Tampere
26 Jan, Tuesday
0° C

Proakatemian esseepankki

Voiko rahalla sittenkin ostaa onnellisuutta?



Kirjoittanut: Lotta Lehtikevari - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 5 minuuttia.

Rahan ymmärtäminen sekä yrityksen talouden hahmottaminen ovat olleet tavoitteena pitkään. Raha ei itsessään kuitenkaan ole ollut helppo aihe innostua ja siitä syystä talouden oppiminenkin jäänyt valitettavan vähälle. Viimeksi yrittäessäni talouden puoleen kääntyä, hain innostusta ”Mimmit sijoittaa” -nimisestä podcast-sarjasta. Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander puhuivat ensimmäisissä jaksoissa paljon oman talouden hoitamisesta ja sijoittamisen aloittamisesta. Kirjoitinkin esseen, jossa muun muassa pohdin rahaa motivaatiotekijänä ja mietin, mikä taloudesta on itselleni tehnyt vaikean aiheen.  Mimmit nimittäin saivat kyllä minutkin innostumaan. Tajusin vain sen myötä, että ensin täytyy ymmärtää omaa rahan käyttöä sekä tunteita, joita raha itsessä aiheuttaa, ennen kuin voi edes pyrkiä innostumaan yrityksen taloudesta. Ainakin tämä tuntuu käyvän toteen omalla kohdallani. 

 

Monet lapsuudessa syntyneet rahaan yhdistyvät käsitykset ja opitut tunnereaktiot voivat estää meitä innostumasta taloudesta.  Sopivasti tämän syksyn tavoitteisiin nähden huomasin varanneeni jo keväällä paikan Mikko Sjögrenin ”Taitavaksi rahan kanssa” -koulutukseen. Mikko on tunnettu rahataidon ja sijoittamisen valmentaja, joka kävi puhumassa Proakatemian prosemmassa aikaisemmin tänä vuonna. Mikko ei tuolloin puheessaan käsitellyt varsinaisesti taloutta, mutta hänen rempseä ote asioihin sai innostumaan ja päätin ottaa itseäni niskasta kiinni talouden kannalta. Oli oikea hetki ottaa selvää, millaisena raha on mulle elämäni aikana näyttäytynyt ja parantaa mahdollisuuksia yrittäjänäkin selvittämällä, mikä omaa taloudesta innostumista jarruttaa. Täytyyhän taloudesta olla kiinnostunut, kun tällä alalla opiskelee. 

 

Koulutus kesti kaksi päivää ja niiden aikana syvennyttiin pohtimaan esimerkiksi omia tarpeita, uskomuksia, rahan käytön tapoja ja rahan managerointia. Mikko piti kokoajan yleisön oman talouden esillä ja kävimme ihan konkreettisesti läpi omia numeroitakin. Tärkeimmät asiat eli innostaminen ja motivointi tapahtuivat avaamalla taloudellista varmuutta käsitteenä sekä auttamalla yleisöä uskaltamaan unelmoida siitä, mitä rahalla voisi tehdä. Taloudellinen varmuus on ihannetilanne, johon jokaisen ihmisen tulisi pyrkiä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti hyvinvointia! Asianajaja ja työelämäprofessori Tuomas Lehtinen teki vuonna 2014 ”Mistä 30 miljardia?” -nimisen hankkeen myötä verkkokyselyn, jossa kartoitti, minkälaiset asiat ovat ihmisten mielestä suurimpia haasteita oman hyvinvoinnin kannalta. 38,3% kyselyyn vastanneista kokivat taloudellisen epävarmuuden suurimmaksi ongelmaksi. Tämä ei yllätä, sillä kuinka moni meistä tosissaan pystyy nukkumaan, jos laskut on maksamatta ja pankkitililtä löytyy 2€. Taloudellisen varmuuden on siis määrä turvata laskujen ajallaan maksamisen lisäksi myös yöunet. On kyse kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, jonka osana raha on myös vahvasti.

 

Miksi taloudellisesta varmuudesta sitten tulisi yllämainitun syyn lisäksi niin kovasti unelmoida? Minkä seikan pitäisi motivoida jopa tekemään töitä sen eteen? Eihän raha nyt niin vakava aihe ole. Sitä tulee ja menee. Sjögren tarttui näihin ennakkoluuloihin heti ensimmäisenä päivänä ja opetti, että ”rahapelin” voittamisessa on kyse vaihtoehdoista. Kaikki haluavat vaihtoehtoja. Vaihtoehdot luovat meistä meidät. Sinä voit päättää käyttäväsi rahaasi esimerkiksi vain ekologisiin vaatteisiin.  Tai saatat tietää, että vesillä purjehtiminen tekee sinut onnelliseksi. Mutta, mitä jos raha estäisi tämän ja sinulla ei täten olisi vaihtoehtoja.  Vaihtoehdot syntyvät taloudellisesta vapaudesta. Taloudellista varmuutta ja sen myötä vapautta kannattaa siis havitella, jos haluaa elää juuri oman näköistä elämää itselle tärkeitä arvoja kuunnellen. Raha ei tee onnelliseksi. Purjeveneen tai laadukkaan vaatteen ostaminen ei tee onnelliseksi. Se, kun unohdat katsoa puhelinta vesillä ajelehtiessa tai se, kun tiedät ettei päälläsi olevan vaatteen valmistaminen kuormita maapalloamme laaksi, se tekee onnelliseksi. Sinulla oli vaihtoehtoja ja valitsit sen, mikä saa sinut tuntemaan onnellisuutta maksoi mitä maksoi. 

 

MIKÄ SIIS KONTROLLOI JA MÄÄRITTELEE MEIDÄN ELÄMÄN LAADUN?   Tunne.

Rahassa on kyse tunteista.

 

Tahdotun tilan, eli taloudellisen vapauden myötä voimme kokea onnellisuuden tunnetta siitä, että saamme toteuttaa itseämme ja arvojamme haluamallamme tavalla murehtimatta rahatilannettamme. Taloudellinen vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saat tarpeeksi isoa palkkaa tai sitä, että äiti sponssaa kaiken tarvitsemasi. Taloudellinen vapaus on nimenomaan kykyä elää unelmien elämäntyyliä ilman pakkoa tehdä töitä tai turvautua kenenkään muun rahoihin. Mihin tämä sitten pohjautuu? Sjögren korosti moneen otteeseen koulutuksen aikana työstä riippumattoman tulon merkitystä taloudellisen vapauden osalta. Tarkoitus ei ole jättää työntekoa ikuisiksi ajoiksi ja laiskotella loppuelämä. Tarkoitus on, että tienaat tarpeeksi tuloa ilman työtä, jotta voit esimerkiksi tehdä haluamaasi työtä, josta ei ehkä makseta tai keskittyä harrastuksiin ja muihin intohimon kohteisiin. Näiden ei tarvitse tuottaa sinulle rahaa, sillä työstä riippumattoman tulon on tarkoitus kattaa kaikki, mitä tarvitset elämiseen näitä onnellisuuden tunnetta tuottavia asioita toteuttaessasi. 

 

Jos listaat omat menosi ja tulosi kategorioittain, pystyt selvittämään tietenkin tämän hetkisen rahan käyttösi tilanteen. Mihin sinulla menee rahaa ja minkä verran? Jos kuitenkin haaveilet taloudellisesta vapaudesta, täytyy sinun pyrkiä laskemaan myös, mitä haluamasi elämäntyyli tulisi sinulle kustantamaan. Tässä vaiheessa koulutusta teimme harjoituksen, jossa ensin kirjoitimme 5 minuutin ajan villeimpiä, oudoimpia ja suurimpia unelmiamme elämään liittyen. Tämän jälkeen Sjögren pyysi meitä arvioimaan, kuinka paljon jokaisen unelman rahoittamiseen tarvitsisimme. Kuinka paljon enemmän käyttäisimme siis rahaa vaikkapa ruokaan tai harrastuksiin. Jonkun haaveissa oli urheiluauto, toisen kesämökki ja minun esimerkiksi matkustaminen ja itse vapaasti sisustamani flat-asunto. Näiden haaveiden pohjalta listasimme menomme kategorioihin uudestaan. Selvitimme Sjögrenin ohjeistuksella itsellemme tarvittavan varallisuuden määrän 8% tuotolla. Tämä siis tarkoittaa sitä, paljonko meidän tulisi esimerkiksi sijoittaa, jotta saisimme 8% tuotolla mahdollistettua unelmiemme elämän. Harjoitus auttoi ymmärtämään, käytänkö tällä hetkellä rahaa niihin asioihin, jotka tekevät mut onnelliseksi ja mihin tulevaisuudessa haluan rahaa käyttää mahdollisen taloudellisen vapauden myötä.

 

Sjögrenin mukaan rahaa voi käyttää kolmella tavalla:

  1. Köyhä tapa: rahat tulee tilille ja menee.
  2. Keskiluokkainen tapa: rahat tulee tilille ja menee esimerkiksi vuokraan, mutta myös vastuisiin, eli vaikka asunnon tai auton ostamiseen —> omaisuutta, jolla arvoa.
  3. Vauras tapa: samalla tavalla osa rahasta kuluu heti ja osa kasvattamaan omaisuutta. Lisäksi rahaa kuitenkin myös laitetaan varoihin, jotka tuottavat lisää rahaa.

 

Rahankäyttötavat vaikuttavat voimakkaasti paljon puhuttuun onnellisuuteen ja ovat suuri osa matkaa kohti taloudellista vapautta. Näiden suhdetta Sjögren kuvasi hyvin ”80/20” -säännöllä. Hänen mukaansa ihmiset useimmiten käyttävät jopa 80% tuloistaan asioihin, jotka eivät tuo onnellisuutta lainkaan ja vain 20% asioihin, joista onnen tunnetta syntyy. Tämän takia on olennaista miettiä tuoko rahankäyttö tuloksia ja nautintoa vai liian paljon ahdistusta. 

 

Ensimmäiset askeleet kohti taloudellista vapautta ovat selkeästi oman rahankäytön tarkastelu, unelmien pohtiminen, niiden toteutumiseen tarvittavan rahamäärän selvittäminen ja ylijäämäisen talouden aikaansaanti. Siinä on helpoimmat tavat aloittaa vaurastuminen. Sjögren opettikin koulutuksen loppupuolella viimeisenä mainitun vaurastumisen kaavan. Siihen kuuluu ajatus siitä, että sinun tulisi tienata enemmän, kuin kulutat sekä sijoittaa erotus niin kauan, kunnes elät unelmiesi elämää. On tärkeää oppia elämään varojensa mukaan. Vasta silloin voi aloittaa haaveilun taloudellisesta vapaudesta, joka tarkoittaa sitä, että jotakin on jäätävä yli sijoittamiseen. 

 

Matkalla voi olla paljon haasteita, jos ei esimerkiksi ole hallinnut rahankäyttöä  aikaisemmissa elämänvaiheissa tai vaikkapa tulojen hankkimisessa on ongelmia. Kävimme koulutuksessa läpi monia vastaavia minua koskemattomia vaiheita, kuten velkamurskaimen. Sen tarkoituksena oli puuttua pohjatason ongelmaan, joka saattaa estää vaurastumisen, vaikka halua tavoitella taloudellista vapautta olisikin. Vaikkei tämä varsinaisesti koskenut minua, oli kuitenkin hyödyllistä kuulla, miten velkaantumisen kierteen voi katkaista ja miten nopeuttaa prosessia murskain-teorian avulla. Tämän myötä voin auttaa muita ongelman kanssa painivia ja ymmärrän viimeistään nyt paremmin, miksi tästä ongelmasta kannattaa tosissaan pysyä erossa.

 

Tärkeimpiä oppeja mulle tästä koulutuksessa oli menneisyyden ymmärtäminen, oman rahankäytön tarkastelu, sekä taloudellisen vapauden ymmärtäminen. En ole koskaan ymmärtänyt, mitä talouden asioille voi tehdä ja kuinka paljon voin oikeastaan edes vaikuttaa. Se on tuntunut kaukaiselta milloin omien asenteiden ja milloin nuoruudessa opittujen tapojen takia. Tässä koulutuksessa murskaantui kuitenkin viimeisetkin ajatukset siitä, ettei minusta olisi sijoittamiseen tai, etten minä  muka voisi oppia yrityksenkin taloudellisesta puolesta valtavasti enemmän. On vain kyse vastuun ottamisesta ja teoista. Ylivoimaisesti tärkein koulutuksessa annettu tieto oli ”seuraavat askeleet” -muistilista. Alkaen vastuun ottamisesta ja päättyen vaiheeseen ”opiskele yhä lisää”, tuo lista on tärkein eteenpäin vievä työkalu itselleni.  Harvemmin kyse on taidoista tai tiedoista. Kyse on selkeistä askeleista kohti tavoitetta. Haluankin oppia luomaan kaikkiin tavoitteisiini jatkossa selkeät askeleet, niin kuin mulla nyt on kohti taloudellista vapautta. Kohti tätä unelmaa menenkin jo paljon vauhdikkaammin, kuin monia muita. Mitä se vaati? Rohkeutta kouluttaa itseä, seurata omia tavoitteita ja ymmärtää, mistä onnellisuus syntyy. 

 

Mitä tavoitteita sulla on? 

Mikä tekee sut onnelliseksi, ja oletko varma, ettei rahalla ole tekemistä asian kanssa?

 

Lähteet:

Taitavaksi Rahan Kanssa -koulutus 28.-29.9.2019, Mikko Sjögren, Varapuu valmennusyhtiö

Kommentit
  • Essi Keränen

    Tää oli kiinnostavaa jatkoa sun edelliselle esseelle, jossa pohdit, miten innostua rahasta. Mulla on ihan samoja ajatuksia ja vaikeuksia rahamotivaation kanssa, joten sun esseitä oli samaistuttavaa ja kiinnostavaa lukea. Tuli tunne, että olet oikeasti saanut muutettua asennettasi rahaa kohtaan ja innostunut tekemään töitä sen asenteen ylläpitämiseen. Ihan tosi siistiä, hyvä Lotta!! 😊

    Sain tästä vinkkejä ja tukea omien ajatusten selkeyttämiseen. Täytyisi itsekin pohtia, minkä verran tarvitsin rahaa toteuttaakseni unelmiani. Uskon, että se jopa loisi syvempää uskoa ja innostusta unelmiani kohtaan, kun unelma konkretisoituisi euroiksi ja yhtäkkiä sitä kohti olisi tehtävissä selkeä suunnitelma, jolla unelmaa varten tarvittava raha saavutetaan.

    Ehkä talousjutuissa vaikeinta mullekin on just toi rohkeus, jonka mainitsit. Pitäisi olla rohkeampi seuraamaan, mihin rahaa käytän ja kuinka paljon ostoni oikeasti tukevat onnellista elämää, vai voisinko käyttää rahaa fiksummin. Eli vastuunottaminen omasta taloudesta ei houkuttele… 😅 Mutta tää ois kyllä hyvä haaste mulle, ja kiva tietää, että oman talouden hallinta -sparrauspari löytyis läheltä. 😊

    16.11.2019
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close