Vuorokauden jaksotus

Aloin lukea aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjaa Keskittymisen Elvytysopas. Kirjassa oli nostettu esille vuorokauden jaksotus uuden ”työaikalain” mukaan, joka tuli omalle kohdalleni todella hyvään saumaan. Olen nimittäin päässyt tämän viimeisen puolen vuoden aikana toteamaan, että oma toimintani ei olekaan pidemmän päälle kannattavaa itseni kannalta. Kappas, kuinka siinä niin kävikään! Itseasiassa olen tullut siihen tulokseen jo hetki sitten, mutten ole täysin tiennyt, mitä minun tulisi muuttaa. Olen vain ajatellut, että tarvitsen pienen loman ja sitten paahdetaan samanlaisena suorittajatohottajan eteenpäin. Nyt saa luvan riittää, chillaa välillä ja tee oikeasti asioita järkevästi. Tässä esseessä perehdytään vuorokauden jaksotukseen, jotta kuormittumiselta vältyttäisiin ja keskittymiskyky paranisi. Mikäli keskittymiskyky kiinnostaa aivojen palkkiojärjestelmän, multitaskaamisen, tarkkaavaisuuden tai älylaitteiden kannalta, suosittelen ehdottomasti lukemaan kirjan.

Vuorokauden jaksotus uuden ”työaikalain” mukaan

Virtausjakso

kello 8.00-12.00

Virtausjaksolla on lupa hypätä täysiä mukaan uuteen työ- tai koulupäivään. Tämän jakson aikana turhat selaimet tulee laittaa pois koneelta, ja puhelin pois tai hiljentää whatsapp –ryhmät ja muut ilmoitukset. Virtausjakso pyhitetään päivän tärkeimpien asioiden hoitamiseen, joten priorisointi tulisi hoitaa hyvin. Mihinkään ei kuitenkaan tule olla kiire, vaan asioihin on lupa nimenomaan keskittyä, jotta hallinnantunne asioista on mahdollista saavuttaa. Virtausjaksolla turhia keskeytyksiä asioiden ulkopuolelta tulisi välttää. Olosuhteiden, työvälineiden ja paikan tulisi olla parhaita mahdollisia keskittymiskyvyn kannalta. Virtausjaksolla on lupa nauttia erilaisista haasteista ja keskittymisestä. Virtausjakson tavoitteena on virtaus ja tehokkuus. Keino virtausjakson mahdollistamiseksi on suojautuminen ylimääräisiltä keskeytyksiltä.

Silppujakso

kello 12.00-16.00

Silppujakson tavoitteena on hoitaa kaikki pieni sälä ja silppu. Ettei silppu vyöryisi ja kummittelisi koko päivän aikana se on lupa rajata päivässä tiettyyn osaan. Silppujakso myös mahdollistaa virtausjakson, sillä virtausjakson aikana tuota silppua ei tarvitse pohtia. Sille on oma aikansa ja paikkansa. Silppujaksolla tarkoitetaan pieniä pakollisia hoidettavia asioita, kuten sähköposteihin vastaamista, puheluita ja vaikkapa laskutuksia. Silppujakso ei aina välttämättä koostu niistä kaikista mukavimmista ja inspiroivimmista työtehtävistä. Silppujakson aikana on lupa pienille keskeytyksille, huumorille, musiikille ja venyttelylle. Silppujakson tavoitteena on aikaansaaminen ja pienempien tehtävien loppuun vieminen. Hyviä keinoja silppujaksolle ovat erilaiset listat, toimeen tarttuminen ja systemaattisuus.

Keskustelin kirjasta ystäväni kanssa, joka kysyi, mitä mieltä hän on työelämässä tällaisesta jaksotuksesta. Hän sanoi, että kuulostaa oikeastaan todella hyvältä. Aamulla hän kokee lounaaseen asti olevan kaikista tehokkaimmillaan, luovimmillaan ja inspiroitunein. Kello 12.00 jälkeen tuntuu, että lähinnä silppua saakin vain aikaiseksi. Itse koen, että vien usein kaiken tuon silpun kotiin asti koulusta itse ja näin varmasti tekee moni meistä. Välillä silppua on osalla huomattavasti enemmän, kuin toisella ja onkin hyvä, että sitä osataan jakaa välillä itseltä pois sellaiselle, jolla ei siinä hetkessä juurikaan sitä ole. Koen itse, että tämä silppu on se, mikä kuormittaa minua kaikista eniten, varsinkin silloin, kun sille ei tunnu olevan aikaa. Monesti sorrun tekemään tätä nimenomaista silppua yömyöhään asti, enkä ole kokenut sitä hyväksi. Minulla on myös tapana hoitaa silppu aina juuri silloin pois alta, kun niitä tulee. Aluksi se oli hyvä, mutta nykyään huomaan siinä tavassa itsessäni levottomuutta ja turhautuneisuutta.

Käytäntöön vien ehdottomasti silpputunnin, jolloin pienet asiat hoidetaan pois alta määrättynä aikana.

Empatiajakso

kello 16.00-20.00

Empatiajakson aikana on oikeus antaa aikaa myös muille. Empatiajakso on tarkoitettu perheelle, kavereille ja harrastuksille. Empatiajakson aikana ei tarvitse miettiä ainoastaan itseään, vaan miettiä, mitä ihmiset ympärilläni minulta haluavat ja mitä heille voin antaa. Empatiajakson tavoite on muille antaminen. Keinoja empatiajaksolle on mitä ikinä keksit, mitä voi tehdä muiden ihmisten hyväksi.

Ihailen suunnattomasti niitä tiimiläisiäni, jotka eivät halua tehdä kello 16.00 jälkeen töitä, vaan viettää aikaa perheen tai ystävien kanssa. Minä nautin töiden tekemisestä ja yleensä priorisoin ne ennen muita asioita. Siksi ehkä tämä aikaväli tuntui itsestäni hurjalta, mutta tiedän, ettei se sitä kaikille ole. Panostan viikonloppuisin ystäviini ja yleensä olen pystynyt perjantait pitämään kevyempinä, sillä työskentelen viikolla pidempään. Minulle suunnattoman raskasta on myös heti kahdeksan tunnin koulupäivän jälkeen jatkaa päivää ilman hengähdystaukoa kotona. Tällaiset hetket tulevat siis itseltäni ennemmin spontaanina, kun eksynkin suoraan koulusta kahville höpöttelemään pitkäksi aikaa tai tekemään muuta ystävieni kanssa.

Rauhoittumisjakso

kello 20.00-24.00

Rauhoittumisjaksolla tavoitteena on saada noin kaksi tuntia aikaa saada mieli ja keho lepotilaan. Kaksi tuntia pyhitetään rauhallisille ja hidastempoisille asioille, jotka auttavat rentoutumaan. Näitä asioita voivat olla kukkien kastelu kotona, koiran ulkoiluttaminen, podcastin kuunteleminen tai venytteleminen. Mikä tuntuu hyvältä siinä hetkessä. Rauhoittumisjakson puolessa välissä on hyvä pyrkiä nukkumaan. Rauhoittumisjakson tavoite on valmistautua uneen.

Täällä bingo siihen, että ehdottomasti tarvitsen kaksi tuntia aikaa rauhoittumiseen kotona! Tämän toteutan mielestäni hyvin silloin, kun saan koneen kiinni kello 22.00 illalla. Se on mielestäni edelleen liian myöhään, mutta tiedän itsestäni sen, että tarvitsen lämpimän suihkun ja hetken omaa aikaa, jotta tosissani rauhoitun ja saan hyvät yöunet.

Käytäntöön vien rauhallisemmat illat ja viimeisen tunnin ennen nukkumaan menoa ilman mitään älylaitteiden tuijottamista.

Esitietoisen prosessoinnin jakso

kello 0.00-4.00

Nukkuessa aivoilla on aikaa järjestellä päivän aikana tapahtuneet asiat. Tärkeimmät niistä aivot tallentavat pitkäkestoiseen muistiin. Puolet oppimisesta tapahtuu yöllä, joten yöunet ovat tärkeitä ja konsolidaatioprosessi herkkä. Yön aikana aivot käsittelevät ratkaisuja kysymyksiin, joita edellisenä päivänä on pohdittu. Päivällä aivomme hankkivat tietoa ja yöllä prosessoivat sitä.

Avautumisjakso

kello 4.00-8.00

Avautumisjakson aikana uni kevenee luonnollisesti aamua kohti ja heräät virkeänä uuteen päivään. Päivä alkaa siitä, kun herää. On siis hyvä miettiä, mitkä keinot ovat niitä, jotka valjastavat hyvään ja mieleiseen päivään. Mikä tekee aamusta miellyttävän? Jollekin sopii kahvi ja uutistulvan lukeminen, toiselle kävelylenkki ja kylmä suihku. Avautumisjakson tavoite on valmistautua uuteen päivään. Keinoja on omat aamurutiinit, jotka koetaan miellyttäväksi.

Aamut ovat ehdottomasti enemmän oma juttuni, mutta torkuttamisen kierteeseen olen syöksynyt ja lujaa. Vapaapäivinä saatan päästä ylös sängystä aivan liian myöhään mielestäni ja aamut alkavat puhelimella. Tämä on itselläni tapa, mistä en tykkää, enkä ole tykännyt koskaan.

Pohdinta

Kirja on kirjoitettu keskittymiskyvyn elvyttämiseksi. Harmillista on se, jos ajaa itsensä jatkuvan kuormituksen tilaan, jonka takia alisuoriutuu jatkuvasti. Tiesitkö, että muutaman päivän säheltäminen ja asioista toiseen poukkoilu tekee jo levottomaksi? Muutama päivä ei vielä vaikuta keskittymiskykyyn, mutta parissa viikossa jo vaikuttaa.

Huotilainen, M. & Moisala, M. 2019. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.