Tampere
19 Mar, Tuesday
-10° C

Proakatemian esseepankki

Vuosi opiskelijaliikuntavaikuttamista



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

Kuluneen vuoden ajan olen toiminut Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkossa opiskelijapalveluvastaavana. Opiskelijapalvelut sisältävät Tamkossa liikunnan, kirjastotoimen, ruokalatoiminnan sekä nipun pienempiä opiskelijan elämää helpottavia palveluita. Vuoden aikana olen erityisesti keskittynyt liikunnan kehittämiseen ja etenkin TAMKin alueella toimivien liikuntaa edistävien tahojen yhteistyön tiivistämiseen. Tässä tehtävässä erityisen suuri rooli on ollut vertaistuella, jota olen saanut Opiskelijoiden liikuntaliitto ry:ltä (OLL) ja etenkin heidän järjestämistä valtakunnallisista liikunnan sektoritapaamisista. Sektoritapaamisissa olemme käyneet läpi Suomen korkeakoulukentän opiskelijaliikunnan tilannetta, sekä reflektoineet sitä OLL:n sekä heidän kaltaisten kansainvälisten tahojen tuottamiin tutkimuksiin opiskelijaliikunnan määrästä. Tämän esseen tarkoituksena onkin selventää etenkin itselleni, mutta myös muille suomalaisen korkeakoululiikunnan tilanteen kehitystä viimeisen vuoden aikana suhteessa lähihistoriaan, mikä on kuitenkin erittäin haastavaa, koska liikkeet tällä saralla tapahtuvat hitaasti kulttuurin kehittyessä myönteisempään suuntaan.

 

Valtakunnallinen opiskelijaliikuntavaikuttaminen

OLL on 1924 perustettu valtakunnallinen opiskelija- ja korkeakoululiikunnan edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edustaa kaikkia Suomen korkeakouluopiskelijoita yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. OLL:n tavoitteena ja visiona on saada opiskelijat liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Vuonna 2013 toteutetun Korkeakoululiikunnan barometrin perusteella vain 31 % kaikista Suomen korkeakouluopiskelijoista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. OLL:n tavoitteena onkin nostaa suositukset täyttävien opiskelijoiden osuus 50 %:in vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen täyttämisessä pienellä henkilöstöresurssilla toimiva OLL tarvitseekin ympäri Suomea toimivien opiskelijakuntien ja ylioppilaskuntien apua.

 

Ylioppilas- ja opiskelijakuntien tehtävänä on lobata korkeakouluille liikunnan lisäämisen tärkeyttä OLL:n tehdessä sitä valtakunnan tasolla eduskunnassa ja muissa vaikuttamisorganisaatioissa. Tätä kautta saadaankin rakennettua hyvä pohja, joka kannustaa opiskelijoita liikkumaan joko tarkoituksella tai vaivihkaa. Vaivihkaa liikkumista lisätään muun muassa korkeakouluihin laajenevan Liikkuva koulu –hankkeen avulla, joka kannustaa oppilaitoksia ottamaan fyysisen aktiivisuuden lisäämisen huomioon uusia tiloja rakentaessa tai vanhoja tiloja uudistaessa. Tätä agendaa tukee myös OLL:n tekemä työ rakennustieto-ohjekortiston uudistamisessa, jota kautta pystytään asettamaan valtakunnallisia vaatimuksia uusille oppilaitostiloille. Näiden vaatimuksien kautta saadaan yhteisvaikutus, joka tulee tukemaan peruskoulussa jo aloitettua passiivisuuden vähentämistä.

 

Paikallinen opiskelijaliikuntavaikuttaminen

Opiskelijoiden liikuntaliitto myös kannustaa opiskelijakulttuurin muutokseen, johon erityisesti opiskelija- ja ylioppilaskunnat voivat vaikuttaa. Myös yleinen ilmapiiri nuorten keskuudessa on tämän muutoksen kannalla, mikä näkyykin erityisesti perinteisten alkoholipitoisten tapahtumien suosion tasaantumisena ja ei-alkoholillisten tapahtumien suosion kasvuna. Viimeisen vuoden aikana tämä muutos TAMKissa on ollut järisyttävää. Tämä muutos on myös kannustanut erilaisien liikunnallisten tapahtumien järjestämisessä, ja itse otinkin haasteen vastaan opiskelijoiden SM-kisojen (OSM-kisat) muodossa. Järjestin Ylöjärvellä frisbeegolfin OSM-kisat syksyllä 2017 yhdessä muiden Tamkon toimijoiden kanssa. Kisat olivat toki varsinaista hapuilua, koska toimintamalli oli täysin uudistettu myös OLL:n toimesta, joka hallinnoi OSM-kisoja. Alun perin 80 osallistujan kisoiksi kaavailtuun mittelöön osallistui 56 korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomen tason ollessa korkea jopa valtakunnallisesti. Itse kisajärjestelyt saivat hyvää palautetta, mutta projektina OSM-kisat olivat taloudellinen pettymys. Tästä kuitenkin opittiin ja samalla aloitettiin uusi perinne opiskelijakunnalle, minkä toivonkin jatkuvan ja auttavan Tamkon roolia liikunnanlisääjänä paikallisella opiskelijakentällä.

 

Vuonna 2013 toteutetun barometrin mukaan TAMKin liikuntapalveluiden tilanne on alle keskitason, mutta tilanteeseen on saatu viime vuosien aikana huima parannus pääkampuksen uuden liikuntasalin myötä. Barometrissa näkyy vielä liikuntatilojen vähäinen määrä ja heikko viihtyvyystaso pienenä käyttäjämääränä ollen 7,6 % suositusten ollessa yli 30 %. Käyttäjämäärää koskevaa barometrin suositusta pitäisi ehkä lähestyä mieluummin tavoitteena, sillä prosentuaalinen luku ei kerro opiskelijoiden vapaa-ajan liikunnasta kampuksen ulkopuolella. Tänä vuonna olen käyttänyt sektoritapaamiseen tullutta liikuntavastaavien massaa tuoreessa liikuntasalissa ja kuullut ylistettävän sitä yhdeksi parhaimmista, ellei parhaaksi, Helsingistä Rovaniemelle ulottuvalla korkeakoulukentällä. Tämä on myös näkynyt erityisesti vuoden alussa salin käyttäjä- ja kävijämäärän kasvuna, kun myös Tampereen Yliopiston ja Tampereen Teknillisen Yliopiston opiskelijat ovat käyneet tutustumassa uusittuihin tiloihin TAMKilaisten lisäksi. Nyttemmin kävijämäärät ovat tasaantuneet, mutta edelleen ruuhka-aikoina hätyytellään salin käyttäjämäärän ylärajaa. Uusitut liikuntatilat tulevat myös näkymään todennäköisesti parantuneena liikuntapalveluiden tilanteena 2017 toteutetussa uudessa barometrissa, jonka tuloksia toki saamme vielä hetken odotella.

 

Korkeakoululiikunnassa hinta on varsin ratkaiseva tekijä opiskeluajan muutoinkin ollessa taloudellisesti tiukkaa. Hinnasta puhuttaessa ei kuitenkaan saa unohtaa laatua, ja tässä olemme Tampereella onnistuneet liikuntapalveluiden osalta: meillä on kaikki Tampereen korkeakoulut kattava liikuntapalveluiden verkosto, Unipoli Sport, joka pystyy tarjoamaan opiskelijaystävälliseen hintaan kilpailukykyisiä liikuntapalveluita. Itse olen ollut Tamkon opiskelijapalveluvastaavana nyt vuoden seuraamassa vieressä tämän organisaation toimintaa, enkä ole juurikaan nähnyt tarvetta puuttua sen toimintaan sen kummemmin. TAMKin liikuntapäällikön kanssa olemme aina tavatessamme vaihtaneet kuulumisia ja miettineet, miten pääkampuksen liikuntatiloja saataisiin entistä houkuttelevammaksi opiskelijoiden silmissä. Vasta näin vuoden loppupuolella olen huomannut, kuinka pintapuolisen oloista lobbaustyö voi parhaimmillaan olla. Sen ei tarvitse olla kahvipöytäkeskustelua raskaampaa, vaikka silti sen avulla saadaan muutoksia aikaiseksi lisäämällä yksi palautekanava liikuntapalveluiden suuntaan.

 

Eteenpäin projektien voimalla

TAMKin toiminta-alueella kehiteltiin kolmen eri toimijan voimin jokainen omaa matalan kynnyksen liikuntapalvelua: Tamko ”TAMK Liikuntakaveri” -projektia, Unipoli Sport ”Kunnon Startti” –projektia ja TAMK Hyvinvointiklinikka ”Mikä saa mut liikkumaan” –projektia. Vuoden alussa huomasin näiden kahden muun projektin olemassaolon ja sovimme kesän kynnyksellä palaverin, jossa pääsimme suunnittelemaan opiskelijoille suunnattua matalan kynnyksen liikuntapalveluiden kokonaisuutta, josta jokainen osapuoli hyötyy. Ja tämä kävi vielä erittäin kätevästi, kun kaikki projektit olivat jo valmiiksi ottaneet samaan asiaan hieman erilaisen lähestymiskulman, joten ainoaksi tehtäväksi jäikin palveluiden ketjuttaminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Nyt puoli vuotta myöhemmin voidaankin todeta kahden projektin onnistuneen hyvin ja kolmannen pysähtyneen hyvän alkukiihdytyksen jälkeen paikoilleen. Kuitenkaan tämä ei ole vaikuttanut kesällä suunnittelemaamme palveluketjuun, sillä matalan kynnyksen liikunta on varsin tuntematonta aluetta erilaisista psykologisista syistä johtuen. Perimmäinen kysymys matalan kynnyksen liikunnassa onkin ”miten saadaan passiivinen ihminen innostumaan liikunnasta?” Tähän kysymykseen ei toistaiseksi ole kuin teoriassa toimivia ratkaisuja, joita yritetään jotenkin siirtää käytäntöön. Uskon kuitenkin, että mikäli nykytrendi ei-alkoholillisten tapahtumien osalta jatkuu, tulee myös liikunnan osuus nousemaan. Tämän vuoden aikana ei suurta muutosta ole ollut havaittavissa TAMKin liikuntapalveluiden ulkopuolella, mutta uskon vuoden aikana toteutettujen projektien ja leadien johtavan vielä aikanaan opiskelijaliikunnan lisääntymiseen ja kehittymiseen TAMKissa.

 

Lähteet:

Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Tavoitteet ja toiminta. http://www.oll.fi/oll/tavoitteet-ja-toiminta/

Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Strategia 2016-2020. http://www.oll.fi/assets/uploads/2012/09/strategia_16_6-1.pdf

Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Liikuntapoliittinen linjapaperi. http://www.oll.fi/assets/uploads/2012/11/Liikuntapoliittinen-linjapaperi-1.pdf

Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Toimintasuunnitelma 2017. http://www.oll.fi/assets/uploads/2012/11/Toimintasuunnitelma-2017.pdf

Opiskelijoiden liikuntaliitto ry. Korkeakoululiikunnan barometri 2013. https://docs.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GTHNjODFiZEV1Smc/edit

Unipoli Sport. TAMK L-rakennuksen kuntosalin keskimääräinen kävijämäärä vko 45. http://sport.unipolitampere.fi/tarjonta/kuntosali/etusivu/TAMK_kuntosali_vko45.pdf

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close