Vuorovaikutustaidoista ja niiden kehityksestä puhutan jo lapsuudesta lähtien, mutta mitä tarkoitetaan hyvillä vuorovaikutustaidoilla? Toiset ovat luonnostaan ulospäinsuuntautuneita, karismaattisia tai hyviä tilannekomiikassa. Mitkä näitä taidoista voi oppia?  

Olin aikaisemmin talvella Perttu Pölösen luennolla, jossa hän kertoi itse luomansa yhdeksänosaisen ‘’tulevaisuuden lukujärjestyksen’’. Näillä lukujärjestyksen kohdilla hän tarkoittaa asioita ja taitoja, joita jokaisen tulisi osata muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa. Jo ensimmäisessä kohdassa hänellä oli tarinan kerronta kyky sekä kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot. Kun puhutaan yritysmaailmasta ja myynnistä, usein tarinat ja samaistuttavuus ovat suuressa roolissa. Pölösen mukaan tulevaisuuden teknologia pystyy tekemään mitä vaan, mutta ei kertomaan tarinaa sen takana. Ihmisen on tärkeä osata kertoa miten ja miksi tämä asia on syntynyt ja miksi se on tärkeä. Erityisesti yksi lause jäi mieleeni vielä pitkäksi aikaa puheen jälkeen, se kuului näin: ‘’Kommunikaation laatu määrittelee elämän laadun’’. Perttu tarkoitti tällä lauseella sitä, millaisia keskusteluja käyt, kuunnellaanko sinua ja inspiroituvatko ihmiset sinusta. Mielestäni tämä lause on asian ytimessä. Kommunikaatio sekä erityisesti keskusteluntaidoilla pärjää niin koulussa, töissä kuin ihmissuhteissakin. Huhtikuussa Ex-mentalisti sekä key note speaker Johannes Malkamäki piti puheen Proakatemialla aiheesta kohtaamiset. Silloin koin vihdoin, että ajatukseni vuorovaikutustaidoista ottivat askeleen eteenpäin. Yksi pääpointti puheessa oli vuorovaikutuksen ytimen löytäminen. Johanneksen mukaan ytimessä on äänensävy, se millä äänensävyllä toinen kertoo asiansa.  

Olen pitänyt kuuntelemista sekä toisen asemaan asettumista yksinä tärkeimpinä hyvän vuorovaikutuksen merkkeinä, mutta äänensävy menee vielä syvemmälle. Kun kuuntelemme millä äänensävyllä toinen kertoo asiaansa, voimme huomata onko asia todella se mitä hän sanoo vai onko pinnan alla jotain muuta. Tämän muistaminen ja huomaaminen eri tilanteissa voi olla aluksi hyvin haastavaa. Esimerkiksi koulussa tai töissä äänensävy voi olla kiukkuinen tai turhautunut asiaan liittymättömistä syistä henkilökohtaisessa elämässä, mutta tällöinkin on hyvä huomioida, millaisia keskusteluja puhuja on sillä hetkellä valmis käymään.  

Miten jäät muiden mieleen?  

Perttu kysyi puheessaan mielenkiintoisen kysymyksen: Mitä kerrot itsestäsi, jotta muut muistavat sinut? Kerrotko tarinoita siitä kuka olet, millaisia kokemuksia sinulla on ja mitä sinulle on tapahtunut vai tilastoja, mitä olet tehnyt, millaisissa kouluissa ja työpaikoissa olet ollut. Mitä sinä vastaat, kun kysytään: kuka olet? Olemme taas ihan perusvuorovaikutustaitojen äärellä ja silti kysymykseen on äärettömän vaikea vastata. Mieleeni tulee vain kertoja, kun olen uudelle ihmiselle kertonut kaikki mahdolliset kouluni, työhistoriani ja harrastukseni. Enkä näe, että tässä olisi mitään väärää, mutta muistaako ihmiset todella tällaisia asioita. Seuraavan kerran, kun tapaat uuden ihmisen, mieti mihin määritelmiin ja lokeroihin haluat itse asettaa itsesi esiteltäessä vai keksitkö jotakin muuta kerrottavaa.  

Kun puhutaan muiden mieleen jäämisestä, Johannes mainitsi sanan vuorovaikutushakkerointi. Eli keinoja miten voi hakkeroida vuorovaikutustilanteista itselle ja muille mukavampia. Tämän hakkeroinnin keskellä oli itsevarmuus. Ensimmäinen Johanneksen vinkki itsevarmoihin vuorovaikutustilanteisiin oli uuden henkilön nimen muistaminen. Oli kyseessä sitten puheen pitäminen tai yhden uuden henkilö tapaaminen. Itse ainakin jännitän uusia tapaamisia välillä niin paljon, etten edes muista kuunnella toisen nimeä. Harva meistä kuitenkaan heti kättelyssä (kirjaimellisesti) unohtaa omaa nimeään, joten voimme ihan hyvin keskittyä toisen muistamiseen. Uuden nimen hokeminen oman pään sisällä muutaman kerran, auttaa sen muistamisessa. Toisen ihmisen saa vakuuttuneeksi, kun muistaa tämän nimen ja käyttää sitä esimerkiksi osana keskustelua. 

Toisena vinkkinä oli huomioida kaikki paikalla olijat. Lavalla on helppo käydä koko katsomo katseellaan läpi ja puhua vuorotellen eri osille katsomoa. Mutta mitä tapahtuu, kun puhutte koulussa pienessä porukassa ja tilaan saapuu muita ihmisiä? Suurin osa meistä jatkaa kesken olevaa keskustelua ja jättää muut ympärillä olijat huomiotta. Selkeiden ja onnistuneiden vuorovaikutustilanteiden saavuttamiseksi olisi tärkeä jollain tavalla huomioida ympärillä olevat ihmiset ja tehdä se heille näkyväksi. Näitä keinoja ovat esimerkiksi silmiin katsominen, hymy tai vilkutus. Itse kyllä huomioin ja huomaan paljon ympärillä olevaa toimintaa, mutta teen sen huomaamattomasti. Itselleni tärkeä oivallus oli, että minun tulee nähdä ympäristö muille näkyvästi, eikä esittää, etten huomaa. Näin minusta saa mukavamman ja helpommin lähestyttävämmän kuvan.  

Johanneksen kolmantena vinkkinä on itsevarma asento. Hän kehotti seisomaan tasaisesti molemmilla jaloilla puristamaan pakarat yhteen. Tämä vahva, tukeva asento estää pyörimisen ja kiemurtelun ympäriinsä. On totta, että tulet todennäköisimmin kuunnelluksi, kun seisot suorassa ja itsevarmasti. Liike vie aina huomion puheelta ja silloin kuin liike ei tue puhuttua sisältö se on parempi jättää pois. Tämä on yksi ensimmäisistä opeista, mitä uudelle esiintyjälle, vaikka teatterissa opetetaan.  

Persoonallisuus 

Viimeisenä tähän esseeseen haluan nostaa oman luonteen ja persoonallisuuden merkityksen vuorovaikutustilanteissa. Loppujen lopuksi on tärkeintä olla oma itsensä ja antaa oman persoonallisuuden näkyä eri tilanteissa. Niin kuin aluksi mainitsin, toiset ovat luonnostaan karismaattisia ja hauskoja, mutta se ei tarkoita, että he suoraan olisivat parempia tai muistettavimpia. Toivon, että jokainen voisi yllä olevista vinkeistä poimia itselle sopivat ja toteuttaa niitä omalla persoonallisella tavallaan. Myös Pölösen lukujärjestykseen on nostettu yhdeksi kohdaksi luonne ja persoonallisuus. Tulevaisuudessa koneen on mahdoton korvata työtä, johon tarvitaan persoonaa. Ja Perttu uskoo, että mistä tahansa työstä voi luoda persoonallisen, jota ei haluta korvata koneella. Esimerkiksi persoonallinen kaupan myyjä voi olla sen ‘’kaupan henki’’ eikä silloin myyjää haluta korvata pikakassoilla. Anna siis itsesi näkyä, mitä ikinä teetkään. 

Moikataan kun tavataan! 

Lähteet: 

Pölönen, P. 17.2.2022. Puhe: Tulevaisuuden lukujärjestys. Osana Gradia-yhtymän tulevaisuus-päivää.

Malkamäki, J. 21.4.2022. Puhe: Merkitys ja kohtaaminen. Proakatemia.