Tampere
04 Dec, Saturday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Voivatko tiimiroolit olla este yhteistyölle?



Kirjoittanut: Ida Laaksonen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esimies tuottavuuden kehittäjänä
Juhani Kauhanen
Useita lähteitä
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

Kirjoittanut: Tiinu Pärssinen, Lotta Lehtikevari ja Ida Laaksonen

 

Intro 

Perustimme graafisen suunnittelun alalla toimivan Grafun alkuvuodesta. Lähes vuoden yhteistyön jälkeen olemme oppineet toisistamme ja tavoistamme toimia tiimissä. Tunsimme toisemme jo ennen yhteistä projektia, mutta projekti on saanut meidät tuntemaan toisemme entistä paremmin. Monia asioita tajuaa myös vasta pidemmän ajan jälkeen, kun yhteisiä kokemuksia on kertynyt tarpeeksi. Tämä essee syntyi kiinnostuksesta pohtia tiimirooleja ja niiden merkitystä toimivan tiimin kannalta. Halusimme myös ymmärtää paremmin tiimimme heikkouksia ja vahvuuksia sekä löytää mahdollisesti ratkaisuja siihen, miten voimme yhteistyötämme kehittää.   

Essee pohjautuu Raymond Meridith Belbinin ajatuksiin tiimirooleista. Käsittelemme omia tiimirooleja, jotka saimme Belbinin tiimiroolitestistä ensimmäisenä opiskelu vuotena Proakatemialla. Pohdimme myös ovatko nämä roolit näkyneet nyt meidän yhteisessä tekemisessämme tai onko muita rooleja noussut esiin pienemmässä tiimissä.  

 

Tiimiroolien merkitys tiimityön kannalta 

Ihanne tapauksessa sujuvan työskentelyn ja etenemisen kannalta tiimin jäsenet täydentävät toisiaan. Toimivassa tiimissä roolit, jotka painottuvat ajatteluun, tekemiseen ja ihmisiin ovat tasapainoisessa suhteessa toisiinsa. (Aspegrén 2015.) Tiimin absoluuttisen toiminnan kannalta ei riitä, että tiimin jäsenet tulevat keskenään toimeen. Hyvät ystävät eivät välttämättä muodosta huipputiimiä, mikäli heidän tiimiroolinsa eivät kohtaaHuipputiimillä tarkoitetaan tässä sellaista tiimiä, joka menestyy myös liiketoiminnallisesti. Liiketoiminnallinen menestys syntyy tekemisen ja työnteon kautta. Ystävysten luottamuksen voima voi kuitenkin mielestämme tukea myös menestystä.  

Tiimiroolit ovat todella merkityksellisiä projektin eri vaiheiden ja niiden etenemisen kannalta. Erilaiset tiimiroolit loistavat projektin eri vaiheissa. Edellisessä kappaleessa mainitut painotukset tiimirooleissa vaikuttavat siihen, missä projektin vaiheessa, niistä on eniten hyötyä. Tiimi toimii tarkoituksen mukaisesti, kun projektin eri vaiheille jakautuneet roolit ovat tasapainossa (Littainen & Vuolle 2018, 15.) Jos tiimin jäsenten valinta on tietoista, voidaan roolit ottaa hyvin huomioon ja pyrkiä näin muodostamaan huipputiimi tämän perusteella. Tiimi toimii siis tehokkaimmin, kun jäsenten tiimiroolit on tiedostettu ja eri roolit kattavat toiminnan kannalta olennaiset tehtävät (Aalto 2017, 13).  

Monissa tapauksissa tiimirooleja ja niiden merkitystä aletaan pohtimaan vasta tiimin muodostumisen jälkeen. Näin on käynyt meillä Grafussa, sillä tiimimme muodostui pääasiassa yhteisen kiinnostuksenkohteen ympärille. On myöskin todettu, että pienemissä tiimeissä huipputiimin kannalta olennaisia rooleja ei pystytä täysin täyttämään jäsenmäärän pienuudesta johtuen. (Aalto 2017, 13). Grafussa meitä on vain kolme. Tällöin on olennaista varmistaa, että tiimiroolien jo mainitut tärkeimmät osaamisalueet; ajattelu, ihmiset ja toiminta on vastuutettu (Aalto 2017, 13). Eli tiimirooleja kannattaa siis pohtia myös sen kannalta, miten roolit jakautuvat projektin vaiheisiin ja toimintaan. Näin on myös helpompaa konkreettisesti ymmärtää, miksi roolien pohtiminen on niin tärkeää.  

Joissakin tapauksissa tiimi voi toimia loistavasti yhteen, vaikka tiimin roolit painottuisivat vain johonkin tiettyyn projektin vaiheeseen. Jos esimerkiksi on kyse hyvin mekaanisesta suorittamisesta, voivat kaikki tiimin jäsenet olla rooliltaan tekemiseen painottuvia. Koemme, että meillä Grafussa kuitenkin kaikkien eri painotusten ja projektin eri vaiheissa tarvittavien roolien merkitys on suuri. Teemme luovaa työtä, joka vaatii niin ideointia ja ajattelua, kuin tekemistä ja suorittamistakin. Meidän projekteissamme kolme vaihetta ja eri painotukset rooleissa korostuvat valtavasti, sillä projektit ovat hyvin moniulotteisia kokonaisuuksia.  

Ennen kaikkea tekeminen on kivaa ja innostavaa, kun tiimirooleja on pohdittu ja niitä osataan hyödyntää. Tiimiroolien merkitys näkyykin parhaiten käytännön toiminnassa ja tekemisessä. Tiimiroolien tunnistamisen ja hyödyntämisen kautta vastuunjako on helpompaa. Se taas helpottaa sitoutumista ja luo yhteenkuuluvuutta. Itseä kiinnostavat tehtävät myös innostavat yksilöitä ja kenenkään ei tarvitse olla liikaa eikä liian vähää omalla epämukavuusalueella. (Maaseudun sivistysliitto.) 

 

Erilaisia tiimirooleja 

Yksi henkilö voi erilaisissa tiimeissä tai olosuhteissa toimia eri tavoin. Tätä tapaa toimia kuitenkin nimitetään tiimirooliksi. Se ei siis ole kiveen hakattu tapa toimia ja rooleja on mahdollista olla useampiakin yhdellä henkilöllä(Kauhanen 2018, 144.) Rooleista osa saattaa olla myös heikompia ja toiset taas vahvempia. Tiimirooleihin ja niiden esiintymiseen erilaisissa ryhmissä vaikuttaa myös henkilön persoona. Erilaiset persoonallisuus piirteet voivat täydentää tiimiroolin suoriutumista tai auttaa esimerkiksi johtamisessa.  

Belbinin mukaan tiimirooleja on yhteensä yhdeksän ja ne ovat jakautuneet kolmeen eri ryhmään. Toimintasuuntautuneita rooleja ovat mahdollisuuksien takoja, tekijä ja viimeistelijä. Kokooja, diplomaatti ja tutkija ovat taas henkilösuuntautuneita rooleja. Kolmantena ryhmänä on asiasuuntautuneet roolit keksijäarvioija sekä asiantuntija. (Kauhanen 2018, 144.) Kauhanen oli käyttänyt hieman erilaisia nimityksiä tiimirooleista, mutta vaihdoimme ne yleisemmin käännettyihin versioihin pitääksemme esseen lukijalle selkeänä.  

Jokaiselle tiimiroolille on tehtävänsä ja paikkansa. Toiset roolit toimivat paremmin yhdessä kuin toiset ja toisten roolien välillä saattaa syntyä jopa käytännössä hankaluuksia. Esimerkiksi riskejä välttävä arvioija toimii parhaiten yhdessä tekijän ja kokoojan kanssa. Sitä vastoin viimeistelijän, keksijän ja toisen arvioijan kanssa saattaa esiintyä haasteita toiminnassa. (Oppiva tiimi n.d..)  

 

Mitä rooleja hyvässä tiimissä tulisi olla? 

Kuten aikaisemmin mainittu, projektin toteutumisen kannalta, tiimissä on hyvä olla projektin eri vaiheita tukevia rooleja. Tasapaino pitää huolen siitä, ettei projekti sammu ideointivaiheeseen tai toisaalta ettei projekti ole pelkkää suorittamista ilman tarpeellista pohdintaa. Projektin alkuvaiheessa merkityksellisiä rooleja ovat esimerkiksi keksijä ja tutkija. Nämä roolit usein laittavat idean aluilleen. Tämän jälkeen mukaan tulee esimerkiksi arvioija ja asiantuntija. He jatkojalostavat ideaa. Kun idea on tarpeeksi hyvä, mukaan saapuu vielä työstövaiheeseen vaikkapa takoja tai tekijä. Heidän jälkeensä projektia voi vielä viimeistellä kokooja tai viimeistelijä. (Littainen & Vuolle 2018, 15.) 

Belbin on myös määritellyt kullekin roolille parhaiten sopivat yhteistyökumppanit ja roolit, joiden kanssa on hankala tulla toimeen. (Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006). Grafussa meillä ei ole toistemme roolien kanssa ongelmia, sillä kaikki tulevat hyvin toimeen ja voivat työskennellä keskenään. Idan ja Lotan tiimiroolit olivat mainittu Belbinin listan mukaisesti hyvin yhteistyöhön kykenevinä rooleina. Seuraavaksi kerromme meidän kolmen tiimirooleistamme hieman tarkemmin. Tiimirooli testi, johon pohjaamme on tehty Proakatemian alkutaipaleellamme. Belbinin mukaan on myös luonnollista, että persoonan kasvun ja kehityksen myötä myös roolit saattavat hieman muovautua. Voisi siis olla hyödyllistä tehdä testi uudelleen ja katsoa tulisiko sama vastaus vai onko jonkun meistä rooli kenties muuttunut kahden vuoden aikana. 

 

Meidän tiimiroolimme 

Lotta: Tekijä (Implementer) 

Tekijä (tai toimeenpanija) on vastuuntuntoinen ja ahkera. Tekijä on usein se, joka tekee varsinaisen työn. Rooli on tunnettu organisointikyvyistään ja lojaaliudestaan tehtäväänsä kohtaan. Toimeenpanija muuttaa käsitteet ja suunnitelmat käytännöksi ja tekee yleensä annetut tehtävät siitä huolimatta, nauttiiko työstä. Tiimin kannalta tekijän parhaita puolia on ahkeruus ja varmuus siitä, että asiat hoituvat. (Jylänki 2012, 13.) 

Tekijää tarvitaan tiimissä strategiseen suunnitteluun sekä asioiden eteenpäin viemiseen. Lotta tunnistaa itsessään nämä puolet vahvaksi. Tekeminen ja toimeen tarttuminen eivät ole olleet koskaan ongelma. Asioiden edistäminen ja käytäntöön vieminen tuntuu luonnolliselta. Lotta on hyvä näkemään, mitä täytyisi tehdä seuraavaksi ja kertoo myös usein, miten asiat voisi hoitaa. Tietynlainen nopeatempoisuus on myöskin yksi piirre tekijässä ja toimeenpanijassa. Siitä on hyötyä projektin hallinnassa, mutta joskus ideoinnille ja luovuudelle ei jää tarpeeksi tilaa.  

Tekijän heikkouksia saattaa olla tietynlainen joustamattomuus ja sen ymmärtämättömyys, että välillä asioiden käytäntöön vieminen vaatii tilaa ja aikaa. Lotta osaa olla hieman suorituskeskeinen ja hoitaa monia asioita myös yksin. Tämä välillä vaikuttaa niin, ettei muille jää vaikutusvaltaa tai tilaa tehdä. Joskus Lotta hoitaa hommat jo ennen kuin toiset kerkeävät ehdottamaan, että voisivat auttaa tai tehdä itse sen osuuden.  

Tekijälle eteenpäin työntäminen ja asioiden toimeenpaneminen on luontaista, mutta johtajan rooli ei kuitenkaan ole tiimiroolien mukaan paras vaihtoehto. Grafussa Lotta on ottanut johtajan paikan, koska Lotalle johtaminen on kuitenkin vähiten epämukavuusalueella olemista. Onkin jännää huomata, miten jotkin roolit sopeutuvat erilaisiin tilanteisiin eri tavalla.  

Toissijaisina rooleina Lotalla näkyvät eniten kokoojan ja asiantuntijan roolit. Tekeminen ajaa henkilökohtaisen asiantuntijuuden ja ammattitaidon kasvamiseen. Asiantuntijaa kuvataankin itseohjautuvana ammattilaisena. Grafussa Lotta onkin ollut se, joka on tiennyt ja osannut alasta eniten. Kokoojan roolista Lotassa näkyy myös tietynlainen keskittyminen päämäärään sekä tavoitteiden kirkastaminen. (Littainen & Vuolle 2018, 13,14.) 

 

Tiinu: Diplomaatti (Teamworker) 

Roolille on luontaista olla hiljainen sivusta tarkkailija, joka aistii ilmapiiriä. Diplomaatti tukee, kannustaa, joustaa ja sovittelee. Riitojen välttäminen on diplomaatille tärkeää. On mahdollista, että tällaisella henkilöllä on huono päätöksenteko kyky. Rooli luo ennemmin kahdenkeskeisiä suhteita tiimin sisällä. Diplomaatti toimii parhaiten yhteistyössä toisen diplomaatin, keksijän, tiedustelijan ja kokoojan kanssa. (Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006.) Tiinun toisiksi vahvin tiimirooli on tekijä (implementer). Myös tämä rooli on diplomaatin tapaan tyypillisesti hidas lämpiämään.  

Diplomaatti kuvaa Tiinun tapaa toimia varsinkin isommassa tiimissä. Hiljaisuus ja taka-alalla pysytteleminen vähenee Grafun kaltaisessa pienessä tiimissä, jossa läheisemmät kahdenkeskeiset suhteet ovat mahdollisia. Tietynlainen varovaisuus kuitenkin säilyy ja Tiinu ei luontaisesti ota ensimmäisenä johtajan asemaa. Tiinu on vahvimmillaan, kun pääsee tekemään jotain jo hieman aloitettua. Tämä saattaa johtua diplomaatin vaikeuksista saada päätöksiä aikaiseksi. On helpompi lähteä työstämään, kun kaikkia päätöksiä alusta saakka ei tarvitse tehdä. Lisäksi tekijän rooliin on tyypillistä hypätä mukaan työstämään projektin keskellä.  

 

Ida: Viimeistelijä (CompleterFinisher) 

Viimeistelijä on tiimirooleista huolellinen ja tarkka tekijä, joka astuu kehiin projektin loppuvaiheessa. Rooli on usein hyvin kaivattu, sillä tiimiläinen pystyy luomaan lopputoteutuksen ja hiomaan ratkaisuja. Viimeistelijälle tyypillisiä piirteitä ovat laadun arvostaminen ja tarkkuus, osittain myös liiallinen täydellisyyteen pyrkiminen. (Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu 2006.) Viimeistelijälle on diplomaatin tapaan tyypillistä pysytellä hieman taka-alalla ja siksi myös Ida ei mielellään astu johtorooliin. Hiljaisemmissa tiimirooleissa on paljon hyvän johtajan piirteitä ja potentiaalia, mutta käytäntö jää näkymättömäksi. Viimeistelijä toimii hyvin yhteistyössä tekijän kanssa, sillä roolit täydentävät toisiaan. Tekijät suorittavat annetut tehtävät nopeasti ja heti toimeen ryhtyen, viimeistelijän harkitsevuus ja tarkkuus täydentää tekijän työtä. Pohdimme, että voisimme Grafussa vielä enemmän hyödyntää Idan ja Lotan rooleja yhteistyössä.  

Roolille on tärkeää, että asiat tehdään oikein ja hän helposti tarkistelee asioita. Hyvästä paineensietokyvystä on varmasti hyötyä, mutta voi olla, että se osittain myös hidastaa viimeistelijän työtä. Joskus positiivinen stressi tai paine voisi auttaa toimimaan tehokkaammin ja hoitamaan työtehtävät ajoissa. Haasteena projektin loppupuolella kehiin astuvalla roolille on aloitekyky. Viimeistelijän on usein hankalaa tehdä töitä projektin alussa, sillä halu selkeyteen on niin voimakas. Viimeistelijä tyypillisesti kaipaa selkeyttä ja ohjeita tekemisen aloittamiseen. 

Viimeistelijän roolissa Idaa täydentää keksijän eli ideoijan piirteetBelbinin testin mukaan Ida on myös vahvasti keksijä eli Plant. Ideoija on luova ja hyvä keksimään ratkaisuja ongelmiin. Olemme pohtineet, että johtuukohan viimeistelijän näkyminen vahvempana siitä, että keksityt ratkaisut eivät pääse esiin juuri viimeistelijälle tyypillisten piirteiden vuoksi. Ida on Grafussa nauttinut projektien alkuvaiheiden innovoinnista, logosuunnittelusta ja värien pohtimisesta. Itse tekeminen ei ole keksijälle yhtä antoisaa, kun taas ideoiden luominen ja pohtiminen. Ida saa parhaat ideat yksinään ja usein kaipaakin omaa tilaa miettiäkseen uusia ratkaisuja. Helposti kuitenkin uudet ratkaisut jäävät vain keksijän päähän. Keksijä toimii hyvin yhteistyössä diplomaatin kanssa, sillä diplomaatti ei tuomitse ideoita. Projektin aikajanan mukaan ideoija toimii aivan projektin alussa, loogisesti. Pohdimme, että varmasti alku ja loppuvaiheessa toimivat roolit vaikuttavat Idan tekemiseen keskivaiheilla.  

Idalle on luontevaa hahmottaa kokonaisuutta ja organisoida tekemistä, tämä ei ole kuitenkaan näkynyt Grafun toiminnassa vaan jäänyt ennemminkin yksin tekemisen alle. Keksijälle on tyypillistä kehittää uusia tapoja tehdä, mutta välillä tapojen kehittäminen vie aikaa itse tekemiseltä. On tärkeää, että tiimissä saadaan jokaisen vahvuudet loistamaan ja käyttöön. Erilaiset tiimiroolit kuitenkin voivat hankaloittaa toisten roolien näkymistä tiimin toiminnassa. Mikäli jokin piirre on toisessa ihmisessä vahvempi, jää se helposti huomaamatta hiljaisemmassa roolissa.  

 

Miten meidän tiimiroolimme näkyvät projektitiimissämme? 

Tiimiroolimme eivät tue tai täydennä toisiaan ihanteellisella tavalla. Ida ja Tiinu samankaltaisilla rooleillaan saavat toisistaan tukea esimerkiksi haastavissa tilanteissa, mutta se tapahtuu lähinnä henkisellä tasolla. Kumpikaan ei pysty tukemaan toista toiminnallisen etenemisen kannalta riittävästi. Lotta taas kokee jäävänsä yksin, koska muiden roolit eivät tue hänen toimintaansaLotta on toiminut Grafussa johtoroolissa, vaikka sitä emme alussa määritelleetkään. Ymmärrämme nyt paremmin, miksi Lotan kokemus johtamisesta on ollut yksipuolinen tai jopa yksinäinen.  

Voisi kuvitella, että tekijänä Lotta kannustaisi muita toimintaan ja tekemiseen, mutta näin ei useinkaan ole. Tekijänä Lotta keskittyy hyvin paljon omaan tekemiseensä ja aikaansaamiseen. Idan ja Tiinun kaipaama töniminen ja tekemään sysääminen on Lotallekin haastavaa, vaikka hän saakin paljon aikaan itsenäisesti. Lotta usein toivoisikin enemmän oma-aloitteisuutta tiimiltä, mutta ei tiedä miten voisi tähän motivoida. Tiimiroolit eivät siinä mielessä tue tasapainoa tiimissä, koska yksi on huomattavasti voimakkaammin tekemiseen painottunut kuin muut.  

Idan ja Tiinun roolien heikkouksia ovat oma-aloitteisuus ja ylipäätään tekemisen alulle laittaminen ja tahdin ylläpitäminen. Olemmekin pohtineet syökö Lotan rooli jopa tilaa siltä, että Ida ja Tiinu astuisivat enemmän esille ja ottaisivat suurempaa roolia tiimissäTiinu tunnistaa itsessään tekijän piirteitä, mutta ne eivät ehkä pääse esiin kunnolla Lotan ollessa niin vahvassa tekijän roolissaRoolit, jotka pysyttelevät helposti taka-alalla myös usein jäävät sinne, ellei tilanne erityisesti vaadi heidän esiin astumista. 

Projektin vaiheiden kannalta projektitiimissämme roolit painottuvat totaalisesti loppupäähän. Diplomaatti (teamworker), viimeistelijä (completer) ja tekijä (implementor) sijoittuvat Belbinin rooleista täysin toiseen päähän (Katso kuva alla). Olemme kuitenkin saaneet töitä tehtyä mitä luultavammin toissijaisten rooliemme perusteella. Lotassa voi nähdä esimerkiksi kokoojan ja asiantuntijan rooleja. Idassa taas on myös keksijän (plant) vikaa.  

 

Tällä hetkellä tiimissämme vallitsee tietynlainen tila, jossa kukaan ei pysty ottamaan itselleen luontaisinta tilaa tai roolia. On kuitenkin mahdollista sopeutua erilaisiin rooleihin siitä huolimatta, etteivät ne täysin vastaa omia tiimiroolejamme. Tärkeää olisikin löytää tasapaino siihen, kuinka pitkälle itseä pusketaan. Olisiko meidän mahdollista luoda tiimimme uudestaan, niin, että paikkamme tiimissä olisi kuitenkin vähemmän epämukavuusalueelle vievät kuin tällä hetkellä. 

 

 

Millainen tiimirooli voisi täydentää meitä? 

Pohdimme yhdessä kehityskeskustelussa valmentajamme kanssa, että meidän pikkutiimistämme puuttuu tietynlainen eteenpäin vievä, toimeenpanija ja ennen kaikkea johtotyyppiBelbinin tiimiroolien mukaan Shaper eli takoja on tiimirooleista luontainen johtaja, joka puskee eteenpäin. Takoja on energinen ja pyrkii kaikessa tekemisessä tehokkuuteen. Takoja arvostaa saavutuksia ja ylipäätään tekemistä. Rooli ei ole hyvä sietämään vitkuttelua ja siksi kannustaa eteenpäin menemiseen. Takojalla on hyvä meininki tekemisessään ja hän innostaa myös muita mukaansa. Haasteena voi kuitenkin olla impulsiivisuus tai turhautuminen asioiden ärsyttäessä liikaa. Projektin aikajanan kannalta takoja astuisi Grafussa aikajanan keskelle,  

Olemme saamaa mieltä, että ehdottomasti johtotyypistä olisi Grafussa paljon hyötyä ja apua. Lotta on toiminut Grafun johtoroolissa nyt jonkin aikaa, mutta koska tekijän roolille johtaminen ei ole kaikista luontaisinta, on Lotta kokenut johtamisen raskaaksi. Johtoaseman ottaminen ei ole ollut Lotalle suuri kynnyskysymys, mutta johtajan rooli on omalta osaltaan vienyt vahvemmin epämukavuusalueelle, kuin ihanteellista.   

Grafu kaipaa nyt uutta tarmoa ja intoa tekemiseen. Me uskomme, että kuka vaan meistä voi johtaa, kun ymmärrämme paremmin toistemme tiimiroolit ja persoonallisuudet, osaamme paremmin tukea myös johtajaa. Ensi vuonna haluamme, että Tiinu tai Ida astuu johtavaan asemaan Grafussa ja ottavat vastuuta kunnolla. Mielestämme tämä vaatii koko tiimiltä paljon ymmärrystä. Siinä missä Lotan on annettava enemmän tilaa, on Idan ja Tiinun uskallettava ottaa tila haltuun ja astua esiin. 

Meille projektitiiminä oli hyödyllistä pohtia hieman syvemmin tiimirooleja ja siten myös ymmärtää toimintaamme. Etenkin se, kun huomasimme, että meidän kaikkien tiimiroolit painottuvat projektin vaiheiden loppupäähän oli valaisevaa. Se selittää yleisen projektin kulkukaarta tiimissämme. Alku on hieman tahmeaa ja loppua kohden alkaa sujua. Nyt kun tiedostamme minkälaisia rooleja tarvitsisimme tasapainottamaan omia luontaisia roolejamme, voimme koittaa ratkaista näitä heikkouksia. Pystymme tukemaan toisiamme myös paremmin, kun tiedämme tarkemmin, missä asioissa kukin ponnistelee enemmän roolinsa rajoilla. Haluamme kiittää valmentajaamme Hannaa siitä, että saattoi meitä kehityskeskustelussa oivaltamaan näitä asioita.

 

Lähteet: 

Aalto, H. 2017. Tiimioppiminen kykylaakso / Biohub-opintokokonaisuudessa keväällä 2017. Biotuote ja prosessitekniikan ala. Tampereen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.  

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/130941/Aalto_Hannareetta.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Apegrén, M. 2015. Mitä roolia pelaat huipputiimissä? Luettu 12.12.2020. https://johtamispsykologi.wordpress.com/2015/07/02/mita-roolia-pelaat-huipputiimissa/ 

Jylänki, H. 2012. Motivoinnin ja sitouttamisen tekijät agile-tiimissä. Teknologiaosaamisen johtamisen ala. Centria ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/49720/HeikkiJylanki.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Kauhanen, J. 2018. Esimies tuottavuuden kehittäjänä. Helsinki: Kauppakamari.  

Littainen, A. & Vuolle, V. 2018. Toimiva tiimityö tavaksi – Case metsäkeskus. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.  

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/158790/pdfOPINNAYTETYO_IITTAINEN_VUOLLE.pdf?sequence=1 

Oppiva tiimi. N.d. Tiimiroolit. Luettu 14.12.2020. http://oppivatiimi.blogspot.com/p/tiimiroolit.html 

Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu. 2006. Belbinin tiimiroolit. Luettu 12.12.2020. http://www2.amk.fi/mater/viestinta_ja_media/ryhmatyotaidot/belbinin_tiimiroolit_12305.html 

Särkkä, U. 2016. Tiimijohtaminen yhtyeissä. Musiikin ala. Metropolia ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. 

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119266/Sarkka_Urho.pdf?sequence=1 

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close