marjaanan lisäksi paikalla oli liikunnan erityisopettaja Ursula Haapanen Varala:sta, jolla on pitkän linjan osaaminen lasten liikunnasta. Tapaamisessa kävi selkeästi ilmi, että Varala on kiinnostunut lasten liikunnan kehittämisestä ja erilaisia päiväkoti ideoita heillä on pyörinyt suunnitelmissa. Keskustelu oli erittäin antoisa ja esille tuli monia mielenkiintoisia seikkoja lasten liikuntaan liittyen. Heiltä tuli varovaista kyselyä olisimmeko valmiita ottamaan aiheeksi uudenlaisen lasten liikuntakeskus konseptin kehittämisen ja laittamaan päiväkoti toteutuksen taka-alalle ainakin toistaiseksi. Me Siirin kanssa olimme avoimia ehtukselle ja näin sovittiin jatkotapaaminen Varalan toimitusjohtajan Riku Granatin sekä Varalan hyvinvointipalvelupäällikkö Minni Sunin kanssa muutaman viikon päähän lokakuun alkuun.

Seuraavassa Varalan tapaamisessa Granat ja Suni esittelivät laajan toimeksianto ehdotuksen yksityiskohtineen, jonka kautta opinnäytetyömme olisi mahdollisesti käytännöntasolla luomassa uutta konseptia. Varala parhaillaan suunnitteli isoja inventointeja eri hankkeisiin ja siellä yhtä merkittävänä osana oli juuri uudenlaiset lasten liikuntapalvelut. Hankkeiden suunnitelmat olisivat sellaisia, että alkuperäinen päiväkoti idea pitäisi unohtaa kokonaan ja tähän Siirin kanssa olimme jo etukäteen valmistautuneet. Annoimme Varalan suuntaan positiivista singaalia ehdotuksesta, mutta sovittiin palaavamme ja vahvistavamme asian seuraavalla viikolla.

Siirin kanssa kahden keskisessä keskustelussa nähtiin valtavaa tulevaisuuden potentiaalia, mikäli meidän opinnäytetyön pohjalta iso hanke toteutetaan. Päätimme silti kysyä ja ottaa esille toimeksiannosta saatavan korvauksen sekä tarkemman opinnäytetyön aiheen, koska toimeksiantajan toiveiden laajuus suhteessa opinnäytetyöstä saataviin tuloksiin ei kohdannut alussa. Korvaus ehdotuksemme kuunneltiin, mutta erona muihin toimijoihin, ei lyöty lappua luukulle. Varalan ehdotus poikkeuksellisessa ajassa oli, että katsottaisiin jonkinlainen oravannahka korvaus ja hyväksyimme tämän. Tämän myötä aloitimme opinnäytetyötä varten teorian kasauksen.

Tässä vaiheessa meidän suunnitelma oli toteuttaa opinnäytetyömme vuoden loppuun mennessä ja opinnäytetyöprosessia varten saimme opinnäytetyön ohjaajaksi Tanja Verhon. Olimme tyytyväisiä ohjaaja valintaa, koska koimme Tirillä olevan paljon annettaa konseptointiin ja lisäksi hän hyvin suorasukaisesti antaa palautetta, minkä nähtiin meille sopivan. Tökkivän meitä oikeaan suuntaan, mikäli ymmärtäisimme tökinnän tarkoituksen. Tästä alkoi ohjaajan opastuksella aiheen rajaus prosessi. Rajauksen johdosta pidettiin toimeksiantajan kanssa parin kuukauden aikana useampia miittejä ja useampia eri sähköposteja lähetettiin, mutta lopulta päädyttiin lopulliseen aiheeseen. Uudenlaisen lasten liikuntakeskuskonseptin luominen Lean Canvaksen avulla ja yhteenveto SWOT:n kautta aihe sai muotonsa marraskuun aikana ja tässä vaiheessa ymmärsimme, ettemme vuoden lopussa olisi valmiita. Siirsimme tavoitteen helmikuulle. Ohjaajamme hymyili tuolle aikatavoitteelle.

Toimeksiantajan kanssa aiheen sopiminen ja myöhemmin aiheen rajaaminen veivät yllättävän paljon aikaa. Emme ymmärtäneet, että seuraavat tapaamiset saataisiin sovittua vasta seuraaville viikoille, koska yhteisiä vapaita aikoja ei muuten oikein löytynyt. Jälkikäteen ajateltuna tämä on enemmän kuin todennäköistä. Tämä pitkitti työnprosessia, mutta me myös halusimme keskittyä ja tehdä aiheenrajauksen kunnolla, mikä helpottaisi kokonaisuutta. Koimme hankalaksi lähteä liikenteeseen työssä, jos aihe olisi hyvin laaja ja tarkoitus olisi joka osa-aluetta syvällisesti käsitellä. Opimme, että opinnäytetyön kaari kannattaa olla kuin suppilo. Auksi käydään läpi laajempaa teoriataustaa (meidän kohdalla lasten liikunnan merkityksestä sekä yhteiskunnallisista vaikutuksista), jonka jälkeen syvennytään ja tarkastellaan jotain tiettyä osaa.

Vuoden alussa 2021 alkoi ohjaajan opastuksella teorioiden täydentäminen ja samalla suunnittelimme jo tutkimusosuutta. Tutkimusosuuden suunnittelu yllätti meidät loogiset ja analyyttiset tekijät. Selvisi, ettei laadullisen tai määrällisen tutkimukset tekemisessä ollut tarkkoja tiekarttoja, miten asiat kannatti tehdä, vaan kaikki riippui näkökulmasta. Yhdessä akateemisten tutkimusten raamatussa (Tutki ja kirjoita – Paula Sajavaara, Pirkko Remes, ja Sirkka Hirsjärvi) todettiin esimerkiksi kyselyiden tekemisen olevan enemmän taidetta kuin tiedettä. Tämä herätti tekijöissä suurta ihmetystä, miten taiteen pohjalta voidaan kuitenkaan tehdä tieteellisiä arvioita. Koemme nyt ymmärtävämme tätäkin asiaa paremmin, mutta silloin se oli kuin isku kasvoihin, ettei ole olemassa selviä ohjeita edes akateemisessa maailmassa.

Opinnäytetyömme ensimmäisen versio oli valmiina toukokuun alussa ja sitä kävimme yhdessä ohjaajamme kanssa läpi. Saimme hyvää palautetta, mutta rakenteellisesti siinä oli suuriakin puuteita, joiden takia meidän hakemme 5 numero ei olisi tulossa lähellekkään. Rakenteellisten ongelmien ydin oli punaisen langan puuttuminen. Opinnäytetyö oli kehittynyt prosessin aikana ja esimerkiksi loppupuolella tehdyissä haastatteluissa nousi työmme kannalta tärkeitä teemoja esille, jotka oli tarpeellista tuoda työssämme esille. Tämä teki kuitenkin työstämme epäjohdonmukaisen, kun näistä teemoista ei esimerkiksi johdannossa oltu puhuttu mitään, vaan ne tuli yllätyksenä työn loppupuolella.

Tätä kirjoittaessa näitä korjauksia ollaan tekemässä ja työ palautetaan arvioitavaksi toukokuun loppuun mennessä. Tämä on aika paljon myöhemmin kuin alkuperäinen suunnitelmamme 2020 syksyllä. Olisi ollut haastava kiihdyttää tai nopeuttaa prosessia ilman laadun kärsimistä, joten olemme jälkikäteen tyytyväisiä tähän aikatauluun. Tuleville tekijöille iso vinkki, että prosessi kannattaa aloittaa mieluummin liian ajoissa kuin ajoissa. Jos jättää työn viimeiseen puoleen vuoteen, niin koemme ehkä haastavammaksi saada hyvä tuotos aikaan. Etukäteen aloittaessa ei ole pakkoa puristaa tuotosta, vaan se voi kehittyä rauhassa ja ottaa syötteitä sieltä täältä. Toimeksiantajamme löytäminenkin oli tämän tuotos mielestämme. Prosessin rauhassa kehittyminen ei tarkoita sitä, etteikö aihetta koskevaa teoriaa voisi jo etukäteen varata, lukea ja kirjoittaa. Yksi mahtava lisä olisi, jos olisi itsellä laaja kirjavalikoima ja pääsisi livenä kirjoja käymään läpi. Muutamaan otteeseen kävi kaipaamaan jotain kirjaa ja siinä muistin mukaan ollut mielenkiintoista kulmaa, mutta kirja oli jo pitänyt palauttaa kirjastoon.  Uudelleenlainaus onnistui vasta kuukauden päähän ja tällöin ei enää muistanut, mitä varten kirja uudelleenlainattiin. Ehkä olisi järkevää ollut kirjoittaa ylös ja pitää lainauslistan ohella listaa, mitä niistä kirjoista hakee.

Siirin kanssa on ollut mahtavaa tehdä työtä, kun olemme molemmat jakaneet saman mielenkiinnon aiheeseen ja olemme pystyneet palloittelemaan ideaa keskenämme. Puhuimme, että monet kohdat olisi tullut tehtyä myöhemmin ellemme olisi sopinut keskenämme deadlinejä työstä. Siiri oli erittäin ymmärtäväinen kiireitäni Katto yrittäjänä ja perhettä kohtaan, joka tuntui monessa kohtaa epäreilulta ja epätasa-arvoiselta. Siiri esimerksi oli jonkun tapaamisen jälkeen seuraavana päivänä kerennyt asiaa pohtia ja tehdä sen pohjalta jatkosuunnitelmia, vaikka minä en ollut työllemme kerennyt antaa vielä aikaa. Tämä loi itselle painetta ja halua osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen sekä tehdä työmme eteen asioita 110% silloin, kun oli mahdollista.

Proakatemialle tullessa huomasin, että opinnäytetöitä tehtiin parettain. En ollut koskaan ennen tämmöisestä kuullut ja ihmettelin tätä myös suuresti. Koin, että kyllä yksinään saa parhaiten tehtyä ja en silloin antanut arvoa parettain tehdyille töille. Jälkikäteen ajateltuna en olisi voinut olla enempää väärässä. Parettain tehdyissä töissä työ pitää olla myös laajempa, mikäli halutaan tavoitella hyvää numeroa. Päähyödyn kuitenkin koin olevan yhdessä ajattelemisesta. Teimme dialogin kautta erilaisia suunnitelmia, joihin teorioista haimme vahvistusta. Kokeilimme näitä käytännössä ja tämän jälkeen reflektoimme kokeiluja yhdessä. Moni reflektointi olisi ollut erittäin kapea ilman paria, joka olisi vaikuttanut merkittävästi jatkosuunnitelmiin ja sitä kautta lopputulokseen.

Siirin ja minun resepti opinnäytetyöhön on, että kannattaa miettiä teemoja ja aiheita mitkä kiinostavat. Mikäli huomaat muidenkin jakavan saman kiinnostuksen, niin nostaa esille olisi yhteistyön sauma. Teorian kasaaminen ja toimeksiantajan etsiminen kannattaa aloittaa ajoissa, koska aiheenrajaukseen kannattaa varata reilusti aikaa. Itse tutkimus osuus on varsin nopea. Eniten siinäkin vie aikaa osuuden kirjallinen raportointi ja analysointi. Niin ja jos ei käynyt selväksi, aloita työ ajoissa!

 

”Yleensä ihmiset ajattelevat, että kirjoittamisessa on jotain maagista. Että kirjoittaja menee keskiyöllä ullakolle, lukee ennustuksia luista ja palaa aamulla mukanaan valmis tarina, Mutta ei se ole mitään tuollaista. Kirjoittaakseen täytyy vain istua kirjoituskoneen eteen ja alkaa tehdä työtä, ja siinä koko juttu.” – Harlan Ellison

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close