Tampere
19 Apr, Friday
-3° C

Proakatemian esseepankki

Voittamisen anatomia



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Aki Hintsa – Voittamisen anatomia

 

Kevään esseet alkavat olemaan pikkuhiljaa kirjoitettu ja käteen tarttui kotoa kirja, joka on hetkisen aikaa minua kiinnostellut. Kyseessä on siis kirja Aki Hintsa – Voittamisen anatomia. Alkuun kun näin kirjan pyörimässä kotona ja kuulin monen sitä hehkuttavan, mietin että minullahan on juuri ne peruselementit jo kunnossa. No, ehkä aina voi parantaa, joten seuraavaksi tärkeimpiä ja kiinnostavimpia kohtia kirjasta ja miten ne tulevat näkymään omassa elämässäni.

 

Menestyksen ympyrä

 

Yleinen terveys

Hintsa listaa neljä asiaa jotka ovat tärkeitä yleisen terveyden kannalta. Ne ovat: selvittää ja hoidattaa akuutit vaivat, selvittää perinnölliset riskitekijät, selvittää henkilökohtaiset riskitekijät ja panostaa ennaltaehkäisyyn.

Hintsan filosofian yksi tärkeimmistä asioista, on lähteä minkä tahansa tavoitteleminen ruohonjuuri tasolta.

Terveysboomin jyllätessä mieleeni tuli yksi esimerkki ruokavalion muutoksesta. ”Nyt aloitan laihduttamisen ja etsin netistä tiukan ruokavalion!” Ihmisiä on yhtä paljon erilaisia kuin on kehojakin, jotka reagoivat eri tavalla eri raaka-aineisiin. Tähän liittyen kuulin taannoin äidiltäni, että hänen ripsihuoltajansa oli kertonut eräänlaisesta ”ruokavaliotohtorista”. Ripsihuoltaja oli kamppaillut pitkään iho-ongelmien ja painon kanssa ja päätti hakeutua paikkaan, jossa testattiin hänelle eri raaka-aineiden sopivuutta. Testien jälkeen ilmeni, mitkä ruoat eivät sopineet hänelle, joista yksi oli rahka. Hän lopetti hänelle sopimattomien ruokien syömisen ja iho-ongelmat ja painon jojoilu loppuivat kuin seinään.

Koen, että tämän tyyppinen selvittäminen ja ennaltaehkäisy voisi toimia minun kohdallani ja olenkin kiinnostunut käymään tällä ”ruokatohtorilla” tulevaisuudessa.

 

Uni

Pääpontiksi tässä kappaleessa tulee: nuku vähintään kahdeksan tuntia! No, minä nukun yhdeksän, melkein aina. Tässä tulee uni kappaleesta yksi esimerkki:

”Sekä lyhytaikainen univaje että pitkäaikainen liian vähäinen nukkuminen johtavat suorituskyvyn alenemiseen. Esimerkiksi kielellisten ja matemaattisten ongelmien ratkaisukyvyn on havaittu alenevan jo kolmessa yössä. Kuusi tuntia nukkuneiden suorituskyky putosi erään tutkimuksen mukaan 20% ja neljä tuntia nukkuneiden 30% verrattuna kahdeksan tuntia nukkuneeseen ryhmään.”

Minun ei parane vähentää unta, mitähän tasoa matikka ja kielet sitten olisivat…

 

Ravinto

Tässä kappaleessa puhutaan paljon samoista asioista, joita avasin kohdassa yleinen terveys. Eli ruokavalion sovittamista, jokaiselle henkilökohtaisesti sopivaksi. Tätä on välillä hankalaa ymmärtää eikä jakseta nähdä vaivaa asioiden tutkimiseen. Kun jokin toimii jollain, ei se aina toimi itsellä. Seuraavana hyvä pointti kirjasta:

”Jokaisen pitäisi lähestyä ravintoasioita strategisesti, aivan kuten urheilussa. Omaa ruokastrategiaa rakennettaessa suunnitellaan etukäteen, mitä ravinnolta halutaan. Halutaanko parantaa keskittymistä, kohentaa immuunijärjestelmää, nukkua paremmin vai kenties helpottaa olemassa olevaa ongelmaa, kuten päänsärkyä, huonoa ihoa, vetämätöntä oloa tai ruoansulatusvaivoja?”

 

Aktiivisuus

Tämä kappale kirjasta kiinnosti minua eniten, olenhan liikunnankin suhteen joko – tai tyyppi. Melkein heti alussa kuului lause: ”Jos et ehdi treenaamaan, älä treenaa.”

”Urheilua harrastamaton, mutta kokopäivän jaloillaan oleva, paikasta toiseen kävelevä myymäläapulainen viettää terveellisempää elämää kuin viidesti viikossa tunnin urheileva, mutta päivät toimistotyössä istuva henkilö.”

Kolme ohjetta aktiivisempaan elämään:

  1. Riittävästi perusliikuntaa à askelmäärä vähintään 8 000 – 10 000 askelta/pv
  2. Liiku säännöllisesti
  3. Liiku monipuolisesti

Hissi pannaan ja pyörä ostoksille!

 

Henkinen energia

Hintsa puhuu henkisen energian kappaleessa energiapyramidista, joka koostuu alhaalta ylöspäin sosiaalisesta ympäristöstä (läheiset), työympäristöstä ja henkilökohtaisesta suoritustasosta (oma aika). Henkinen hyvinvointi lähtee näistä asioista, joiden ihanteellinen ajan jako olisi 50-30-20.

”Akkuja pitää ladata enemmän, kuin niistä ottaa virtaa.”

”Laatuaikaa ei ole olemassakaan, on vain aikaa.”

Henkinen hyvinvointi on haastava käsite ja sitä on vaikeampaa mitata kuin fyysistä hyvinvointia. Uskoisin, että sen kuitenkin huomaa, jos se ei ole kunnossa. Ennaltaehkäisy on tässäkin asiassa kaiken A ja O.

Kommentoi