Tampere
30 Jan, Monday
-2° C

Proakatemian esseepankki

Vuorovaikutus tiimissä



Kirjoittanut: Saura Pohjonen - tiimistä Saawa.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Useita lähteitä
Useita kirjoittajia
Esseen arvioitu lukuaika on 6 minuuttia.

Johdanto 

Tämän esseen on kirjoittanut Saura Pohjonen ja Inka Tikkanen tiimistä Saawa Osk. Tulemme syventymään esseessämme psykologisen turvallisuuden ja dialogin kautta tiimimme sisäiseen vuorovaikutukseen. Hyvä vuorovaikutus syntyykin luottamuksen ilmapiirissä, joten vuorovaikutuksen onnistuminen tarvitsee psykologista turvallisuutta ja luottamusta, mitä me esimerkiksi dialogin avulla parannamme tiimissä.  

Psykologinen turvallisuus tiimissä 

Psykologinen turvallisuus tiimissä tarkoittaa tiimissä vallitsevaa ilmapiiriä niin, että muiden ajatuksia uskalletaan haastaa ilman seuraamuksia. Tiimissä uskalletaan oppia ja työskennellä itsenäisesti. (Freese n.d.) Tiimiin kuuluu aina monta yksilöä, jotka kokevat kaikki asian eri tavalla. Yleisesti voi olla psykologisesti turvallinen ilmapiiri, mutta joku saattaa silti kokea pelottavana sanoa esimerkiksi ääneen oman mielipiteensä. Voimmeko silloin sanoa tiimissä olevan psykologisesti turvallista? Entä kuka määrittelee sen? 

Tarkastelemme seuraavaksi psykologisesti turvallisessa tiimissä toteutuvia asioita ja sitä, kuinka koen näiden toteutuvan omassa tiimiyrityksessämme Saawa Osk:ssa. Väliotsikot eli toteutuvat asiat, ovat lähteitä Freesen Blogista.  

  • Uskalletaan nostaa kissa pöydälle ajoissa (Freese n.d.) 

Omasta näkökulmastani katsottuna sanoisin, että tiimissämme on monta henkilöä, jotka uskaltavat puhua suoraan ja sanoa ääneen rehellisen mielipiteensä tai huolensa. Koen kuitenkin, että nämä kissat nostetaan pöydälle vähän myöhään ja ehkä vasta reflektio –vaiheessa. Koen, että edelleen tilanteen ollessa päällä on haastavaa nostaa esille vallitseva asia, koska pelkäämme muiden reaktiota ja satuttamista. En osaa mennä aina myöskään takuuseen siitä, että kaikki ovat sanoneet oman näkökulmansa. 

  • Pyydetään apua ja myönnetään omat virheet (Freese n.d.) 

Tämä kohta taas toteutuu mielestäni hyvin. Me osaamme pyytää toisiltamme apua, jos tarvitsemme sitä ja olemme rehellisiä tilanteistamme tiimille. Mikäli esimerkiksi yhteiseen esseepistetavoitteeseen on haasteita päästä tai siihen ei itse pääse, olemme mielestäni olleet siinä suhteellisen avoimia toisillemme. Nämä myös vastaanotetaan hyvin ymmärtäväisesti, mikä saattaa joskus olla haaste vaatimisen osalta. 

  • Haastetaan, ideoidaan ja löydetään uusia toimintamalleja (Freese n.d.) 

Me haastamme toisiamme eteenkin pajoissa, mikä on muutenkin meidän yhteinen oppimishetkemme. Veikkaisin kuitenkin, että tiimissämme on edelleen henkilöitä, jotka pelkäävät haastetuksi tulemista ja kysymyksiä omiin puheenvuoroihin liittyen. Osa asioista tietenkin ovat itselle tärkeämpiä ja siksi ne voivat tuntua arkaluontoisemmilta heittää ilmoille. Me innovoimme projekteissa uusia toimintamalleja projekteihin sekä tiimipalavereissa uusia tiimin toimintamalleja. Sanoisin siis, että tämä toteutuu tiimissämme ihan hyvin.  

  • Annetaan, pyydetään ja vastaanotetaan palautetta avoimesti (Freese n.d.) 

Meidän tiimissä mielestäni annetaan positiivista palautetta ja kannustusta hyvin. Olemme kehittyneet siinä hienosti. Palautetta myös pyydetään hyvin konkreettisista asioista kuten tehdyistä tarjouksista tai tehdyistä videoista tai mainoksista johonkin projektiin liittyen. Johtoroolissa olleena henkilönä koen, että olemme pyytäneet palautetta johtamisestamme, mutta emme juurikaan ole saaneet kehittävää palautetta, mikä tekee toiminnan kehittämisestä hieman haastavaa. Mietin asiaa, ja mietin, että palautteen anto johtamisesta saattaa olla hankalaa, koska meillä ei oikein ole selkeitä tavoitteita ja vaatimuksia johtohenkilöille. Keräämme palautetta myös kuukausittaisen kyselyn kautta kerran kuussa, mikä mahdollistaa myös asioiden tuomisen esille ilman, että sitä tarvitsee sanoa ääneen. 

  • Tehdään itsenäisesti päätöksiä ja toimitaan itsenäisesti (Freese n.d.) 

Koen, että projektitiimeissä tehdään itsenäisesti päätöksiä ja toimitaan hyvinkin itsenäisesti, mutta tiimissämme on myös henkilöitä, jotka kaipaisivat enemmän ohjausta tekemiseen. Koulumme kuitenkin pakottaa kaikki oppimaan itsensä johtamista ja siksi kaikki ovat hienosti ottaneet vastuun omista opinnoistaan ja sen sisällöstä. 

 

Psykologisesti turvallisen tiimin peruspilarit ovat seuraavat: 

  1. Arvostus ja inklusiivisuus eli yhdenvertaisuus 
  2. Tuttuus ja yhteenkuuluvuuden tunne 
  3. Luottamus ja haavoittuvaisuus 
  4. Yhteinen suunta ja raamit 
  5. Halu oppia ja kontribuoida eli kortensa kantaminen kekoon (Freese n.d.) 

 

Mielestäni tiimissämme vallitsee hyvä toistemme arvostus emmekä syrji ketään. Meillä on aina hauskaa, kun teemme yhdessä jotain, joten uskoisin myös yhteenkuuluvuudentunteen toteutuvan tiimissämme. En toki voi mennä kaikkien osalta tästä takuuseen. Toisaalta taas luottamus toisiimme sekä yhteinen suunta meillä olisi hyvä olla syvemmällä tasolla. Kaikkien olisi hyvä myöskin luottaa ja antaa aikaansa tiimille, jotta muut kohdat näistä toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteen aiheuttaa se, että kaikilla tiimissämme on omat tavoitteensa esimerkiksi todistuksen osalta ja, että mitä tahtoo oppia koulussa. On vaikeampi laatia yhteisiä tavoitteita projekteihin, kun niihin kaikilla on hyvin erilaiset omat tavoitteet, jotka kuitenkin haluamme mahdollistaa. Halua oppia ja tekemisen meininkiä kyllä löytyy. Sanoisin, että asteikolla 1–5, psykologinen turvallisuus tiimissämme on 3 tai 4.  

 

Dialogin määritelmä 

Dialogi on ajattelun apuväline. Dialogilla on yhteyksiä ainakin filosofiaan, psykologiaan, sosiaalitieteisiin, organisaatioiden ja johtamisen tutkimukseen, systeemianalyysiin, päätöksentekoteorioihin ja politiikan tutkimukseen. Dialogin etymologia (eli oikea merkitys) juontaa juurensa kreikan sanoihin dia (kautta, läpi) ja logos (sana, merkitys). Kirjaimellisesti dialogi tarkoittaa siis toimintaa sanan tai sanojen kautta tai kulkemista läpi merkityksen (Holm, R. Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018). 

Ihminen tulee tietoiseksi omista ajattelumalleistaan vain dialogissa muiden ihmisten kanssa, eli juuri silloin kun hän kohtaa muiden erilaisia ajatusmalleja. Dialogi on myös oppivan organisaation ydinprosessi. Oppivan organisaation tiimin jäsenet suhtautuvat omiin ajatuksiinsa ja ennakko-oletuksiin kriittisesti, eli myöntävät että omat ajatukset voivat olla virheellisiä. Silti tiimin jäsenet ilmaisevat rohkeasti ajatuksiaan muille. Ryhmän kollektiivinen älykkyys tuottavat aina enemmän kuin yksittäisten jäsenten yhteenlasketut tiedot mahdollistaisivat. Dialogin pyrkimyksenä on siis tuottaa ymmärrystä toisten näkemyksistä ja luoda merkityksiä toiminnan kohteena oleville asioille (Holm, R. Poutanen, P. & Ståhle, P. 2018). 

 

Dialogi 

Meillä Proakatemialla opetellaan dialogi taitoja ja ensimmäisinä asioina opin polullamme onkin opetella dialogi timantti. Dialogi timanttiin kuuluu; kunnioitus, kuuntelu, puhu suoraan sydämestä ja odota vuoroasi. Alla kuvassa tekemäni dialogi timantti, jonka päävalmentajamme Verho (2020) minulle ja muille kollega opiskelijoille ensimmäisenä opiskelu vuotena opetti. 

Kunnioitus; ensimmäisenä ohjeena on kuuntelu. Kuuntelun taito ei ole ihan niin helppo kuin monesti luulee. Haluamme usein päästä kertomaan omat mielipiteemme tai ajatuksemme. Kuuntele siis aktiivisesti muita, näin opit paljon. Pelkästään puhuessasi, kerrot vain omia ajatuksiasi ja oppeja muille, joten uuden oppiminen jää sinulta vähälle.  

Kunnioita; kuuntelun jälkeen tulee kunnioitus. Kunnioittamalla muiden ajatuksia, annat arvoa heille ja heidän ajatuksilleen. Hyvänä ohje nuorana tähän tulee “kuunteletko vastataksesi vai kuunteletko ymmärtääksesi?”.  

Odota vuoroasi; on hyvä oppia olemaan kärsivällinen. On tärkeää, että jokainen saa sanoa sanottavansa, koska meitä ihmisiä on erilaisia. Jotkut prosessoivat kuulemaansa kauemmin kuin toiset, joten kärsivällisyys on dialogissa tärkeää.  

Puhu suoraan sydämestä; kun kaikki edelliset osa alueet ovat hallussa on viimeisenä tärkeä puhua suoraan. Suora puhe vie keskustelua syvemmälle ja voi avata jopa uusia näkökulmia ajattelulle. Suoraan sydämestä puhuminen vaatii rohkeutta ja tämä myös osoittaa, että arvostat muita.  

Saawassa dialogi on tällä hetkellä erittäin laadukasta. Henkilökohtaisesti pidämme erityisesti Saawan dialogista, koska se on tasapainoista, kaikki huomioon ottavaa, rehellistä, jokainen saa olla oma itsensä, välittävää. Jos dialogissa on jotain kehitettävää, emme ota siitä paineita, vaan yritämme jokainen parhaamme. Hyväksymme keskeneräisyyden. Olemmekin tiiminä ja yksilöinä ymmärtäneet mitkä ovat dialogin edellytykset. Saawassa otetaan jokainen huomioon, tiimin jäsenet osaavat odottaa vuoroaan. Emme enää sivuuta toistemme kysymyksiä vaan niihin palataan, vaikka aihe olisikin vaihtunut. Emme pelkää enää dialogissa poistua aiheesta, jolloin oppiminen voi syventyä entisestään sekä, osaamme myös palauttaa luontevasti keskustelun takaisin aiheeseen. Kehitettävää löytyy tietenkin aina ja jokaisen tiimin jäsenen olisikin tärkeää käydä läpi dialogi timanttia muistin virkistämiseksi, jotta voimme kehittyä entisestään dialogi taidoissa.  

Yksi hyvä vinkki kuinka syventää ja kehittää dialogia jo pajan aikana, on kysyä pajan esimerkiksi puolivälissä, mitä mieltä tiimin jäsenet ovat dialogista ja mitä toivoisi, ja mitä voisi itse antaa vielä dialogiin. Tämän kaltainen keskustelu laittaa jokaisen miettimään omaa panostaan.  

 

Vuorovaikutus 

Nyt kun olemme käsitelleet psykologista turvallisuutta ja dialogia. On hyvä hetki pysähtyä vuorovaikutuksen äärelle, sillä nämä asiat vaikuttavat vuorovaikutukseen ja ovat osa vuorovaikutusta. Saawassa suurimmat konfliktit ovatkin tulleet väärin ymmärryksistä tai vääränlaisesta vuorovaikutuksesta. Eli suurin osa työyhteisön ja muutenkin ihmissuhteiden ongelmat johtuvat siitä, että emme puhu asioista mistä pitäisi tai puhumme liian myöhään ja väärällä tavalla. On todella tärkeää keskustella eriävistä mielipiteistä ja että keskustelulle on yhteiset pelisäännöt, näin vältytään suurimmilta vaikeuksilta.  

Mutta mitä vuorovaikutus tarkoittaa? Vuorovaikutustaidot tarkoittavat kykyä ja halua vaihtaa ajatuksia, kokemuksia, mielipiteitä tai tekoja toisten kanssa ja toimia yhdessä. Keskeisintä vuorovaikutustaidoille on vastavuoroisuus: molemmat tai kaikki vuorovaikutukseen osallistuvat osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun. (mieli.fi, 2022). 

Peiponen (2018) määrittelee myös vuorovaikutuksen sillä tavalla, että se on kahden tai useamman asian vaikutusta toisiinsa. Kyseessä on siis molempiin suuntiin tapahtuva vaikutussuhde. Vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeitä työelämäntaitoja ja nykypäivänä taitojen tärkeys korostuu entisestään. Hyvä ja positiivinen vuorovaikutus vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla, kuten urakehityksessä, motivaatiossa, työtyytyväisyydessä, organisaation tuloksessa, sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Se näkyy myös vähentyneenä stressinä yksilötasolla ja organisaatiotasolla organisaation kehittymisenä.  

Työelämän murros on osittanut, että yksilöllisen suorittamisen aikakausi on ollut ohi jo aikoja sitten. Totuus on, että kukaan ei menesty enää 2000-luvulla tietotyön sekametelisopassa yksin. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat tämän päivän menestystekijöitä. Vuorovaikutuksella on siis maaginen voima, se yhdistää meitä ihmisiä. Tiimi ja yhteisö rakentuvat vuorovaikutuksessa, sen avulla tutustutaan, opitaan luottamaan, rakennetaan ja ylläpidetään yhteisiä merkityksiä, tarinoita ja tavoitteita (Kansonen, 2013). 

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen 

Miten näitä vuorovaikutustaitoja voi sitten kehittää? Tosi asia on se, että sinä et päätä oletko hyvä ja osaava vuorovaikuttaja. Ympärillä olevat ihmiset määrittävät sen. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä onkin avainasemassa itsetarkkailu ja saamasi palaute. Kuten tavoittaako viestisi vastaanottajan halutulla tavalla? Osaatko kuunnella oikeissa paikoissa? (Peiponen, 2018).  

Yleisesti hyvä vuorovaikutus testataan muutos- ja päätöksentekotilanteissa, jotka ovat hyvin usein paineistettuja. Se mikä on itselle helppoa voi jollekin toiselle olla vaikeaa. Tunnesiteen luominen auttaa vuorovaikutuksessa; kannattaa miettiä mihin voit samaistua tai mitä arvostat keskustelukumppanissasi. Tunnesiteen luominen vaikuttaa näin omaan äänensävyysi ja näkyy eleissäsi ja edistää positiivista vuorovaikutusta (Kangasniemi, n.d.) 

Vuorovaikutus on laaja-alainen käsite ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on läpi elämän jatkuvaa työtä. Tärkeimpänä on siis kuunnella ympärillä olevia ihmisiä ja heidän palautteitaan. Dialogi taidot ovat myös avain asemassa, kuinka parantaa tiimissä vuorovaikutustaitoja. Hyvä vuorovaikutus ja toimiva tiimi lähtee loppujen lopuksi luottamuksesta eli psykologisesta turvallisuudesta ja siihen päästään vain keskustelemalla ja tutustumalla toisiimme. Ole siis avoin, kuuntele ja ota muut huomioon. 

 

Pohdinta 

Vuorovaikutustaidot ovatkin siis kaiken ydin niin ihmissuhteissa kuin liiketoiminnassa. Näiden asioiden handlaaminen ei olekaan ihan helppo juttu, mutta näitäkin voi harjoittaa jatkuvasti. Itse otan paljon vaikutteita muilta omiin vuorovaikutustaitoihini, katson ympäriltä mikä toimii muilla, kokeilen niitä itsekin. Johtajan roolissa hyvät vuorovaikutustaidot korostuvat, sillä johtajasta otetaan usein mallia. Kaikki esimieheni ovat olleet loistavia vuorovaikuttajia ja eniten mikä minulla on jäänyt positiivisesti mieleen niin heidän kuuntelutaitonsa ja muiden ihmisten huomioiminen. Usein ajatellaan, että vuorovaikutus on pelkkää puhumista, mutta se on hyvin pitkälti toisten huomioimista ja kuuntelua. Tässäkin hyvänä muistisääntönä on, että kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.  

Myös psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimissä kannattaa tarkastella ja parantaa, jos vaan mahdollista. Se luo mukavamman ympäristön vuorovaikutustaitojen harjoittelulle tiimiympäristössä ja parantaa monesti työn tuloksia. Jotta psykologinen turvallisuus toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan dialogia ja vuorovaikusta tiimiläisten välille. Paras keino psykologisen turvallisuuden parantamiselle onkin dialogi.  

 

Lähteet: 

Freese, P. n.d. Psykologinen turvallisuus – tietopaketti. Blogi. Pekkafreese.com. Luettu 5.12.2022. 

https://pekkafreese.com/psykologinen-turvallisuus/ 

Holm, R. Poutanen, P. Ståhle, P. 2018. Mikä tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Luettu 6.12.2022. https://www.sitra.fi/artikkelit/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset/  

Kangasniemi, H. N.d. Hyvä vuorovaikutus syntyy luottamuksesta. Luettu 7.12.2022. https://www.erto.fi/palvelut/tyo-ja-elama/toissa/4665-hyvae-vuorovaikutus-syntyy-luottamuksesta 

Kansonen, M. 2013. Vuorovaikutuksen maaginen voima. Luettu 7.12.2022. https://www.psycon.fi/blogi/vuorovaikutuksen-maaginen-voima   

Peippo, P. 2018. Vuorovaikutustaidot työelämässä – miksi ne ovat tärkeitä ja miten niitä voi kehittää? Luettu 7.12.2022. https://www.ukko.fi/yrittajyyskoulu/vuorovaikutus-on-tarkea-tyoelamataito-ja-sita-voi-myos-kehittaa/  

Vuorovaikutustaitoja voi oppia. 2022. Luettu 7.12.2022.  https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia/  

Verho, T. 2020. Dialogi timantti. Paja Tampere.  

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close