Tampere
29 Mar, Friday
3° C

Proakatemian esseepankki

Voittamisen anatomian ytimessä



Kirjoittanut: Mikko Laaksonen - tiimistä Revena.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Aki Hintsa - Voittamisen anatomia
Oskari Saari
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Sain kunnian olla kuulemassa Aki Hintsan oppeja opiskellessani Kuortaneen Urheiluopistolla liikuntaneuvojaksi. Hän puhui meille voimaharjoitteluseminaarissa  oman ytimensä löytämisestä ja sivusi paljon aiheita, jotka tulivat esille myöhemmin Oskari Saaren kirjoittamassa teoksessa, Voittamisen anatomia. Silloin en vielä juurikaan tiennyt, kuka Aki Hintsa todella on, enkä vielä sisäistänyt kuinka tärkeästä aiheesta hän meille puhui. Vasta hänen kuolemansa jälkeen tutustuin herran elämäntyöhön urheilun ja ihmisten parissa syvemmin. Aki Hintsasta kertovia lehtiartikkeleita lueskellessani minulle alkoi valjeta, että mies todella tietää mistä puhuu. Ajan kuluessa yhä useampi ihminen lähipiiristäni kehotti minua lukemaan tämän kirjan, joka lopulta on varmasti kolmen parhaan joukossa kaikista lukemistani kirjoista.

Vaikka kirja ensisijaisesti kertoo filosofiasta, jolla hänen alaisuudessaan on valmennettu huippu-urheilijoita. Kuitenkin kyseessä on kertomus hyvinvointimallista, josta voi hyötyä ihan jokainen, oli sitten tarttumapintaa kilpaurheiluun tai ei. Tämä hyvinvointimalli on menestyksen ympyrä, johon sisältyy yleinen terveys, henkinen energia, aktiivisuus, ruokavalio, palautuminen, biomekaniikka. Kaiken tämän keskellä on kuitenkin core eli ydin. Jos haluat kokonaisuuden pysyvän hallinnassa, ydin täytyy olla kunnossa. Voittamisen anatomiasta on kirjoitettu lukuisia esseitä, joten tässä esseessä keskityn tähän ytimeen omasta näkökulmastani.

 

Core

 

”Ydin on Hintsan tapa hahmottaa ihmisen minuus, eräänlainen henkinen profiili.” määrittelee Oskari Saari Corea käsittelevän luvun alussa. Tähän sisältyy itsensä, tavoitteidensa ja motiiviensa perinpohjainen tunteminen. Mikäli core (sekä itsetuntemus) on tietoisuudessa, se nopeuttaa päätösten tekemistä, oli kyse sitten urheilijasta, yrittäjästä tai tavallisesta tallaajasta. Ydin muodostuu vastauksista kolmeen kysymykseen, joihin vastaan seuraavissa alaotsikoissa. ­

 

Kuka minä olen?

 

Olen Mikko. Minulla on hyvä mielikuvitus, olen avoin, huolehtiva ja ulospäin suuntautunut. Pyrin näkemään kaikella tapahtuneella olevan tarkoituksensa, niin hyvissä kuin huonommissakin asioissa. Pidän pitkistä kahvikeskusteluista ystävien kanssa, jolloin keskustelu pääsee syventymään. Keskustelut elämän tarkoituksellisuudesta ja merkityksellisyydestä inspiroivat minua. Elämässä arvostan hyviä ihmissuhteita ja kulttuuria; rap-musiikista ja graffiteista, teatteriin ja taidenäyttelyihin (painotus hieman ensimmäisessä). Minulla on aina ollut paljon erilaisia mielenkiinnon kohteita, koen sen positiivisena, joskin tämä on myös häirinnyt pitkäjänteisyyttä tietyissä asioissa ja/tai harrastuksissa. Filosofiassa minua kiehtoo kaksi vastakkain asetettua koulukuntaa stoalaisuus ja epikurolaisuus, ja tapani elää onkin jotain näiden kahden suuntauksen väliltä.

Vahva identiteetti perustuu arvoihin eikä pelkästään ulkoisiin tekijöihin ja statukseen. Vahva minuus ei voi perustua kokonaan johonkin, mikä voidaan ottaa sinulta pois. Samalla tavalla kuin sijoittamisessa, niin minuuden salkkua ei kannata rakentaa vain yhdellä osakkeella tai rahastolla, vaan tämäkin ”riski” kannattaa hajauttaa. Kuten minun tapauksessani: jouduin kokemaan urheilussa pettymyksen ja maailmani oli romahtaa, kunnes tajusin minuuden salkussani olevan aika paljon muitakin asioita kuin vain urheilu. Identifioidun edelleen vahvasti urheilijaksi, vaikka en enää niin tavoitteellisesti urheilekaan. Urheilijuus on varmasti aina osa minua, mutta olen paljon muutakin kuten aviomies, ystävä ja tuleva isä.

 

Mitä minä haluan?

 

Haluan löytää elämässäni punaisen langan entistä vahvemmin ja asettaa selkeitä tavoittelemisen arvoisia etappeja elämäni varrelle. Haluan olla tyytyväisempi arkeeni ja siihen, miten käytän aikani. Tällä hetkellä projektimme Herkkä Snacks vie valtaosan energiastani ja päivästä toiseen tuntuu, että pyrin vain selviytymään. Omat arvoni eivät ole tällä hetkellä linjassa työskentelyni kanssa, sillä minulla ei ole tarpeeksi aikaa viettää läheisteni kanssa. Silloin kun sitä olisi niin en valitettavasti ole aidosti läsnä, vaan ajatukset pyörivät muissa maailmoissa. Olen tehokkaampi ja hyödyllisempi työssäni, kun minulla on enemmän aikaa itselleni ja läheisilleni, sillä tämä on myös arvojeni kanssa linjassa.

Oskari Saari kirjoittaakin ”kuka tahansa voi luetella kauniita arvoja ja hienoja tavoitteita, mutta niistä ei ole hyötyä, elleivät ne näy käytännössä. Arvoista tulee totta vasta päivittäisten valintojen, tekojen ja tekemättä jättämisten kautta.”

 

 

Hallitsenko omaa elämääni?


Juuri nyt en hallitse elämääni niin hyvin kuin haluaisin. Asiat unohtuvat, tulee päällekkäisyyksiä, sekä koen haasteita läsnäoloni kanssa. Iso hyppy elämänhallintaan on tullut kuitenkin kalenterin hankkimisen myötä, sillä tämän ostopäätöksen tein ensimmäistä kertaa 27 kesäisenä koulun myötä. Päätös oli hyvä ja on auttanut hahmottamaan omaa ajankäyttöä. Herkkä Snacks projektin myötä ajanhallinnalliset haasteet ovat olleen melko ymmärrettäviä, sillä projektin työllistäessä näin paljon, tehtäviä valuu väistämättä myös siihen vapaa-ajan puolelle, mikä taas heikentää työstä palautumista. Tämä myös vaikuttaa siihen, etten koe niin vahvasti eläväni arvojeni mukaista elämää, sillä tekoni eivät tällöin ole linjassa syvimpien motiivien kanssa. Onneksi olen saanut tähän ymmärrystä puolisolta, jopa enemmän mitä olen uskaltanut odottaa.

Seuraavat askeleet kohti sitä, jotta hallitsisin elämääni vielä paremmin: arjen rytmittäminen. Kun elämässä on selkeitä arkea helpottavia rutiineja, muukin siinä ympärillä tuntuu pyörivän helpommin. Puhuimme juuri Nupun kanssa siitä, että mikäli isompi viikottainen kauppareissu tehtäisiin joka viikko samana päivänä, se olisi helpompaa kuin jatkuvat pienemmät visiitit lähikaupassa, tai isompi ostosreissu esim sunnuntaina, jonka mielummin ottaisi kolmannen käskyn mukaisesti lepopäivän pyhityksenä. Tässä sapattikäskyssä on syystä kaksi osaa, toisaalta se on lepäämistä varten ja toisaalta pyhittämistä varten.

On myös havaittu, että vaikka suomalaiset onkin valittu kolmena peräkkäisenä vuotena maailman onnellisimmaksi kansaksi, emme silti koe niin paljon merkityksellisyyttä, verrattuna hyvin moniin kansakuntiin. Kun merkityksellisyyttä on tutkittu positiivisen psykologian parissa, on havaittu, että sillä on myös iso yhteys hengellisyyden kokemiseen, mikä on meillä Pohjoismaissa yhä pienemmässä roolissa. Mielestäni tämä yhteys antaa hyvän syyn pitää mielessä myös ajatusta lepopäivän pyhittämisestä. Pyhän kokemus on jokaisella uniikki ja yksilöllinen, itselleni se on ollut esimerkiksi kävelypatikka metsässä vaimon kanssa ja saunominen. Niinkin yksinkertaisissa asioissa voi toteutua lepääminen ja pyhittäminen, eikä kyse tarvi olla sen kummemmista asioista.

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close