Tampere
28 Mar, Thursday
9° C

Proakatemian esseepankki

WordPress



Kirjoittanut: Removed User

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita
Useita
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

WordPressin asennus ja konfigurointi

WordPress on mahdollista asentaa usealla eri tavalla. Yksi yleisimmistä ja helpoimmista asennustavoista on asentaa se webhotellin palveluntarjoajan tarjoaman hallintapaneelin kautta ja useimmat palveluntarjoajat mahdollistavatkin tämän asennustavan. Tällä tavalla WordPress asennetaan muutamalla klikkauksella, eikä käyttäjän tarvitse huolehtia tarkemmista säädöistä, ainakaan tässä vaiheessa.

Toinen asennustapa on hoitaa asennus manuaalisesti. Tätä asennustapaa hyödyntäen WordPressin asennustiedostot ladataan ensin omalle tietokoneelle, jonka jälkeen ne ladataan palvelimelle. Tiedostojen lataamista varten on muodostettava yhteys palvelimeen joko komentorivin tai erikseen asennettavan FTP-ohjelman kautta. Tiedostojen lataamisen jälkeen selaimesta avataan verkkosivu, johon tiedostot on palvelimella ladattu, esimerkiksi (www.testisivustoni.fi). Edellä mainitun toimenpiteen jälkeen WordPress on valmis asennettavaksi suoraan selaimessa.

Asennusvaiheen ensimmäisessä osiossa annetaan tarvittavat tiedot tietokantayhteyden muodostamiseksi. Tietokanta täytyy käydä luomassa webhotellin puolella. Jos yhteys tietokantaan saadaan luotua onnistuneesti, seuraavassa ja viimeisessä asennusvaiheessa annetaan sivustolle otsikko ja luodaan pääkäyttäjätunnus. (Król 2019.) Näiden toimenpiteiden jälkeen WordPress on valmis käytettäväksi.

WordPressin vaatimukset

WordPress on tehty käyttäen PHP-ohjelmointikieltä ja tiedot tallennetaan MySQL-tietokantaan. Minimivaatimuksena WordPress toimii PHP 5.6+ ja MySQL 5.0+ versioilla, mutta vähimmäisvaatimustasona nämä versiot ovat elinkaarensa päässä ja siksi suosituksena on käyttää vähintään PHP 7.3+ ja MySQL 5.6+ versiota (WordPress 2019).

Teemat

WordPressissä on pääteemojen lisäksi käytössä niin kutsutut lapsiteemat. Lapsiteema eli Child Theme on käytännössä pääteeman kopio, joka kommunikoi sen kanssa ja johon on suositeltavaa tehdä kaikki tarvittavat rakennemuutokset. Jos käytössä on lapsiteema, teemaan tehdyt muutokset eivät katoa pääteeman alkuperäisen tekijän julkaisemien korjaavien päivitysten jälkeenkään. Mikäli nämä muutokset olisi tehty suoraan pääteemaan, niin päivityksen yhteydessä tiedostot korvattaisiin ja muutokset pitäisi tehdä uudestaan (Sabin-Wilson 2016, Pulkkinen 2018).

Proakatemian esseepankissa on käytössä maksullinen pääteema, jonka joku muu kehittäjä on suunnitellut ja myynyt jälkeenpäin. Olen käyttänyt pääteemaa pohjana ja muokannut sitä suurilta osin täysin erilaiseksi vastaamaan esseepankin tarpeita. Teeman rakenteen- ja ominaisuuksien muokkaamista varten tein pääteeman rinnalle lapsiteeman. Yhtenä mainittavana etuna lapsiteeman käyttämisessä on muokattujen tiedostojen löydettävyys yhdestä paikasta: lapsiteemaa käyttämällä tiedostot eivät pääse hukkumaan pääteemakansiossa olevien tiedostojen sekaan.

Mikäli muutoksia teemaan tehdään vain WordPressin hallinnan kautta, esimerkiksi vaihdetaan verkkosivun kuvia ja tekstejä, on lapsiteeman tekeminen turhaa, sillä koodiin ei kosketa. Jos taas verkkosivun kehittäjä haluaa vaihtaa vaikkapa valmiissa teemassa päävalikon sijaintia, muutos olisi järkevää tehdä lapsiteemaan. Näin ollen joudutaan todennäköisesti koskemaan ohjelmakoodiin ja rakennemuutoksia pääsee syntymään alkuperäiseen teemaan verrattuna.

Lapsiteeman luominen

Lapsiteema luodaan lisäämällä WordPress asennuksen (wp-content/themes/) teemahakemistoon uusi kansio. Kansio nimetään halutulla tavalla, esimerkiksi pääteemaan viitaten (tässä esimerkissä ”buzzy-child”). Tämän vaiheen jälkeen luodaan teeman tyylitiedosto (style.css), jonka alkuun kommentoidaan lapsiteeman tiedot. Näistä tiedoista teeman nimi (theme name) ja pohja (template) ovat välttämättömiä toimivuuden kannalta. Pohjalla viitataan pääteeman hakemistoon. Proakatemian esseepankin pääteeman nimi on buzzy, joten sitä käytettäisiin tässä tapauksessa.

Rakenteelliset muutokset ulkoasuun tehdään lapsiteeman hakemistossa. Jos kehittäjä haluaa luoda vaikkapa täysin erilaisen virheilmoitussivun, tehdään lapsiteeman hakemistoon 404.php niminen tiedosto. Tällä tavalla pääteeman hakemistossa oleva 404.php tiedosto ohitetaan kokonaan ja muutokset, jotka on tehty vain lapsiteeman hakemistossa olevaan 404.php tiedostoon ovat näkyviä (Król 2019).

WordPressin lisäosat

Ison käyttäjäkunnan vuoksi WordPressiin on saatavilla lukuisia ilmaisia ja maksullisia liitännäisiä, joilla oman sivuston toiminnallisuuksia pystyy laajentamaan. Suuren tarjonnan ansiosta liitännäisiä on saatavilla laidasta laitaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi jos käyttäjä haluaa tuoda Facebook-sivustonsa sisällön verkkosivuillensa, erilaisia mahdollisia liitännäisvaihtoehtoja on tarjolla useita. Näin pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan ja kehitystyössä säästää aikaa. Opinnäytetyön kirjoittamishetkellä WordPressiin on ladattavissa noin 55 000 ilmaista liitännäistä (WordPress 2019).

 

LÄHTEET

Król, K. 2019. WordPress 5 Complete – Seventh Edition. Safari, an O’Reilly Media Company.

Sabin-Wilson, L. 2016. WordPress Web design for dummies. Safari, an O’Reilly Media Company.

Pulkkinen, A. 2018. WordPress child theme, eli lapsiteema selitettynä. Julkaistu 19.4.2019. Luettu 19.10.2019.
https://www.zoner.fi/wordpress-child-theme-eli-lapsiteema-selitettyna/

WordPress. 2019. Requirements. Luettu 1.10.2019
https://wordpress.org/about/requirements/

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close