Stressi on parhaimmillaan myönteistä ja valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen stressi voikin parantaa keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Stressi voi siis olla jopa positiivinen voimavara. Liiallinen stressi ja paine kuitenkin sotkevat elimistön palautumisjärjestelmää, mikä johtaa uupumiseen. Niinpä olisi suotavaa, että kukin tunnistaisi omasta kropastaan, milloin positiivinen stressi on muuttumassa negatiiviseksi.

Stressin tehtävä on saada kaikki voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa stressi myös havahduttaa siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Tällöin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy.

Stressissä työn alla oleva tehtävä sujuu yleensä hyvin, mutta muut keskittymistä tai tarkkaavaisuutta vaativat tehtävät tulee tehtyä ns. vasemmalla kädellä. Myös tunteet ottavat helposti vallan, ja stressaantunut ihminen saattaakin raivostua herkästi tai purskahtaa itkuun kesken keskustelun. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Valitettavan usein negatiivinen stressi huomataan vasta fyysisistä oireista, kuten kivuista, kolotuksesta, krampeista ja ylitsepursuavasta väsymyksestä. Stressi voi johtaa myös paniikkikohtauksen kaltaisiin oireisiin, kuten hengen ahdistukseen ja painavaan tunteeseen rinnassa. Se vaikeuttaa myös unta ja voi johtaa pahempiinkin uniongelmiin, joiden ajatteleminen johtaa entistä pahempiin vaikeuksiin nukahtamisen suhteen.

Stressitaso saattaa vaihdella elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaisesti. Se on myös sosiaalinen ilmiö ja tarttuu helposti työpaikoilla sekä kotona. Olen huomannut Akatemialla ja lähipiirissäni tapauksia, joissa pitkään jatkunut stressi johtaa lopulta täydelliseen burn outiin. Tällaiset tapaukset ovat toki yksittäisiä, mutta ne herättävät aina ajattelemaan ja keskittymään omaan ja läheisten jaksamiseen. Stressiä on mahdollista kontrolloida hyvillä elämäntavoilla, jotka auttavat pitämään tasapainon henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin välillä. Tärkeimmät osa-alueet ovat hyvin nukkuminen, syöminen sekä säännöllinen liikunta tai muut virikkeet. Näiden lisäksi on hyvä vain olla ja rentoutua hetki vaikka keskellä työpäivää. Säännölliset tauot ja virkistäytyminen auttavat pitämään vireystilaa yllä. Yllättävänä seikkana stressinlievitykseen kävi ilmi myös valaistuksen lisääminen. Ilmeisesti myös liian hämärä valaistus voi aiheuttaa stressiä.

Mikäli stressiin johtavana tekijänä on huomattavissa tavoitteiden asettaminen, kannattaa tarkistaa myös, onhan kyseiset tavoitteet realistisia ja ajankohtaisia. Myös tavoitteita eteenpäin vievät aikataulut ja työjärjestys ovat suuressa roolissa, jotta stressi ei pääse muuttumaan negatiiviseksi. Myös tunteista puhuminen ja rakentavan ajattelun ylläpitäminen voivat auttaa. Kielteistä ajattelua tulisi välttää, sillä se luo stressiä niin itselle kuin muillekin.

Täytyy muistaa myös olla armollinen niin itselleen kuin muillekin. Turhat päivää pidentävät tehtävät voi jättää toiselle päivälle ja hoitaa työaikana, jos kaikki voitava tältä päivältä on jo tehty. Stressin muodostuminen on yksilökohtaista ja stressi voi eri ihmisille syntyä erilaisista asioista. Toinen stressaa, jos seuraavan aamun herätys on turhan aikaisin ja toinen stressaa, jos ei saa päivää tarpeeksi aikaisin käyntiin. Jokaisella on myös yksilöllinen sietorajansa, jonka ylityttyä stressi muuttuu äkkiä hallitsemattomaksi kaaokseksi. Stressin sietokykyyn vaikuttavat niin persoona, elämäntavat kuin ympäristökin.

Etenkin johtajan on tärkeää ottaa aikataulutuksessa huomioon yksittäiset tarpeet ja muokata aikatauluja ja tehtävälistoja sen mukaan, miten kukin yksilö jaksaa. On tietysti tärkeää, että jokaisella on tasapuolinen asema, mutta tasapuolinen asema voi olla myös ilman yhteisiä aikatauluja tai yhtä pitkää tehtävälistaa. Stressistä pitäisi ylipäänsä puhua ja sen hallitsemiseen pitäisi kiinnittää enemmän niin Akatemialla kuin muuallakin. Olisi tärkeää, että saisimme jatkuvasti luentoja hyvinvoinnista ja stressin hallinnasta, sillä usein tärkeimmät pointit unohtuvat uuden stressitekijän hypätessä puikkoihin.

Lähteet:

Suomen Mielenterveysseura. Stressi kuuluu elämään. Luettu 28.10.2018
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/stressi-kuuluu-elämään

YTHS. Stressaatko? Luettu 28.10.2018
http://www.yths.fi/i_love_arki/stressaatko

Kauneus&Terveys 25.6.2015. Tunnista stressin oireet. Luettu 28.10.2018
https://www.terve.fi/artikkelit/tunnista-stressin-oireet