Tampere
03 Oct, Monday
7° C

Proakatemian esseepankki

YEL ja YEL-uudistus osa 2/2



Kirjoittanut: Emmi Salminen - tiimistä Empiria.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Johdanto

Kuten jo ensimmäisessä osassa kerroin, kaikki nämä ajatukset YELiin liittyen lähtivät kesälomalla olleesta tilanteesta, jossa minulla meni sormi suuhun, kun sain kysymyksen liittyen YEL-uudistukseen. En tiennyt mikä se on ja minua hieman jopa hävetti. Nyt onneksi tiedän! Tässä esseessä aion siis käsitellä ajankohtaista, jopa tunteitakin herättävää aihetta, nimittäin yrittäjien eläkevakuutusmaksun, eli YELin uudistusta.

 

Mikä uudistukseen on johtanut?

Ennen kuin menemme itse uudistukseen, pohjustan hieman mikä siihen on johtanut ja miksi sitä kannatetaan. Esseen ensimmäisessä osassa toin esiin asiantuntijoiden huolen siitä, kuinka ihmiset tarkoituksellisesti arvioivat työtulonsa alakanttiin ja maksavat näin ollen vähemmän eläkevakuutusmaksua. Pinnalle nousi esimerkiksi huoli siitä, ymmärtävätkö yrittäjät sen, että YEL-työtulo määrittää kaiken sosiaaliturvan: vanhempainpäiväraha, toimeentulo sairastuessa tai onnettomuuteen joutuessa. YEL-maksu kattaa kaiken edellä mainitun, työtulon perusteella. Ja kun he ymmärtävät sen, miksi kyseinen maksu pidetään silti minimissä? Voi olla, että osa yrittäjistä luottaa muihin rahan säästö- ja sijoituskeinoihin enemmän. Toisilla taas ei ole mahdollisuutta maksaa enempää pienten tulojensa vuoksi, kun on kyettävä hoitamaan perustarpeiden rahoittaminen. Monet myös ajattelevat, etteivät kuitenkaan saa YEL-maksuihin käytetyille rahoille vastinetta, kuten Ylen haastattelustakin käy ilmi (yle.fi):

’’Maksan vain minimi-YEL:in ja sijoitan yritykseni rahoja tulevaisuutta varten. Minulla on tapaturma-, työkyvyttömyys- ja henkivakuutus, joiden avulla selviäisi, jos jotain pahaa tapahtuisi. On tämä tavallaan riskillä pelaamista, mutta uskoni YEL-järjestelmään on nollassa.’’

Nainen, 27, yrittäjänä kolme vuotta

Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa liian moni yrittäjä on ajatellut ja toiminut samalla tavalla kuin yllä olevan esimerkin henkilö, nimittäin hallitus puuttui peliin. Toimittaja Rosanna Marila kirjoittaa Mimmit sijoittaa -nettisivuilla siitä, kuinka nykyisten yrittäjien maksut eivät riitä eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeiden maksamiseen. Eläkkeellä on yhä enemmän yrittäjiä suhteessa töitä tekeviin yrittäjiin. Julkaisussa on myös tuotu esiin eläkemaksujen ero kymmenen vuoden välillä: Vuonna 2010 eläkkeellä olevien yrittäjien eläkemaksuihin käytettiin 97 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 summa oli jo 349 miljoonaa euroa (mimmitsijoittaa.fi).

Samassa julkaisussa kuulemme työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmen ajatuksia uudistuksesta. Hänen mukaansa tavoitteena on parantaa yrittäjän eläkettä ja sosiaaliturvaa, sillä suurin syy muutosesitykseen on se, että eläke- ja sosiaaliturva ei enää välttämättä riitä toimeentuloon. Sitä siis maksetaan yksinkertaisesti liian vähän. Nurmi uskoo, että jo aikaisemmin esiin noussut luottamuspula eläkejärjestelmää kohtaan olisi korjattavissa järjestelmää muuttamalla. Hänen mielestään yksi ratkaisu voisi olla omaa eläkettä varten säästäminen, eli rahastoiminen, joka auttaisi eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen, kun maksujen nousua saataisiin tasoitettua pitkällä aikavälillä.

 

Mistä uudistuksessa on kyse?

Paljon tunteita herättävä puheenaihe sai alkunsa siitä, kun hallitus esitteli sosiaali- ja terveysministeriön valmistelevan lakiuudistuksen eduskunnalle kesäkuussa. Uudistuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita puolesta ja vastaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tästä on kyse: YEL-maksun yhtenä perusteena käytettäisiin alan mediaanipalkkaa, eli yrittäjä ei enää itse voisi vaikuttaa maksun määrään. Marila ilmaisee huolensa esimerkiksi pienituloisia yrittäjiä kohtaan: ’’Jos tienaa 500 euroa kuukaudessa, mutta alan mediaanipalkka on 3000 euroa kuukaudessa, YEL-maksua joutuisi pahimmassa tapauksessa maksamaan kohtuuttoman määrän.’’ Hän ajattelee uudistuksessa piilevän myös tasa-arvo-ongelma naisten ja miesten tuloerojen välillä.

Kaiken kaikkiaan ydinongelma piilee siinä, että erikokoista yritystoimintaa harjoittavat ihmiset laitetaan samalle mittakaavalle. Pienyrittäjien ja suuryrittäjien taloudellisissa tilanteissa voi olla pahimmillaan yön ja päivän kaltainen ero. Suomen Yrittäjät toivovat myös tarkennusta säännökseen, sillä heidän mukaansa mediaanipalkkaa tulisi pitää laissa tarkoitettuna palkkana tai korvauksena vain niissä tapauksissa, kun yrittäjä harjoittaa yritystoimintaansa kokoaikaisesti (yrittajat.fi).

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula haluaa oikoa vääriä käsityksiä uudistusta koskien. Sosiaalisessa mediassa on tartuttu erittäin vahvasti sanaan mediaanipalkka. Säännöksessä on kuitenkin kyse monesta muustakin seikasta, nimittäin eläkelaitosten on sanottu ottavan huomioon myös yrittäjän työpanoksen määrä, toiminnan laajuus, ammattitaito ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavia tietoja. Makkulan sanojen mukaan sääntely siis merkitsee kokonaisuudessaan sitä, että YEL-työtulo voidaan vahvistaa myös mediaanipalkkaa matalammaksi tai korkeammaksi. Tästä ei kuitenkaan sosiaalisessa mediassa juuri puhuta, sillä uudistukseen ollaan joka tapauksessa suurimmaksi osin tyytymättömiä.

Kirjoituksessaan Makkula haluaa painottaa sitä, että perusajatus on sääntelyn osalta jatkossakin kuten aina ennenkin, eli YEL-työtulon tulisi vastata palkkaa, joka maksettaisiin työtä yhtä hyvin tekevälle työntekijälle. Kuten jo aiemmassa esseessä sanoin, osa yrittäjistä arvioi työtulonsa tarkoituksellisesti alakanttiin, mutta valitettavasti on myös niitä, kellä ei ole taloudellisesti mahdollista kerryttää itselleen parempaa eläkettä. On kuitenkin hienoa, että ihmiset jaksavat kiinnostua yrittämisestä ja yrittäjyydestä, ja tavoitella sen myötä vapautta, vaikka joutuisi tekemään myös suuria rahallisia uhrauksia ja elää kädestä suuhun. Yrittäjien eläkkeen kerryttämiseen liittyy kuitenkin vielä eräs epäkohta, jonka Marila ottaa esille: ’’Vaikka yrittäjä maksaisi 300 euroa kuussa eläkemaksuja, se riittää vaan takuueläkkeeseen. Takuueläkkeen saa Suomessa jokainen, vaikka ei tekisi elämässään päivääkään töitä. Mitä järkeä on järjestelmässä, joka kannustaa lopettamaan yritystoiminnan, vaikka yrittäjä haluaisi pitää sitä yllä?’’ Hänen mielestään jo nykyinenkin eläkejärjestelmä vaatii muutosta, mutta ei kuitenkaan nyt pinnalla olevan uudistuksen muodossa.

En aio mennä YEL-työtulojen tarkistamismenetelmiin sen syvemmin tässä esseessä, mutta ehdotetun sääntelyn mukaan yrittäjien työtulo tarkistettaisiin joka kolmas vuosi. Tällöin yrittäjälle annetaan ehdotus uudesta työtulosta, johon heillä on mahdollisuus vaikuttaa lisätietoja antamalla, jos ehdotus ei jostain syystä vastaa odotettua.

 

Lopetus

YEL-uudistuksen on siis määrä tulla voimaan heti ensi vuoden alussa. Toivon kovasti, ettei kukaan yrittäjä, varsinkaan pienyrittäjät tai liiketoimintaa aloittelevat yrittäjät, joudu vaikeuksiin uudistuksen myötä. Kun ajattelen YELin tuomaa toimeentuloa esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai vanhempainvapaiden seurauksena, pidän sitä totta kai hyvin tärkeänä asiana. On myös mahdollista, että yrittäjillä on paljon muitakin vakuutuksia ja sijoituksia, jotka toisivat turvaa edellä mainituissa tilanteissa, mutta YELiä maksamalla voi parhaassa tapauksessa saada isonkin hyödyn, kuten ensimmäisessä osassa sanoin. Loppujen lopuksi, odotan ihan kaikilta – hallitukselta, eduskunnalta ja tavan tallaajiltakin tasavertaista kunnioitusta sekä yrittäjiä, että työntekijöitä kohtaan. Monet tekevät elintärkeää työtä, liian pienellä korvauksella. Näin asia ei todellakaan saisi olla.

 

Lähteet:

https://www.mimmitsijoittaa.fi/blogi/pienituloiset-yrittajat-pelkaavat-etta-he-joutuvat-lopettamaan-toimintansa-tasta-paljon-puhuttaneessa-yel-uudistuksessa-on-kyse

https://www.yrittajat.fi/blogit/yrittajan-elakelaki-ja-sen-tasmentaminen/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/02/21/en-usko-saavani-elaketta-tulevaisuudessa-kuinka-paljon-yrittajan-kannattaa

Kommentit
  • Tony Kalliala

    Kiitos informatiivisista esseistä Emmi! Itsellenikin YEL ja etenkin YEL-uudistus ovat olleet aiheina melko vieraita, mutta esseidesi pohjalta sain näistä melko kokonaisvaltaisen kuvan. Myönnettäköön, että olen itsekin suhtautunut YEL-järjestelmään hieman kriittisesti ja ajatellut säästäväni eläkepäiviä varten sijoittamalla. Tämä poiminta kirjoituksestasi vahvisti tuota ajatusta entisestään: “Eläkkeellä on yhä enemmän yrittäjiä suhteessa töitä tekeviin yrittäjiin. Julkaisussa on myös tuotu esiin eläkemaksujen ero kymmenen vuoden välillä: Vuonna 2010 eläkkeellä olevien yrittäjien eläkemaksuihin käytettiin 97 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2020 summa oli jo 349 miljoonaa euroa (mimmitsijoittaa.fi).”

    On kai sanomattakin selvää, että jotakin nykyiselle YEL-järjestelmälle on tehtävä ja uskon vahvasti, että nykyistä parempi ratkaisu löytyy. Oma ajatukseni tällä hetkellä on, että turvaudun eläkesäästämisessä hybridimalliin eli aion maksaa YEL-maksuja kyllä yli minimien, mutta sen lisäksi panostan myös sijoittamiseen.

    Luettuani esseesi, voin turvallisin mielin odottaa, että joku tulee kysymään mielipidettäni YEL-uudistukseen. Kiitos siitä! 😀

    16.9.2022
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close