Hyvä johtaja omaa motivaatiota ja osaa aina ennen muita hallita itseään. Kyetäksemme tekemään hyviä päätöksiä on meillä oltava tunteita omista ajatuksistamme. Meidän on siis kyettävä yhdistämään tunteet omiin ajatuksiimme ja opittava tunnistamaan niistä plussat ja miinukset. Järki on se, mikä ohjaa meitä tekemään oikeita ja hyviä päätöksiä. Tässä me voimme myös erinomaisesti hyödyntää omaa elämänkokemustamme, koska olemme niiden kokemusten perusteella huomanneet, mitkä asiat ovat toimineet ja mitkä ovat menneet täysin ei toivotulla tavalla. Erittäin tärkeä osa erinomaista johtajuutta ja antoisaa elämää on tunneäly. Haluan tämän esseen kautta käydä läpi niitä kohtia, joiden avulla voimme lisätä ymmärrystä ja tuoda näitä taitoja käytäntöön. Tässä esseessä käyn myös läpi hyvän johtajan piirteitä ja kuinka olla sellainen tai miten sellaiseksi tullaan.

Tunneälyssä tärkeimmät osatekijät ovat itsetuntemus sekä itsesäätely ja ilman niitä voi olla vaikeaa hallita itseään. Sanotaan, että itsehallinta edellyttää näiden kahden tekijän täyttymistä. Entä kuinka olla tehokas? Tehokkuuden aikaansaamiseksi on meidän oltava parhaassa sisäisessä vireydessä ja hyvällä tuulella. Näin olemme luovimpia, parempia ongelmanratkaisijoita ja tehokkaampia päätöksentekijöitä. Jotain hyvää saatamme löytää myös negatiivisuudesta – se saa asiaan tietynlaista energiaa ja keskittää huomiomme päämäärän tiellä oleviin esteisiin ja niiden poistamiseen. Se ei vain ole tehokkuuden kannalta oleellinen piirre, jota kannattaisi haalia, koska sillä on paljon enemmän huonoa vaikutusta itseemme sekä ympärillämme oleviin ihmisiin.

Miten olla luova? Kuinka määrittää ongelma? Millä tavoin voin syventyä ja uppoutua aiheeseen? Entä kuinka voin rentoutua? Nämä kaikki kysymykset viittaavat erinomaiseen itsehallintaan, sillä se syntyy siitä, kun tietää milloin on oikea aika päästää irti. Tämän irti päästämisen avulla synnytetään luovaa oivallusta ja päästään eteenpäin. Hyvä johtaja on luova ja innovatiivinen ja osaa myös viedä loistavat ideat käytäntöön. Saavutettuamme rentoa olotilaa voimme yllättää itsemme, koska luovuutemme pääsee esiin silloin, kun olemme rennoimmillamme. Piirteitä, jotka tekevät ihmisestä mielestäni hyvän johtajan, ovat myös toisen kuunteleminen, ihmisten tunteminen, vastuullisuus, ja rohkeus.

Hyvä johtaja johtaa myös itseään. Itsensä johtamisessa tärkeintä on itsehallinta ja tarkennettuna kyky tietoisesti hallita omia mielentiloja. Hallitsemalla omia mielentiloja teemme itsestämme erinomaisen suorittajan millä tahansa elämän osa-alueella ja ennen kaikkea tärkein, teemme itsestämme erinomaisen johtajan – liike-elämässä tai pelkästään jo omassa elämässä. Täytyy osata hallita tunteita, olla päämäärätietoinen, omata kykyä mukautua ja olla aloitteellinen. Kaikki tämä toiminta on lähtöisin meidän aivoistamme ja on asioita, joihin emme juurikaan voi vaikuttaa. On kuitenkin asioita, joihin voimme vaikuttaa, kuten se kun tiedostamme tuntevamme tietyllä tavalla. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten reagoimme ja miten ilmaisemme tunteemme. Se on tunteiden itsesäätelyä. Itsehallinta on juuri sitä, että pyrimme vaikuttamaan ajatteluumme tunteiden avulla yhdistämällä siihen järkeä ja luovuutta.

Empaattinen ajattelu on yksi piirre, jolla voimme hallita vaikeitakin tilanteita. Empatia tarkoittaa kykyä ymmärtää mitä toinen ihminen kokee ja mitä toinen ihminen tuntee. Siinä asetutaan toisen ihmisen asemaan ja nähdään asiaa myös toisen näkökulmasta ja näin tilannetta on helpompi hallita ja ymmärtää. Aina tulee tilanteita, kun kaikki tuntuu kaaokselta ja tuntuu että mikään ei ole tasapainossa. Jotta voimme ajatella positiivisesti ja elää stressittömästi, on meidän annettava itsellemme aikaa levätä ja palautua, ottaa itsellemme aikaa ja löytää keinoja, joilla voimme purkaa paineita sekä saavuttaa rentoutunut ja tasapainoinen olo. Meiltä jokaiselta varmasti löytyy omia motiiveja, joista löydämme mielihyvää. Vastoinkäymisten aikana motiivimme vetävät meitä eteenpäin.

Nykyään yhä enemmän ja enemmän puhutaan tunnetaitojen ja empatian merkityksestä työelämässä. Aina johtajilla on tapana asettaa kovia tavoitteita, muttei muisteta huomioida ihmisten jaksamista. Kaikki me ollaan ihmisiä ja siksi pitää mielestäni pitää mielessä inhimillisyys ja muistaa se, että kaikki me ollaan erilaisia yksilöitä. Tavoitteet pitäisi aina olla kaikkien yhteisiä, sellaisia mihin kaikki ovat valmiita laittamaan oman panoksensa. Kaikkien on oltava samalla sivulla ja ymmärrettävä se, mitä tavoitteiden saavuttaminen vaatii. Tämän takia on ryhmästä löydyttävä empatiataitoja, jotta osataan asettua myös toisen asemaan ja ymmärtää asiaa toisen ihmisen näkökulmasta. Ongelma tulee siinä, että useasti meillä kaikilla on tapana asettaa myös henkilökohtaisia tavoitteita, joiden valossa jokainen haluaa tulla kohdatuksi yksilönä. Siksi mielestäni työskentelyilmapiirin on tuettava optimaalista työskentelyä ja empatia on erittäin suuri tekijä tässä.

Mikä motivoi? Mistä minä saan mielihyvää? Näiden asioiden löytäminen auttaa meitä keskittymään positiivisiin asioihin ja unohtamaan niitä negatiivia asioita. Kun olemme motivoituneita ja sitoutuneita, ”hyvä stressi” johtaa meitä sille optimaaliselle alueelle, jossa olemme parhaimmillamme. Tätä aluetta kutsutaan flow- tilana ja se edustaa itsehallinnan huippua, jossa tunteet tukevat suorituskykyä ja oppimista. Tähän tilaan päästyä pystymme hyödyntämään positiivisia tunteita tukemaan suorituksiamme. Niin kuin aikaisemmin jo mainitsin, että kaikki toimintamme on lähtöisin aivoista ja tähän lisätäkseni, että aivomme jatkuvasti muokkaavat itseään perustuen meidän kokemuksiimme ja kokemus kasvattaa tunneälyä.

Johtajuus ei ole mikään yksinkertainen rooli. Siinä ollaan vastuussa koko organisaation toimivuudesta, koko henkilöstön hyvinvoinnista ja samalla pitäisi olla koko paketti kaikin puolin myös henkilökohtaisella tasolla kunnossa. Kuunnellaan sydämen ääntä ja tehdään sitä mistä pidämme, se kantaa meitä pitkälle. Minun mielestäni johtajan on seisottava vahvasti tekemisiensä takana ja oltava uskottava niille, ketä hän johtaa. Hänen on pystyttävä luomaan toivoa ja luottamusta alaisiinsa. Johtajalta pitää löytyä ratkaisukykyä ja oikeudenmukaisuutta, sekä hänen on rohkaistava muita tekemään asioita riskeistä huolimatta, sillä hyvä johtava uskaltaa ottaa riskejä ja uskoo onnistumiseen. Toisaalta kuitenkin hyvällä johtajalla on selkeä visio ja hän ymmärtää strategiaa. Hän näkee kokonaisuuden ja jokaisen alaisensa osana sitä.

Millainen johtaja minä olisin? Johtajuus on minulle jollain tapaa kutsumus, mutta pelkään vielä tässä vaiheessa liian suurien vastuiden ottamista. Organisointikyky ja tehokkuuden painottaminen yhdessä vievät minua kohti päämäärääni. En hyväksy tappioita eivätkä ne lannista minua. Pystyn työskennellä paineen alla ja pidän huolen siitä, että yhdessä saavutetaan asetettuja tavoitteita. Osaan todellakin kyseenalaistaa ja tuon myös vahvasti omaa mielipidettäni kuuluviin, mikäli kohtaan ongelmia. En pelkää antaa palautetta. Jos minua pitäisi kuvata kolmella sanalla, olisivat ne yritteliäs, suorasanainen ja toisia rohkaiseva, kannustava. Niin kuin Belbin minulle kertoi – ”Mitä tulee kovaan työhön, pystyn johtamaan joukkoja”. Minun empatiakykyni on erittäin suuri vahvuuteni ja siitä olen itsessäni ylpeä. Ehkä minusta tulee vielä joskus sellainen johtaja, jota muut katsovat ylpeydellä ylöspäin. Johtajana minä olisin se, joka kuuntelee alaisiaan ja osoittaa heille empatiaa. Minulla on vielä matkaa edessä, mutta siinä ainakin yksi tavoite mitä kohti edetä seuraavat vuodet.

Coleman, D. 2014. Aivot ja tunneäly: Uusimmat oivallukset. 1. painos 2014/01. Parainen. SamsaraaTasapaino-oppaat.