Tampere
05 Dec, Saturday
3° C

Proakatemian esseepankki

Voittamisen anatomia



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Otsikon perusteella ajattelin, että onko kirjassa kyse taas yhdestä käsikirjasta, jossa kerrotaan miten tavallisesta ihmisestä voi tulla supermenestyjä vastoin vallitsevia olosuhteita. Yllätyin positiivisesti kirjaa lukiessani. Kuka vain osaa kasata menestyksen avaintekijöitä, kuten ahkeruus, peräänantamattomuus, ja positiivinen asenne; ja kääriä mukavasti rahaa yrityskonsulttina, joka kertoo kuulijoille sen, mitä he tahtovatkin kuulla. Hintsan mallissa ihminen on keskipisteessä ja hänen menestyksensä perustuu hyvinvointiin eikä vuorokauteen mahdutettujen suoritusten määrään. Ihminen joka ei tiedä mistä hyvinvointinsa koostuu ja millaisilla toimenpiteillä siihen voi vaikuttaa, ei kykene saavuttamaan parasta mahdollista tehoa toiminnassaan. Moni kiillottaa omaa kilpeään hypettämällä menestystään, mutta lähes yhtä moni kertoo myös sensaatiolehdissä siitä, miten on kokenut loppuunpalamisen ja huomannut menestyksen metsästämisen olleen tyhjää täynnä. Ne asiat, joiden olisi pitänyt olla tärkeitä voimavaroja, kuten perhe ja oma hyvinvointi, ovat jääneet soittelemaan toista viulua.

Elämä asettaa meille kaikille vaatimuksia. Aikaa on jaettu demokraattisesti kaikille saman verran. Joka vuorokauteen on kuitenkin saatava mahtumaan perhe, työ ja harrastukset. Jostain olisi kehitettävä aikaa myös levolle ja palautumiselle, ettei polttaisi kynttiläänsä molemmista päistä. Hintsan mallin keskiössä on ajatus coresta, siitä mikä on ihmisen sisin. Core koostuu identiteetistämme ja arvoistamme, se määrittelee ne tavoitteet, joita kohti sisäinen motivaatiomme ajaa meitä kaikkein voimakkaimmin. Kaiken muutoksen ja menestyksen perustana on kolme kysymystä: Kuka olet? Mitä haluat saavuttaa? Ja millaisilla keinoilla pääset tavoitteisiisi? Coren ympärille rakentuu kaikki muu. Jokainen osaa täyttää kalenterinsa ja tehdä projektia projektin perään, mutta tämän mallin avulla on mahdollista priorisoida tekemisensä niin että pystyy suoriutumaan vastuistaan uhraamatta työlleen kaikkea muuta elämässään. Tosin myös Hintsan omassa elämässä oli omat aallonpohjansa. Kukaan ei ole täysin immuuni vastoinkäymisille, vaikka olisi miten loogisesti hallinnut elämänsä projektia. Hintsan malli ottaa myös huomioon epäonnistumiset, joita väistämättä joskus tulee, kun elämä on kokonaisuutena tasapainossa, voimavarat riittävät myös epäonnistumisten kohtaamiseen ja niiden käsittelemiseen.

Malli on periaatteessa yksinkertainen. Idea on että, ihminen voi hallita omaa elämäänsä kuin mitä tahansa projektia. On vain tehtävä selväksi, ennen kaikkea itselleen, mikä on oman elämän keskeisimmät tavoitteet. Periaatteessa minkä tahansa projektin voi paloitella loogisesti osatavoitteisiin, joiden saavuttaminen ruokkii motivaatiota ja edistää pitkän tähtäimen suunnitelmia. Ihminen voi toimia myös arvojaan ja luonnettaan vastaan, mutta ei loputtomasti. Elämä voi olla tuottelias, vaikka ei olisi päivääkään onnellinen. Mutta kenen projektia silloin toteuttaa ja millä hinnalla, miten käy motivaatiolle, jos joka päivä on kamppailua omaa itseä vastaan ja mitä käy laadulle, jos kykenee panostamaan enää vain välttämättömän minimin verran?
Kun nuoruudesta siirrytään aikuisuuteen, persoona on jo kutakuinkin muodostunut. Meille muodostuu tapoja ja taipumuksia, joiden pohjalla on temperamenttimme ja persoonallisuutemme. Persoonamme on sidoksissa coreemme. Joku meistä on järjestelmällinen, laskentataulukoita rakastava kynät-suorassa-tyyppi, joku toinen toimii hiukan epämuodollisemmin, vähän epäjärjestelmällisemmin ja boheemimmin. Kummallakin on oma paikkansa tässä maailmassa, mutta kumpaakaan ei voi laittaa toisen asemaan ja odottaa menestystä.

Hintsan mallin esittelyssä erilaisten urheilijoiden tarinat ovat suuressa roolissa. Itseeni teki vaikutuksen mestarijuoksija Haile Gebreselassien tarina. Hänen koko elämänsä pyörii juoksemisen ja urheilun ympärillä, mutta juoksemisen lisäksi hän on myös isä, aviomies, liikemies ja yhteisössään aktiivinen toimija. Kirvelevä tappio olympialaisissa tuoreen loukkaantumisen vuoksi kuitattiin leppoisasti toteamalla: se on vain urheilua. Kun elämä on tasapainossa, eikä ihmisen identiteetti ole vain yhden kortin varassa, huippu-urheilijakin voi kohdata vastoinkäymiset tyynesti, koska ne eivät vie pohjaa koko elämältä. Päinvastoin, tappio voi kääntyä voitoksi, koska keinot sen käsittelemiseen ovat olemassa.

Omassa elämässäni urheilu oli ennen suuremmassa roolissa. Olin ensisijaisesti kamppailu-urheilija, en kovin hyvä, mutta kovin jääräpäisesti asialleni omistautunut. Kun jossain vaiheessa huomasin, että urheilulle ei enää ollut entiseen tapaan aikaa ja koettuani loukkaantumisen, joka lopetti kehityksen tietyn tyyppisissä asioissa, olin hetken tuuliajolla. En enää tiennyt kuka olen. Onni onnettomuudessa oli, että pääsin opiskelemaan fysioterapiaa. Sain lisätietoa siitä, miten pystyn parantamaan omaa toimintakykyäni ja elämässä avautui uusi vaihe. En ehkä enää urheile itse, mutta minun ei tarvitsekaan jättää rakasta urheilua taakseni. Sen sijaan pystyn edelleen toimimaan urheilun parissa, valmentajana ja taustavaikuttajana tosin, mutta ehkä jopa aiempaa hedelmällisemmällä tavalla. Kirja herätti paljon ajatuksia. Minullakin on paha tapa täyttää kalenterini aamusta iltaan monenlaisella tekemisellä. Luettuani kirjan, aloin miettiä mikä on oikeastaan se projekti, jota haluan toteuttaa elämässäni? Millä tavalla voin saavuttaa haluamani menestyksen yrittäjänä, ilman että joudun uhraamaan työlle kaiken muun. Entä jos käy niin, että jokin ei onnistukaan? Mitä silloin teen? Miten voin antaa tiimille parhaan mahdollisen panoksen?

Kysymykset eivät ole helppoja, sillä on todella helppo alkaa määrittää itsensä ulkopuolisten asioiden kautta. Hintsan mallissa ei anneta valmiita vastauksia, sillä kukaan ei pysty toisen puolesta sanomaan millaisten arvojen mukaan hänen pitäisi elämänsä elää. Mutta kun omat arvot ovat selvillä ja tavoitteet niiden mukaisia, menestyminen on mahdollista. Silloin ei joudu kaikkien muiden esteiden lisäksi taistelemaan omaa itseään vastaan, vaan voi toimia arjessa levollisin mielin ja kohdata mahdolliset epäonnistumisetkin tyynesti, koska elämä on tasapainossa.

Mikä se malli taas olikaan?

Tähän asti olen kertonut siitä, miten ei ole mitään syvään kiveen porattua totuutta. Ihmiset ovat niin moniulotteisia olentoja, että vaikka taivumme tilastoihin joidenkin ominaisuuksiemme perusteella, mahdumme moniin tilastoihin, joilla ei ole tekemistä keskenään. Tilaston saturoituminenhan tarkoittaa sitä, että yksilöiden ominaispiirteet hukkuvat massaan ja jäljelle jäävät yleiset käytösmallit, jotka ovat vähän kuin sellaisia yhden koon käytösmalleja, joiden olemassaolo pelastaa insinöörinmielisten yöunet. Suuntaa antavia malleja on kuitenkin olemassa. Hintsan projektinhallintamallista syntynyt oivallus on yksi niistä ja sen etuna on se, että sitä on koeteltu käytännössä. Mallissa on kahdeksan osaa:

1. Core – se mitä sinä pohjimmiltasi olet, mallin ydin ja keskusta

2. Sitoutuminen – kun ihminen toimii identiteettinsä ja arvojensa mukaisesti, hänen on helppo pitää yllä motivaatiota ja hän jaksaa kehittää niitä ominaisuuksia ja taitoja, joita työssään tarvitsee.

Nämä kaksi kohtaa muodostavat sen perustan, jonka päälle kaikki muu rakentuu

3. Henkinen energia – kun tietää kuka on ja toteuttaa elämässään omakseen kokemaansa tehtävää, työ ruokkii henkisiä voimavaroja, sen sijaan että se söisi niitä. Tämä ei tarkoita, etteikö työ kuormittaisi ja väsyttäisi välillä. Inhimillisinä olentoina emme voi täysin välttyä kummaltakaan, mutta väsyminen ei kuluta henkistä energiaa silloin kun siihen ei liity kiukkua ja turhautumista.

4. Fyysinen aktiivisuus – urheilu on raskasta ja aikaa vievää. Muilla kuin ammattiurheilijoilla on harvoin aikaa harjoitella tavoitteellisesti huipputasolla. Terveyden ja jaksamisen kannalta fyysinen aktiivisuus tasaisesti arjessa on monesti parempi kuin hikitreeni kuntosalilla, jonka jälkeen linnoittaudutaan hyvillä mielin lopuksi päivää sohvan nurkkaan. Fyysinen aktiivisuus ruokkii fyysistä hyvinvointia. Ei ole kauhean tavatonta, että kehon ajatellaan jotenkin maagisesti pitävän huolta itse itsestään, vaikka sitä miten laiminlöisi.

5. Ravinto – ruoanlaitto tuntuu monesti aikaa vievältä askareelta. Pitkän päivän jälkeen on kiusaus hakea lähimmästä kaupasta eineksiä tai ravintolasta roskaruokaa. Huolimatta siitä, että perunat keittäisi ihan samalla vaivalla ja samassa ajassa. Salaatin valmistaminen alusta loppuun vie elämästä noin 15-20 minuuttia. Ravinto on tekijä, joka vaikuttaa hyvinvointiin enemmän kuin liikunta. Silti se on monesti se jaksamisen kulmakivi, jonka kohdalla oiotaan.

6. Palautuminen – self made manin myyttiin kuuluu se, että päästyään ahkeruuden ja menestyksen korkeimmalle asteelle, supersuorittaja luopuu nukkumisesta kokonaan. Univelat kuitataan toteamalla, että haudassa ehtii maata, ja hautuumaat ovatkin täynnä sinne ennenaikaisesti ylirasituksen takia päätyneitä yrittäjiä ja johtajia. Tosiasia on, että biologisina olentoina meillä on biologisia tarpeita ja palautuminen on yksi tärkeimmistä. Tässä kohtaa myönnän syyllistyneeni ylettömään kalenterintäyttöön itsekin ja tinkineeni nukkumisesta. Kokeiltuani yöunien lisäämistä ja kuitattuani univelat, jouduin eräänä aamuna toteamaan, että olin jo jossain kohtaa unohtanut miltä tuntuu olla kunnolla hereillä. Voimavarojaan ei voi loputtomasti käyttää, niitä on joskus myös kerättävä.

7. Biomekaniikka – tämä osa mallista vaikuttaa eniten pelkkiin urheilijoihin soveltuvalta, mutta se ei ihan täysin pidä paikkaansa. Biomekaniikka on tieteenala, joka tutkii ihmiskehoon vaikuttavia ja siinä syntyviä voimia ja niiden vuorovaikutusta. Tämän otsikon alle kuuluvat sekä huippu-urheilijan lajitekniikan yksityiskohtainen hiominen että konttorin työpisteen ergonomia. Fyysinen kehomme tottelee samoja luonnonlakeja kuin koko muukin maailmankaikkeus. Mekaanisesti epäedullinen kuormitus johtaa lopulta ongelmiin.

8. Yleinen terveys – tämä on laaja otsikko, joka tarkoittaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun keho ja mieli ovat terveitä, ne pystyvät vastaamaan niille asetettuihin haasteisiin. Aivan tasaiseksi emme voi tietämme saada, mutta kun olemme terveitä, jaksamme paremmin vastata haasteisiin.

Hintsan mallin keskeinen idea on, että hyvinvointi ei ole seurausta menestyksestä vaan sen edellytys. Vain hyvinvoiva ihminen pystyy toimimaan pitkällä tähtäimellä tavoitteellisesti ja käsittelemään myös epäonnistumiset, joita jonkin päämäärän tavoitteluun väkisinkin kuuluu. Mallin osat eivät ole irrallaan toisistaan, vaan hyvä ruokkii hyvää ja täydellisessä tilanteessa, jokainen elämän ja terveyden osa-alue tukee toinen toistaan.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close