Tampere
28 Mar, Thursday
10° C

Proakatemian esseepankki

VOIKO MINIMALISMILLA KASVAA?



Kirjoittanut: Evianna Sipilä - tiimistä Kajo.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Liekeissä!
Iloa säkenöivä järjestys
Reading the Room
Tärkeintä tänään
Petteri Kilpinen
Marie Kondo
David Kantor
Maaretta Tukiainen
Esseen arvioitu lukuaika on 7 minuuttia.

1. Johdanto

Kazimir Malevitšin taidemaalaus “Musta neliö” järisytti 1900-luvun taidemaailmaa radikaalilla yksinkertaisuudellaan. Myöhemmin yksinkertaisuudesta kehittyi minimalismin aatesuuntaus vastalauseena 1960-luvun rönsyilevälle populaarikulttuurille. Maaretta Tukiaisen (2019) mukaan elettäessä vuotta 2019 minimalismista on tullut jälleen trendi-ilmiö. Hän mainitsee kirjassaan Tärkeää tänään, että minimalismi näkyy nykyään elämän eri osa-alueilla esimerkiksi ravintominimalismina ja sisusminimalismina. (Tukiainen 2019.)

Minimalismi voidaan nähdä vastalauseeksi länsimaiselle kulutuskeskeiselle elämäntavalle, joka tuottaa ympäristöongelmia. Sen tarkoitus on luoda selkeyttä ja vahvistaa, mikä elämässä on kullekin tärkeää vähentämällä asioita. (Tukiainen 2019.) Tässä kirjaesseessä kerrotaan, kuinka minimalismin aatesuuntausta voidaan soveltaa tiiminjohtamiseen. Havainnot, joista kerron esseessä pohjautuvat kokemuksiini, miten minimalistinen ajattelu on näkynyt omassa esimerkissäni johtaa. Esseen kirjoittamiseen aiheesta rohkaisi Nuppu Laaksosen paja 8.9.2019 minimalismista sekä kirjat, joita esitellään tämän esseen edetessä.

Yksinkertainen juoni

Kiinnostuin yksinkertaisuutta ihannoivasta elämäntavasta pitkään jatkuneen stressin seurauksena. Viime kesänä se sai minut lähtemään Ranskassa sijaitsevaan luostariin, jossa vietin vajaan viikon. Tuosta ajasta olin kolme päivää täydellisessä hiljaisuudessa. En siis puhunut kenellekään tai käyttänyt puhelinta. Yleisesti ottaen luostarissa noudatetaan sääntöjä, jotka edustavat kristinuskon elämäntavan ihanteita. Luostarisääntöjä ovat pysyvyys, tasapaino, arvokkuus ja hienovaraisuus. Säännöt ilmenevät esimerkiksi luostarin päivärytminä, kiireettömyyden ja keskeneräisyyden kunnioittamisena. Niissä korostetaan kohtuullisuutta sekä henkisen ja ruumiillisen työn tasapainoa. (Tukiainen 2019.) Noudatin tätä luostarin elämäntapaa koko oleskeluni ajan.

Luostarissa aika kului juuri niin kuin luostarisääntöön kuuluu yksinkertaisen päivärytmin noudattamisena. Siihen sisältyi kevyttä ruumiillista työtä kuten tiskaamista tai puutarhanhoitoa. Muu aika käytettiin kiireettömään läsnäoloon, jossa kyseessä ei ollut omien ajatusten säntillinen järjestäminen, vaan pikemminkin niihin tutustuminen syvällisemmin. Henkisellä työskentelyllä tarkoitettiin meditointia, jota tehtiin suunnitelmallisesti kolmesti päivässä. Luostarisääntöä voidaan pitää eräänlaisena arjen käytänteiden minimalismina (Tukiainen 2019). Säännön noudattamisen tarkoitus ei ole itsensä kurittaminen, vaikka siltä se voikin vaikuttaa. Sen kautta on tarkoitus kyseenalaistaa asioita, joihin arkielämästään kuluttaa aikaa ja kuinka merkityksellisiä ne  todellisuudessa ovat.

Vaikka omassa elämässäni minimalistinen ajattelu sai alkunsa katolisesta luostarista, sen keskeisiä piirteitä sovelletaan monissa eri aatesuuntauksissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuutta voidaan pitää haluamisen minimalismina. Sen ajatus on, että ihmistä vaivaama kärsimys poistuu, kun pyrkii minimoimaan erilaisia inhimillisiä haluja. Myös Aristoteleen filosofiasta tuttu kultainen keskitie perustuu samaan periaatteeseen. Siinä pyritään minimoimaan vaihtoehtoja, koska paras mahdollinen tilanne on olla valitsematta mitään. Sen sijaan, että etsi itselleen valitsemisen vaihtoehtoja, tekee sen tarpeettomaksi ja kulkee valintojen välimaastossa. Stoalaisuudessa minimoidaan pyrkimistä. Sen tarkoituksena on keskittää kaikki huomio ainoastaan asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Ei menneeseen, eikä tulevaan tai johonkin itsestään riippumattomaan. Käytännössä pyrkimykset muuhun kuin läsnä olevaan hetkeen on siis minimoitu. (Tukiainen 2019.)

Heti, kun palasin reissulta kotiin, havahduin valtavaan tarpeeseeni raivata tilaa pelkästään merkityksellisille asioille. Minimalismin juoni oli siis auennut. Halusin alkaa järjestää elämääni myös konkreettisella tasolla. Tämän seurauksena tartuin Marie Kondon kirjaan Konmari – iloa säkenöivä järjestys. Myös Konmari -ideologiassa sovelletaan minimalistisia periaatteita (Tukiainen 2019). Konmari opettaa hyvin käytännönläheisesti, kuinka ilon voi oppia tunnistamaan siivoamalla kodin. Toisinsanoen tiedostaa, millä omistamillaan asioilla on todellista vaikutusta omaan onnellisuuteen. (Kondo 2016.) Lieneekö ihme, että taito on saattanut päästä hukkumaan, kun suurin osa tavaroista on todennäköisesti ostettu tyydyttämään turhia tarpeita?

”Järjestäminen on korvaamattoman arvokas oppimistilaisuus, jossa puntaroit uudelleen ja hienosäädät suhdettasi tavaroihin ja luot elämäntyylin, josta on sinulle eniten iloa. – – Olen vakuuttunut siitä, että luopumalla edes kerran mistä tahansa tavarasta, josta ei saa iloa, on paras tapa kokea, miltä tuntuu ympäröidä itsensä ainoastaan iloa tuottavilla esineillä.”

                                                                                     – Marie Kondo

Minimalistinen johtamisfilosofia

On myönnettävä, että minimalismin soveltaminen johtamisessa tapahtui osin tiedostamatta ja huomasin sen vasta reflektoidessani asiaa jälkikäteen. Ennen johtamiskauteni alkua Kajossa, olin asettanut itselleni muutamia tavoitteita. Alkusyksystä olin nimennyt itselleni tavoitteen tehdä muutoksia vain kohtuudella. Pyrkimykseni oli minimoida haluni muuttaa liian montaa asiaa. Suuruudenhulluuden sijaan olisi hyödyllisempää keskittyä siihen, mitä olimme kolme vuotta jo kylväneet. Minimoida siis muutos. Muutoksen minimoiminen ei tarkoita, että lakataan kasvamasta ja kehittymästä. Omassa ajattelutavassani pyrin kirkastamaan, mitä olisi tarpeellista muuttaa. Joskus johtajan paikalle noustessa voi tulla tarve kääntää koko kasvimaa ympäri vain siksi, että on itse saanut ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa näkyvämmin. Muutoksen minimalistinen ajattelu sai minut huomaamaan, että meidän tiimissä ei edes ole montaa syytä, miksi tehdä asioihin liikaa muutoksia. Oikeastaan meidän tiimi on hyvä juuri sellaisenaan kuin se on.

Alusta alkaen oli selvää, että tärkein tehtäväni tulisi olemaan tiimimme motivointi ja puskeminen valmistumaan joulukuussa yhdessä. Motivoidakseni myös itseni tekemään oman osuuteni mahdollisimman hyvin, valitsin ajurikseni oman sisäisen paloni, hyvinvoinnin. Petteri Kilpinen (2008) sanoo Liekeissä – Miten johtaja inspiroi ihmiset syttymään muutokselle -kirjassaan, että tulokset osoittavat, että henkilökunnan tyytyväisyys korreloi suoraan asiakastyytyväisyyden kanssa, joka puolestaan on suorassa suhteessa yrityksen myynnin ja voiton kasvuun. Tämä nostaa yrityksen HR-toiminnot yhä kriittisempään rooliin (Kilpinen 2008). Tärkein tavoitteeni tiivistyi visioon, että elinvoimainen yritystoiminta syntyy yhteisön hyvinvoinnin kautta. Kiteytin sen aloituspalaverissamme näin:

”Kajolaiset menestyivät tulevaisuudessa, koska he tekivät töitä tiiminä löytääkseen vahvuutensa, ja pitivät huolta omasta sekä muiden hyvinvoinnista.”

Ytimekäs viesti on nivottu pienemmistä osista helpommin ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi eli johtamisvisiokseni. Yksittäisenä lauseena tavoite näyttää pienemmältä ja voi vaikuttaa helpommalta saavuttaa. Pienemmät osatekijät on keskitetty hyvinvointiin, jolla nähtiin selkeä yhteys menestykseen. Tämäkin perustuu sovellettuun ajatteluun minimalismista. (Tukiainen 2019.)

Syvältä johdettu tulos

Minimalismi voi luoda mahdollisuuden tehdä liiketoiminnasta tuottavaa johtamalla sitä ”sisältä ulos”. Toimintaa siis keskittyy kasvamaan ytimestä käsin eli tiimiläisistä. Asioiden merkitystaustojen etsiminen on yksi minimalismin perusajatuksista (Tukiainen 2019). Tiimijohtamisessa tämä tarkoittaa, että on rohkaistava jokaista yksilöä tavoittamaan oma ytimensä, sisäinen palonsa. Koska tähän asti eletty elämä on muodostanut meille jokaiselle oman persoonan ja sen kautta niin sanotun sisäisen ajurin, erilaisuutta suhteessa muihin on syytä jalostaa. Varsinkin valmistuvan tiimin näkökulmasta on erittäin tärkeää, että jokainen alkaa muodostamaan omaa ammatti-identiteettiään. Sen perusteella tietää itse ja voi kertoa muille, miksi on ehdottomasti sen yrityksen perustaja tai johtaja, joka tulee menestymään. (Kilpinen 2008.)

Kun jokainen yksilö etsii omaa ydintään ja pystyy hyödyntämään sitä yhdessä tekemiseen, syntyy kollektiivinen omistajuuden tunne. Kun tiimi kokee omistajuutta yhteisiin asioihin, vältytään hidastavilta keskusteluilta, joissa joudutaan etsimään keinotekoisia kannustimia yhteisen toiminnan tueksi. Vielä tiivistetysti, jos yritys voi tarjota jokaiselle yksilölle tavan toteuttaa merkitystään, toiminta on helpompi virtaviivaistaa. Kun useat merkitykset ajavat samaa tavoitetta kohti, virta voimistuu. Olen varma, että lopultakin vähemmän voi olla enemmän myös liiketoiminnan kasvattamisessa.

Panostus aineettomaan pääomaan
Voiko yrityksen tulosta johtaa kasvuun minimalistisin keinoin? On totta, että yrityksen kasvu ei tapahdu muuten kuin lisäämällä kasvua tuottavia asioita. Toki kannattavuuden parantamiseksi voitaisiin tehdä myös saneerauksia, jotka tavallaan puhuisivat minimalistisen ajattelun puolesta. Liian ahtaiksi ja yksipuolisiksi karsitut puitteet voivat kuitenkin kadottaa inspiroivan innovaatiokulttuurin, johon kasvu perustuu. Sen sijaan, että keskityttäisi liikaa tuottavuuden optimointiin konkreettisella tasolla, panostetaan aineettomaan pääoman optimointiin osaamisen ja innovation tasoilla. Jos yrityksessä onnistutaan luomaan positiivinen tunnelma ja inspiroiva kulttuuri, on todennäköistä, että sille saadaan luotua pitkän tähtäimen kyky tuottaa tulosta. (Kilpinen 2008.)

Keräsin tähänastisessa johtamisessa onnistumista mittaavan välipalautteen tiimiltä 10.10.2019. Kajon liikevaihtoa tarkasteltaessa ei voida sanoa, että olisin vielä onnistunut kasvattamaan liiketoimintamme tulosta. Johtamisestani kuitenkin todettiin, että olen hyvin läsnä ja tavoitteellinen. Tiimi myös lisäsi, että “hommat” ovat edenneet. Toisessa palautteessa sanottiin, että johtamistapani on ollut juuri sitä mitä tiimi on tarvinnut. Myös säästeliäs budjetti sai kehuja, vaikkei se toimikkaan ohjenuorana silloin, kun tähdätään yritystoiminnan kasvattamiseen. Tässä on otettava huomioon Proakatemian konteksti. Tiimiyrityksemme jäsenet ovat pian valmistuvia liiketalouden opiskelijoita, jotka ovat oman työuransa kiitoradan päässä. Johtajana näin tästä syystä tärkeimmäksi johtaa jatkuvia projekteja kuin Kajon kasvua. Kuitenkin Kajon ansiosta tiimimme sisällä on syntynyt lupaavia Proakatemian jälkeen jatkuvia projekteja niin pienten porukoiden kuin yksilöidenkin tasolla.

Arvot toiminnassa
On luonnollista, että henkilökohtaiset arvot ja aatteet ohjaavat myös omia käytöstapoja suhteissa muihin ihmisiin. Minimalismista kuitenkin sanotaan, että ensisijaisesti kannattaa keskittyä oman elämänsä selkiyttämiseen ei muiden (Tukiainen 2019). Sen vuoksi johtamisen työkaluna minimalismia voi käyttää ainoastaan oman esimerkin kautta. On vaarallista hallita radikaalin yksinkertaistamisen periaatteella, jos sen tekisi autoritäärisesti linjaten valmiit päätökset muiden puolesta.

Tietynlainen lyhytjännitteisyys on myös ehdoton kehityskohtani, josta sain myös tiimiltä palautetta. Välillä olemuksestani on näkynyt turhautuneisuus, jos asiat eivät ole menneet haluamallani tahdilla eteenpäin. Kysyn myös muiden mielipiteitä liian vähän, mutta minun mainittiin myös kehittyneen siinä menneiden vuosien aikana. Tämän vuoksi minimalismin ihannointi saattaa johtua omasta tarpeestani kokea selkeyttä ja järjestystä, jotta asiat saataisi menemään vauhdilla eteenpäin. Vaikka halu selkeyttää asioita olisikin hyödyksi, liian mustavalkoista ajattelua on syytä välttää. Tiimijohtamisessa tulee huomioida tasa-arvoisesta dialogista, jossa jokainen kokee saavansa äänensä kuuluviin. Ääriesimerkki liian rajusta yksinkertaistamisesta johtamisessa voidaan nähdä politiikasta, jossa voi syntyä populismia ja totuuden vääristämistä (Tukiainen 2019).

Kaaoksen ja selkeyden tasapaino
Liian raju yksinkertaistaminen voi siis kääntyä myös itseään vastaan. Esimerkiksi kommunikaatiota voi yksinkertaistaa vain tarkoin harkituissa tilanteissa. Hyvä kommunikointi vaatii empatiakykyä. Sen vuoksi se voi osoittautua useiden eri persoonallisuuksien kesken melko kaoottiseksi. Kuitenkin helpoilta vaikuttavat ratkaisut voivat kätkeä alleen asioiden ristiriitaisuuden ja monimutkaisuuden. Kommunikoinnin yksinkertaistamisessa on otettava huomioon, että on eri asia puhua asioista tunteina ja asioista asioina. Kullekin tavalle kommunikoida on paikkansa, mutta tiimityössä on erittäin arvokasta oivaltaa, minkä painottaminen on sopivinta puheenaiheesta riippuen.

David Kantorin Reading the Room -mallissa on yksinkertaistettu ryhmädynamiikan taustoja. Kantor (2012) kuvaa kommunikoinnin eri rakenteita puheakteiksi. Eri puheakteja ovat tunnepuhe, valtapuhe ja merkityspuhe. Kommunikaation eroavaisuudet johtuvat kunkin yksilöllisestä tavasta viestiä asioita. Mallia hyödyntämällä voidaan nähdä eri ihmisten välillä olevat viestinnän asenteet, kyvyt ilmaista ja käytöstä ohjaavat järjestelmät. Kantorin ryhmädynamiikan yksinkertaistaminen on auttanut hahmottamaan, mitä aktia kannattaa painottaa eri tilanteesta riippuen. (Kantor 2012, Nevalainen 2019.) Jos pajassa puhutaan motivaatiosta, tunnepuheella voi olla dialogin kannalta merkittävä rooli. Jos puhutaan yhteisistä päätöksistä tunteita voi ymmärtää, mutta niitä pitää tasapainottaa lopulliseen päätöksentekoon vaikuttavien detaljien kanssa.

Toisaalta, kun puhutaan esimerkiksi rahasta, kommunikointi voi värittyä useista eri puheakteista. Rahasta keskustelunaiheena tekee mielenkiintoista sen välineellinen arvo. Joillekin rahan ansaitseminen merkitsee vapautta, koska sillä voi hankkia vapaasti haluamiaan asioita. Tosille se, että raha määrittelee vapauden on itsessään kahlitseva ajatus. Tällaiset ihmiset eivät välttämättä halua osallistua sen määrittelemään elämään lainkaan. Yritystoiminnassa rahakeskustelut ovat kuitenkin välttämättömiä.

Merkittävimmäksi positiiviseksi palautteeksi luin itselleni sen, että tiimin mielestä arvoni näkyvät toiminnassani. Kaikesta lyhytjännitteisyydestäni huolimatta en pyri koskaan tilanteeseen, jossa toimisin vain omilla ehdoillani. Haluan itsekin kasvaa ja kehittyä ja olla hyvin tietoinen omista sokeista pisteistäni. Minulle on kaikkein tärkeintä, että kohdatessani jonkun, hän voi kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Sen vuoksi minulle merkitsi paljon myös se, että tiimi on kokenut, että olen läsnä.

2. Enemmän parempaa vähemmällä

Mielestäni minimalistinen tapa johtaa edistää parhaiten liiketoiminnan kestävyyttä, vastuu ajattelua ja yksilöiden omistajuutta tarkoitettiin niillä sitten tiimiyrityksen kasvun- tai henkilökohtaisten uratavoitteiden saavuttamista. Kajo on valmistuva tiimi, joka on ehtinyt kerätä ja koluta ylimääräistä kuormaa ollakseen valmis minimalistiseen tapaan johtaa. Jokaisen tiimin on myös käytävä ne vaiheet läpi, joissa tekemisen repertuaari on täysin levällään. Vähentäminen ei tarkoita tinkimistä, vaan fokuksen keskittämistä ydin asioihin, jonka voi tehdä vasta, kun toimintaa on, vaikka se olisikin ensin mitä sattuu. Minimalismissa karsitaan harkitusti ja lisätään ajankäyttöä merkityksellisiin asioihin – asioihin, jotka synnyttävät intohimoa.

”Tärkeämpää kuin olla aina oikeassa, on suhtautua aina intohimoisesti bisnekseen ja sen mahdollisuuksiin.”

                                                                       – Petteri Kilpinen

Jos lopputulokseksi ei haluta pelkkää neliötä valkoisella pohjalla, ydinasioiden löytäminen vaatii huolellista työtä. Kun ollaan ytimessä, yksityiskohtien merkitys kasvaa. Radikaali yksinkertaistaminen on siis eri asia kuin radikaalin yksinkertainen. Tästä osoituksena toimii Kazimir Malevitšin Musta neliö. Spektaakkelimainen teos on kai muutakin kuin musta neliö valkoisella pohjalla.

Kommentit
  • Jukka Sipilä

    Hyvin mielenkiintoista.

    26.10.2019
  • Salla Nieminen

    Esseessä on käytetty kattavasti erilaisia lähteitä ja yhdistelty kirjallisuudesta hankittuun teoriatietoon omia kokemuksia. Esseessä avataan lukijalle sitä ajatusprosessia, joka johti esseen kirjoittamiseen ja siihen, että esseen aihe alkoi kiinnostaa. Esseessä puhutaan avoimesti kirjoittajan omista tavoitteista BL:nä sekä palautteesta, jota kirjoittaja on BL:n roolissa saanut tiimiläisiltään. Lähdeviittauksia käytetään pääosin oikein ja systemaattisesti, vaikka sivunumerot jäävätkin paikka paikoin puuttumaan, Tekstissä teoria ja käytäntö ovat hyvässä tasapainossa ja ne tukevat hyvin toisiaan. Mukaansatempaava ja ajatuksia herättävä teksti!

    15.11.2019
Post a Reply to Salla Nieminen cancel reply

Add Comment
Loading...

Vastaa käyttäjälle Salla Nieminen Peruuta vastaus

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close