Tampere
13 May, Thursday
22° C

Proakatemian esseepankki

Voiko koko tiimin vahvuuksia hyödyntää optimaalisesti?



Kirjoittanut: Outi Kattelus - tiimistä Evision.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

1  JOHDANTO

 

”Onnellisuuden kannalta on tärkeää olla tietoinen omista vahvuuksista ja käyttää niitä kaikilla elämän osa-alueilla, niin työssä kuin vapaa-ajalla.” (Nenonen 2020.) Vahvuuksista puhutaan elämän aikana paljon, mutta osataanko niitä valjastaa hyötykäyttöön vai ovatko ne vain asioita, jotka ovat olemassa niistä sen enempää välittämättä? Ja vaikka itsellä olisikin taitoa niin osataanko esimerkiksi tiimeissä hyödyntää näitä asioita riittävän hyvin.

 

Itse ajattelen, että eri ihmisiltä löytyy erilaisia vahvuuksia tilanteesta riippuen. Oli kyse sitten parisuhteesta, tiimityöskentelystä, vanhemmuudesta ja niin edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että toisten vahvuuksista tulee näkyviin vain osa riippuen siitä, millaisessa tilanteessa olet tekemisissä toisten kanssa. Voisiko esimerkiksi parisuhteesta tuoda kuitenkin vahvuuksia käyttöön esimerkiksi tiimityöskentelyn puolelle? Voisi varmasti, mutta miten parisuhteen vahvuudet saadaan näkyväksi siten, että niistä on mahdollisuus olla myös tietoinen kyseisen parisuhteen ulkopuolella.

 

Monet vahvuudet ovat varmasti sellaisia, että niiden näyttäminen tilanteessa kuin tilanteessa on helppoa, mutta ajattelen, että kaikki puolet eivät ole näkyvillä jokaisessa tilanteessa. Nenosen (2020) teoksessa nostetaankin esiin se, että vahvuudet ovat erittäin suuri osa onnellisuutta, joten viimeistään nyt olisi aika valjastaa vahvuudet tärkeäksi osaksi päivittäistä elämäämme sekä töissä että kotona. Vahvuuksien käyttäminen ei ole kuitenkaan kovin helppoa, sillä se vaatii enemmän aikaa ja vaivaa, kuin mukavan elämän rakentaminen. (Nenonen 2020.) Itse ainakin koen, että näihin vahvuuksiin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota osuuskunnassamme.

 

 

2  VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN

 

Vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää, sillä sen lisäksi, että vahvuudet auttavat hyödyntämään potentiaalia, ne lisäävät myös merkityksellisyyden ja mielekkyyden tunnetta. (Nenonen 2020.) Kukapa ei näitä tunteita kaipaisi lisää elämäänsä? Miten vahvuuksien tunnistaminen sitten käytännössä tapahtuu?

 

Mielestäni tärkein tapa tunnistaa vahvuuksia on reflektoida itse omaa toimintaansa. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää, ehkä jopa tärkeämpää on muilta saatu palaute. Tämä palaute tulisi kuitenkin saada sellaiselta henkilöltä, joka oikeasti tuntee sinut ja tietää millaista kanssasi on työskennellä. Tällaisessa tilanteessa on helppo tunnistaa nämä piirteet itsessään ja tulee myös nopeasti mieleen sellaisia tilanteita, joissa nämä vahvuudet ovat näkyneet. Valitettavasti kuitenkin minä, kuten varmasti moni muukin on saanut palautetta, josta on hankalaa tunnistaa itseään. Ne ovat niitä tilanteita, kun palautteenantaja ei ole tuntenut riittävän hyvin, mutta jotain nyt täytyisi antaa. Voi myös olla, että palautteen antaja ei ole miettinyt palautettaan riittävän ajan kanssa, vaan se on hätäisesti kyhätty lauselma.

 

Toisinaan jotkin vahvuudet voivat olla niin selkeitä, että ne näyttäytyvät samalla tavalla palautteen antajasta riippumatta erilaisten tilanteiden pohjalta. Itse sain todeta tämän eräässä tilanteessa, jossa annettiin palautetta. Sain kolmelta eri taholta palautetta, jotka olivat hyvin samankaltaisia ja kaikki tuntevat minut Proakatemialta, mutta olemme työskennelleet täysin erilaisissa tilanteissa keskenämme. Kaiken lisäksi tunnistin itseni helposti palautteista, jolloin ne vahvistivat ajatuksiani omista vahvuuksistani.

 

Palaute ja itsensä reflektoiminen ovat mielestäni tärkeimpiä menetelmiä vahvuuksien tunnistamiseen. Sen lisäksi internet on pullollaan erilaisia testejä, joiden kautta voi etsiä omia vahvimpia puoliaan. Itsensä reflektoinnissa ja testien tekemisessä täytyy kuitenkin muistaa, että omat ajatukset vaikuttavat todella paljon siihen, mitä ajattelee omiksi vahvuuksikseen. Ajatukset eivät nimittäin aina ole totta, vaan niihin voidaan vaikuttaa helposti sekä negatiivisesti että positiivisesti. Ihmisillä tuntuu olevan luontaisempi taipumus ajatella itsestään negatiivisemmin, mitä todellisuus lopulta on.

 

 

3  VAHVUUKSIEN HYÖDYNTÄMINEN TIIMISSÄ

 

Niin, miten tiimissä sitten pystyttäisiin paremmin hyödyntämään vahvuuksia? Mielestäni siihen ei ole mitään yksinkertaista ratkaisua ja välillä jopa mietin, onko siihen ratkaisua ollenkaan. Tiimeissä tulisi käsitellä ja reflektoida todella paljon sitä millaisia kukin on ja mahdollisesti tähän reflektioon tulisi ottaa mukaan myös kumppanit, ystävät ja perheet, jolloin saataisiin kaiken kattava näkemys siitä, millaisia vahvuuksia kullakin on elämän eri tilanteissa. Itse koen, että ainakin omassa tiimissäni ihmiset ovat todella tekemiskeskeisiä, jolloin tällaiset vahvuuksiin liittyvät reflektiokeskustelut ynnä muut turhauttaisivat isoa osaa tiimimme jäsenistä ja he kokisivat sen vellontana. Näin ollen en pidä näitä tilanteita tiimissämme mahdollisina. 

 

Tällä hetkellä vahvuuksia käytetään tiimeissä enimmäkseen siten, että kaikki hakeutuvat itse niihin rooleihin mitkä tuntuvat itselle sopivin malta. Näissä rooleissa varmasti tulee joko hyödynnettyä niitä omia vahvuuksia tai vaihtoehtoisesti pusketaan itseään epämukavuusalueelle, jolloin kehittyminen tapahtuu sitä kautta. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko tiimissä aina mahdollisuus tehdä niitä oman vahvuusalueen asioita, sillä tiimissämme on paljon jäseniä. Vaikka, kaikki olemmekin erilaisia tietyiltä piirteiltään, olemme kuitenkin hyvin samanlaisia. Onko silloin vaarana, että niin sanotusti vahvimmat henkilöt ovat aina eniten omalla vahvuusalueellaan. 

 

Yksi, minkä koen todella vahvasti vaikuttavan ylipäätään tekemisen Proakatemialla, mutta myös omien vahvuuksien käyttöön on aikataulut ja olemassa olevat projektit. Koen että monikaan ei pysty tekemään aina niitä asioita mitä haluaisi, jonkin projektin ollessa kesken ja aikataulujen ollessa tiukat. Olen huomannut, että tiimissämmekin monet haluaisivat tehdä erilaisia asioita, mutta ovat tietyllä tavalla kiinni projekteissa ja kokevat velvollisuudentuntoa projektissa pysymiseen– Tietenkään millekään projektille ei haluta hankaluuksia jäsenen poistumisen myötä. En tiedä miten suuri ongelma tämä on yleisesti ottaen Proakatemialla, mutta ainakin meillä Evisionissa, kun olemme pyrkineet tekemään pitkäkestoista ja kannattavaa liiketoimintaa, olen huomannut tämän olevan haaste. Mikäli tekee yksittäisiä projekteja sinne tänne, tällä asialla ei välttämättä ole niin suurta painoarvoa. 

 

Itse en ainakaan tiedä ratkaisua tähän, ennen kuin yllä mainitut ongelmat ovat ratkaistut. Mikäli sinulla siis on vinkkejä asiaan liittyen, haluaisin mielelläni kuulla niistä.  

 

 

LÄHTEET

Nenonen, R. 2020. Merkityksellisen työn kaava. E-kirja. Helsinki: Gummerus.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close