Tampere
18 Jan, Tuesday
-6° C

Proakatemian esseepankki

Voiko yritys hyötyä henkilöbrändistä?



Kirjoittanut: Elina Valve - tiimistä Kipinä.

Esseen tyyppi: Akateeminen essee / 3 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Henkilöbrändi: asiantuntijasta vaikuttajaksi
Jarkko Kurvinen
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Mikä on henkilöbrändi ?

 

Henkilöbrändi on uudenaikainen käsite henkilön imagosta ja tunnettuudesta. Koska henkilöbrändi on suhteellisen uusi käsite, niin lähteitä on rajallinen määrä. Syvennyimme Jarkko Kurvisen, Tom Laineen sekä Ville Tolvasen kirjoittamaan kirjaan Henkilöbrändi – Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Lisäksi pohjaamme väitteitämme eri vaikuttajien podcasteihin, joissa puhujana mm. Jaajo Linnonmaa, kertomassa hänen matkastaan maan johtavaksi ja tunnetuimmaksi henkilöbrändiksi.  

Meillä kaikilla on oma henkilöbrändi, mutta harvempi henkilöbrändää itseään kaupallisessa mielessä. Se voi syntyä tahattomasti, mutta vain hallitsemalla sitä oikein, voi sitä hyödyntää. Henkilöbrändin merkitys on noussut suuremmaksi digitaalisen aikakauden aikana. Henkilöbrändäys, kuten muutkin brändit ovat syntyneet markkinoinnin ja mainonnan seurauksena. Se perustuu ymmärrykseen omista vahvuuksistaan ja niiden hyödyntämisestä brändäyksessä. Henkilöbrändi liitetään usein vaikuttajamarkkinointiin, mutta se on oikeastaan paljon laajempi käsite. Se sisältää kaikki työalat, joissa brändäämisellä on taloudellista ja uranäkökulmallista hyötyä. Käytännössä kuka vain voi hyötyä henkilöbrändistä.  Poliitikot ovat tässä hyvä esimerkki. Heidän koko uransa riippuu henkilöbrändin merkityksestä. Heillä identiteetti, arvot ja imago ovat keskeisessä osassa henkilöbrändäystä ja sen onnistumisessa. Vahvoja sekä näkyviä henkilöbrändejä ovat myös mm. urheilijat, artistit sekä nykypäivän vaikuttajat sosiaalisessa mediassa. 

 

 

Henkilöbrändäyksellä kohti mahdollisuuksia.

 

Henkilöbrändäys selkeyttää henkilön positiivista tunnettuutta ja imagoaan. Kuten jo aiemmin on todettu, henkilöbrändiä voi hyödyntää, minkä tahansa alan asiantuntija. Kuten yrityksen brändi, on se riippuvainen arvosta, jonka kuluttajat sille määrittelevät. Yksittäisen henkilön kannattaa tehdä henkilöbrändiään näkyvämmäksi kilpailuetuna muihin työnhakijoihin nähden, sillä nykypäivänä työnhakumarkkinoilla kilpailu on kovempaa kuin koskaan. Yritysten on helpompaa palkata sellainen työntekijä, joka on jo niittänyt positiivista imagoa ja on tällöin yritykselle “tunnettavampi”. He voivat olla varmempia henkilön asiantuntijuudesta ja henkilön brändäys puhuu jo puolestaan, eikä henkilön tarvitse tehdä niin isoa työtä työnhaussa. Pitkälle viedyssä henkilöbrändissä voidaan jo puhua, että henkilö saa itse työtarjouksia, joista valita.  

 

Yritykset voivat hyötyä henkilöbrändeistään, jos vain pystyvät tunnistamaan ne. Ihmisiä kiinnostaa enemmän toiset ihmiset kuin itse yritys. Yhdestä yrityksestä löytyy useita työntekijöitä, alansa asiantuntijoita, joita yrityksen kannattaisi nostaa esiin positiivisen markkinoinnin ja brändin näkökulmasta. He jakavat sisältöä sosiaaliseen mediaan asiantuntijuudestaan, työpäivästään sekä yrityksen tuotteista omalla tavallaan. Asiakkaat seuraavat mieluummin näitä yksittäisiä työntekijöitä sosiaalisessa mediassa, koska he ovat tuoneet myös oman persoonansa esiin, on heihin helpompi samaistua. Tätä yritykset eivät pysty tekemään niin helposti. Ihmiset pitävät usein myös yksittäisiä henkilöitä luotettavampina, kuin esimerkiksi jonkun yrityksen brändiä ja viestintää. Esimerkiksi, jos yrityksen verkkokauppa on entuudestaan vieras, asiakkaat käyvät yleensä lukemassa muiden henkilöiden kokemuksia tilauksesta, ja luottavat paremmin heidän sanomaan. Henkilöbrändäyksellä on parhaimmassa tapauksessa positiivinen vaikutus myyntiin. 

 

 

Ole oma itsesi.

 

“Yritykselle hyvät henkilöbrändit vahvistavat työnantajanmielikuvaa ja uskottavuutta viestinnässä. Ne ovat myös avuksi myynnissä ja markkinoinnissa: enemmän tehokkaampaa myyntiä, enemmän inbound kuin outbound. Asiantuntijuus, tiedon jakaminen ja auttaminen edellä social selling – kaiken tämän yritys voi ottaa tavoitteeksi tukiessaan henkilöstön brändinrakentamista.” (Kurvinen, Laine & Tolvanen 2017, 29) Hyvän henkilöbrändin kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii työtä. Henkilöbrändin kuuluu olla rehellinen sekä asiantunteva. Ennen kuin alat brändäämään itseäsi, sinun pitää tutkia tarkkaan, millainen henkilö olet, mitkä ovat arvosi sekä mielenkiinnon kohteesi. 

Henkilöbrändi pohjautuu omiin arvoihin, tavoitteisiin ja kohdeyleisöön. Se on itsenään olemista. Henkilöbrändisi olet sinä. Itse voi päättää mitä puolia itsestään tuo esiin, mutta esittäminen ei ole kauaskantoista. Henkilöbrändiä miettiessä on hyvä ajatella “keihäänkärki”, eli tarkempi kohdeyleisö. “Jos olet kaikille jotain, et ole kenellekään mitään.” (Kokko 2020)  

Brändi ja henkilöbrändi voivat hyötyä myös positiivisesti toisistaan. Yritys voi maksaa esimerkiksi vaikuttajalle, jolla on saman arvomaailman mukainen kohdeyleisö, ja henkilö ja yritys omistavat samat arvot. Tällainen toiminta on tällä hetkellä näkyvin toimintatapa yksittäisien henkilöbrändien ja brändien välisestä symbioosista.  

  

 

Riski vai jättipotti?

 

“Millainen asiantuntija tietää, mutta ei suostu tietoaan jakamaan?” (Kurvinen ym. 2017, 33) Jos henkilöbrändäys kuulostaa omalta jutulta, pitää ryhtyä pohtimaan, että millä tavoin haluaa brändääntyä. Kaikki henkilöbrändäystä harkitsevat haluavat varmasti jakaa omaa osaamistaan, mutta kuitenkaan ei kannata liikaa jakaa pelkkää asiaa, sillä silloin ei ole tarpeeksi kiinnostava toisille ihmisille. Jos kertoo omia ajatuksia asiantuntijuuden lisäksi, on heti huomattavasti paljon kiinnostavampi ja vahvempi persoona. Kohdeyleisö ja siihen keskittyminen kannattaa säilyttää mielessä, mutta lopuksi ei pysty vaikuttamaan siihen, kuka ja kuinka moni katsoo päivityksiäsi. Kaikki eivät pidä kaikesta, joten altistuminen vihapostille on mahdollista, silloin kannatta pitää mielessä ovatko nämä henkilöt kohderyhmää kenelle haluaa sisältöä tehdä vai ei. Henkilöbrändäystä aloittavan kannattaa tehdä suunnitelma brändistä. Millaisena haluaa tulla tunnetuksi? Suunnitteluun kuuluu omien arvojen, identiteetin, unelmien ja inspiroivien tarinoiden pohdintaa.  

Henkilöbrändi rakentuu aitoudelle. Ihmisen persoonan tulisi näkyä läpi, kuvata häntä käyttäytymisestä luonteeseen ja arvoista visioon. Kuten brändeissä, tulee henkilöbrändinkin olla johdonmukainen. Johdonmukaisuus esimerkiksi mainonnassa tuotavat arvot sekä visiot ja niiden toistettavuus. Henkilöbrändi on asiantuntija eli hänellä on jokin oma erikoistumisalueensa. Hänen tulisi olla niin perehtynyt ja auktoriteettinen kyseiseen alaan. Kokemuksella on myös iso merkitys henkilöbrändin uskottavuudessa. Henkilöbrändin kuten yrityksen tulisi lähtökohtaisesti olla ratkaisemassa jokin ongelma ja tarjota siihen ratkaisua. Jos ei ole ongelmaa, ratkaisu on turha. Hyvä henkilöbrändi vastaa ongelmaan, ja ei tulisi pelätä pientä kohdeyleisöä, sillä voi olla merkittävä etu erottuvuudessa. Myöhemmin on mahdollista rakentaa vahvan henkilöbrändin päälle uusia kohderyhmiä tavoittelevia näkökulmia. Tällöin se on selkeämpää yleisölle. Mainostaminen ja markkinointi on näkyvyyttä. Jokaisen brändin tulee olla näkyvä menestyäkseen. Näkyväksi voidaan päästä toistoilla tai tunteita herättävällä mainonnalla. Kyse on pitkäjänteisyydestä ja toistoista. Brändin luominen vaatii myös aikaa, mikään näkyvä brändi tai henkilöbrändi ei ole syntynyt yhdessä yössä. Jaajo Linnonmaa kertoo podcast haastattelussaan, että vasta 10-vuoden pitkäjänteisen työn jälkeen hän voi kutsua itseään henkilöbrändiksi. Henkilöbrändin kehittäminen ei kuitenkaan lopu sen läpimurtoon, vaan sitä voidaan ja pitää kehittää jatkumon ja positiivisen kuvan sekä tuottavuuden lisäämiseksi. Jaajo Linnonmaata ei oltu tunnettu “yrittäjäbrändinä” ennen Diili-ohjelmaa. Vasta tällöin Jaajo on jatkanut omaa henkilöbrändäämistään uudesta näkökulmastaan. 

Lisäksi brändiä kehittäessä henkilön on tärkeää verkostoitua aktiivisesti, koska toisten ihmisten ajatuksista ja sparrauksesta on hyötyä prosessin aikana. Myöskin sosiaalisen median verkostoitumismahdollisuudet on hyvä huomioida (Pasanen, 2020.) Verkostoituminen korostuu varsinkin LinkedIn:n näkökulmasta. LinkedIn perustuu kontakteihin ja yhteisöön. Siellä työntekijät ja työnantajat sekä yrittäjät kohtaavat. Sparraukseen kannattaa ottaa sellainen henkilö, joka on jo tehnyt sen mitä sinä haluat tehdä. Lisäksi on erittäin tärkeää henkilöbrändinä pitää kiinni omasta verkostostaan, eli kohdeyleisöstä. Se miten brändin ja henkilöbrändin kommunikointi eroaa kohdeyleisöön, on merkittävä. Brändin kanssa ei “keskustella” suoraan, vaan brändistä keskustellaan ja luodaan mielikuva ja tietynlainen suhde, jota brändi hoitaa asiakaspalvelulla eli erillisillä työntekijöillä, jotka ovat brändin kasvoina erillisissä tilanteissa. Henkilöbrändinä on itse vastuussa oman “asiakastyytyväisyyden” ylläpidosta. Henkilö vastaa henkilökohtaisesti ihmisille ja myös tällöin pääsee lähemmäksi henkilöitä. Hän itse huolehtii, että kommunikointi on aktiivista ja brändi-identiteetin mukaista. 

Henkilöbrändäyksellä, kuten brändäykselläkin on aina omat sudenkuoppansa. Mainonta voi aina mennä pieleen tai henkilö voi “mokailla” omassa henkilökohtaisessa elämässään, johon erinäiset juorulehdet tarttuvat. Tämä voi aiheuttaa nopeastikin kasvavan henkilöbrändin täystuhoon. Näin voi käydä yrityksellekin, mutta miksi se on kriittisempää yksittäiselle henkilöbrändille, on juurikin se, että henkilöbrändin takana ja vastuussa on yksi henkilö. Yrityksillä on helpompi vedota toimielimiinsä. Henkilöllä voi olla vaikeuksia perustella toimintaansa, koska hänen liikkeitään seurataan vahvemmin. 

 

 

Sisältömarkkinointi.

 

Sisältömarkkinointi on hyvin tärkeä osa henkilöbrändäystä. Hyvin tehty sisältöstrategia tukee matkaa henkilöbrändiksi. Mielessä kannattaa pitää kolmea kulmakiveä, löydettävyys, haluttavuus sekä merkittävyys. Löydettävyys saattaa nopeasti vaikuttaa helpoimmalta kohdalta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Se tarkoittaa sitä, kuinka helposti kohderyhmä ja muut asiakkaat löytävät sisältösi. Nykyään kun kaikesta on ylitarjontaa, pitää varmistaa, että sisältö on tehty vetoamaan ja vaikuttamaan juuri oikeaan kohderyhmään. Sisällön on myös hyvä olla helposti jaettava, koska tällä tavoin saavutat yhä useampia seuraajia. Kuitenkaan pelkkä löydettävyys ei riitä. Siksi sisällön kannattaa olla myös haluttavaa sekä odotettua. Jos sisältö menee liian tylsäksi, pitkäksi tai ohi kohderyhmästäsi, vaikuttaa heti seuraajien määrään. Esimerkiksi, jos vaikuttaja on kertonut edellisessä postauksessaan, että hänellä on “isoja uutisia” tiedossa, seuraajat odottavat innolla ja haluavat saada tietää asiasta lisää. Kohderyhmän syvä ymmärtäminen auttaa tuomaan lisäarvoa. Sisällön pitää pyrkiä auttamaan ja osoittamaan ymmärrystä ja sillä tavoin se on myös merkittävää. Merkittävä sisältö saa seuraajan tuntemaan itsensä tärkeäksi sekä merkitykselliseksi ja kokee saavansa apua ongelmiin. Näitä kolmea kulmakiveä ajattelemalla henkilöbrändisi on vahvalla pohjalla. (Kurvinen ym. 2017) 

“Sisältöstrategia kokoaa yhteen vaikuttajan tarkoituksen, arvomaailman, näkymisen kohderyhmille ja niihin vaikuttamisen, tavoitteellisen tekemisen ja sen mittaamisen sekä jatkuvan kehittämisen” (Kurvinen ym. 2017, 65) Sisältöstrategian on tarkoitus helpottaa yrityksen tai henkilöbrändin tekemään tavoitteisiin vaikuttavaa sisältöä. Se auttaa vertaamaan tekemistä ja tavoitteita, ja sitä kautta tiedät jatkuvasti, mitä pitää tehdä. Sisältöstrategia kannattaa tehdä huolellisesti, sillä se on koko ajan tukena matkan varrella. 

Henkilöbrändillä ja brändillä on paljon yhtäläisyyksiä, mutta henkilöbrändi on käsite, joka muovautuu muuttuvan maailman myötä. Henkilöbrändäyksellä voidaan päästä mielenkiintoisiin asetelmiin tulevaisuuden työmarkkinoilla, sekä siihen kuinka yleisöä ei miellytetä kivijalkatasolla vaan entistä enemmän digimaailmassa. Henkilöbrändäys on entistä enemmän myös “tavallisten” ihmisten juttu, ja sen tärkeyttä uralla olisi syytä jokaisen miettiä. 

 

 

Lähteet: 

Kurvinen, J., Laine, T. & Tolvanen, V. 2017. Henkilöbrändi: Asiantuntijasta vaikuttajaksi. Helsinki: Alma Talent 

Sales & Marketing talk show. 2021. Henkilöbrändi & markkinointi vieraana Jaajo Linnonmaa. https://open.spotify.com/episode/32tpXOI5yfHuRkFq4Cj9fP?si=TFpiXD3kT8eiIiYOXRsnrw 

Somekupla. 2020. Miten rakentaa menestyvä henkilöbrändi hyvinvointialalla? F. Tomi Kokko. https://open.spotify.com/episode/2QzrLcXhB8dRiAof94e8tj?si=n0-XatUURqKdeNR_3A6pjQ 

Pasanen, J. 2020. Progadu-tutkielma. Henkilöbrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/69667/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202006033923.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close