Fysioterapia tarjoaa palveluita ihmisille, joilla liikunta- ja toimintakyky ovat uhattuina esimerkiksi vamman, kivun, sairauden tai ympäristön takia. Fysioterapian ammattialan erityisosaamisalueisiin kuuluvat terveys, liike ja liikkuminen sekä toimintakyky. Terveyttä ja toimintakykyä edistetään fysioterapeutin ohjauksella sekä neuvonnalla, terapeuttisella harjoittelulla, manuaalisella sekä fysikaalisella terapialla, että apuvälinepalveluilla. Fysioterapeutti on puolestaan terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Fysioterapeutin työ on aina asiakaslähtöistä ja näyttöön perustuvaa. Jälkimmäinen tarkoittaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon yhdistämistä fysioterapeutin kliiniseen kokemukseen sekä potilaan käsityksiin.  (Suomen fysioterapeutit 2017.)

Fysioterapia on loistava keino vähentää työ- ja toimintakyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Sen avulla pystytään vaikuttamaan muun muassa siihen, että vanhukset pystyisivät asumaan kotona pidempään. Fysioterapian erinomainen vaikuttavuus on tieteellisesti todistettu, mutta silti esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksia hoidetaan leikkauksin, vaikka sama lopputulos saataisiin aikaan paljon kustannustehokkaammin fysioterapialla. Suomen Fysioterapeuttien mukaan vain 40% sydänpotilaista pääsee fysioterapiaan ja 15% aivoverenkiertohäiriöpotilaista saa tarvitsemaansa moniammatillista kuntoutusta. (Suomen fysioterapeutit 2017.)

Fysioterapiatiede on kehittynyt vauhdilla. Vuonna 1975 Helen Hislop esitti fysioterapian perustuvan ihmisen epänormaalin liikkeen tarkasteluun anatomian ja fysiologian tiedon pohjalta. Tällöin fysioterapian tavoitteena oli palauttaa tasapaino ilmenneen häiriön jälkeen järjestelmään, jossa jokainen solu, kudos, elin ja niin edespäin aina yksilöön ja perheeseen asti, olivat omia kokonaisuuksiaan. 20 vuotta myöhemmin, vuonna 1995, fysioterapian tavoitteeksi esitettiin jokaisen ihmisen maksimaalisen liikepotentiaalin mahdollistaminen  ohjauksen ja terapeuttisen harjoittelun avulla. Vuonna 2003 fysioterapeuttikoulutusta jäsennettiin oppijan oman oppimisprosessin näkökulmasta. Siitä 13 vuotta eteenpäin Wikström-Grotell laajentaa väitöskirjassaan ymmärrystä fysioterapiasta humanistisena tieteenalana. (Suomen fysioterapeutit Nd.)

Suomessa tapahtuu tällä hetkellä mittavia sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksia ja fysioterapia on osa tätä muutosta. Väestön ikääntyessä, sosioekonomisten erojen kasvaessa ja valinnanvapauden lisääntyessä fysioterapian on uudistuttava ja muutettava toimintatapojaan samalla vauhdilla. Riittämättömästi liikkuvien ihmisten määrä kasvaa jatkuvasti kaikissa ikäryhmissä, joka omalta osaltaan tuo haasteita tulevaisuuden fysioterapiaan. Digitalisoituminen mahdollistaa fysioterapian toteuttamisen etäteknologiaa hyödyntämällä. Tällöin kuitenkin fysioterapeutin rooli ohjaajana ja motivoijana korostuu entisestään. Digitalisaation ansiosta asiakas pystyy itse aktiivisesti osallistua päätöksentekoon häntä koskevissa asioissa. On fysioterapeuttien haaste ja tehtävä kehittää asiakaslähtöisiä palveluita teknologiaa hyödyntäen. (Suomen fysioterapeutit 2017.)

Tulevaisuudessa fysioterapian liittäminen kouluterveydenhuoltoon toivottavasti lisääntyisi. Koulufysioterapian ansiosta lasten ja nuorten liikunnattomuuteen ja liikuntaelimistön vaivoihin pystyttäisiin puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Fysioterapian liittäminen muihinkin terveydenhuollon palveluihin olisi suotavaa, sillä liikunnan ja lihasvoimaharjoittelun positiiviset vaikutukset ovat tutkitusti tehokkaita. Liikunta kehittää ihmisten kognitiivista toimintaa sekä tukee mielenterveyttä. Liikuntaa lisäämällä pystytään ennaltaehkäisemään niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin sairauksia, sekä syrjäytymistä. (Suomen fysioterapeutit 2019.)

Fysioterapian yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää yksilön osallistumista yhteiskuntaan. Tätä tavoitetta tavoitellaan kehittämällä, ylläpitämällä sekä palauttamalla ihmisen terveyttä ja toimintakykyä iästä riippumatta. Kuten jo aikaisemmin on mainittu, on fysioterapia huomattavasti riskittömämpää ja kustannustehokkaampaa kuin lääke- tai leikkaushoito. Myös leikkausta edeltävän fysioterapian on todettu kohentavan toimintakykyä ja vähentävän kipua leikkausta ennen. Se on myös edistänyt leikkauksenjälkeistä toimintakykyä. 

Olisi äärimmäisen tärkeää, että kaikilla Suomen kansalaisilla olisi taattu pääsy fysioterapeutille tarpeen vaatiessa. Fysioterapeutin tulisi olla ensisijainen terveydenhuollon kontakti, kun kyseessä on jokin tuki- ja liikuntaelinongelma. Nopea fysioterapeutille pääsy mahdollistaisi tehokkaan kuntoutuksen aloittamisen varhain. Tämä puolestaan vähentäisi työkyvyttömyyttä, sairauslomia sekä parantaisi ihmisten elämänlaatua. Fysioterapian ansiosta tarve lääkkeiden käyttöön ja erilaisiin kuvantamisiin vähentyisi huomattavasti. Valitettavasti kuitenkin näin koronan aikaan, se ei ole mahdollista.

Fysioterapian merkitys korostuu entisestää vallitsevan maailman tilanteen seurauksena. Covid-19 viruksen levittyä Suomeen, syntyi poikkeustila, jonka toimesta elektiivinen hoito pyrittiin ajamaan alas. Elektiivinen toiminta tarkoittaa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa, suunniteltua ja ei kiireellistä hoitotoimintaa. Elektiiviseen hoitoon kuuluvat mm. sairaaloiden vastaanottopoliklinikat.

Fysioterapeutin koulutukseen kuuluvan harjoitteluni aikana, Tampereen keskussairaalassa, näin läheltä poikkeustilan ratkaisuja ja pääsin osallistumaan aiheesta järjestettyihin ajankohtaisiin kokouksiin. Oli hienoa nähdä, kuinka nopealla aikataululla poikkeustilanteeseen vastattiin ja tarvittavia muutoksia ryhdyttiin heti toteuttamaan. Se mitä muutoksia poikkeustila sai aikaan, pisti pohtimaan. Suurena muutoksena tuli edellä mainittu elektiivisen toiminnan lopettaminen. Tämä vaikuttaa valtavasti fysioterapian toteutukseen ja sen kautta hoitoa tarvitsevien elämään.

Poliklinikan ajanvarausjärjestelmät suljettiin muutaman viikon aikana ja vain kiireellisiä arvioita tarvitsevat otettiin vastaan ajanvarauksella. Kiireellisiin potilaisiin lukeutuivat mm. ennenaikaisesti syntyneiden motorisen kehityksen arvioinnit sekä muita pikaista arviointia kaipaavat tai virheasentoihin tukia tarvitsevat lapset ja nuoret. Suurin osa, arviolta noin 80 – 90% potilasajanvarauksista kuitenkin peruutettiin. Peruutuksilla pyrittiin takaamaan niin potilaiden, kuin henkilökunnankin turvallisuus viruksen nopean levinneisyyden takia. Useat poliklinikkakäynneillä käyvät omaavat muitakin perussairauksia, joiden vuoksi he kuuluvat kyseisen Covis-19 viruksen riskiryhmään. Myöhemmin harjoitteluni aikana kävi myös ilmi, että alle vuoden ikäisen lapset kuuluvat riskiryhmään. Tämä ikäryhmä koosti suurimman potilasryhmän lasten neurologisen poliklinikan yksikössä, jossa harjoitteluni pääosin tapahtui. Erikoisjärjestelyinä alle vuodenikäisten fysioterapiakäynnit minimoitiin ja järjestetyille käynneille tuli pukeutua asiaankuuluvaan turvavarustukseen. Tärkeää oli, ettei alle vuoden ikäisiä lapsia kohdattaisi, ellei siihen ollut painavaa syytä. Käyntien vähentäminen sulki hoidon pois heiltä, jotka eivät hoitoa välittömästi tarvinneet, mutta jotka olisivat voineet silti fysioterapiasta hyötyä.

Toki vaikka poliklinikalle tulevat potilaat eivät kuuluisikaan riskiryhmään, ovat sairaalan tilat siitä huolimatta täynnä riskiryhmiin kuuluvia potilaita. Vastaanottoaikojen ja potilastapaamisten minimoiminen ei ainoastaan turvaa poliklinikalla käyvien potilaiden terveyttä, vaan kaikkien sairaalassa hoitoa saavien potilaiden sekä hoitohenkilökunnan terveyden. Elektiivisen hoidon lopettamisella saatiin myös tarvittavaa varamiehitystä Korona puhkeamisen varalta, eri hoitoyksiköihin. Toki viruksen aiheuttamaa tartuntapiikkiä odotellessa monet elektiivisestä hoidosta vastaavat työntekijät ovat ilman työtä.

Taysin tuottaessa noin 900 000:lle ihmiselle erityistason sairaanhoidon palveluita, on sen turvattava hoitokapasiteettinsa. Jos pandemia iskee sairaalaan, olisi se suuri uhka kaikille hoidollisille toimenpiteille ja näin yhteiskunta ei voisi taata varmaa hoitoa Koronavirus tartunnan saaneille, Pirkanmaan alueella. Vuoden aikana, Tayssissa hoidetaan noin 400 000 ihmistä poliklinikoiden kautta. Jos elektiivinen hoito on suljettu esimerkiksi kolmen kuukauden ajan, tarkoittaa se karkeasti sitä, että noin 100 000 ihmistä jäisi ilman tarvitsemaansa hoitoa. Näistä tuhannet tarvitsisivat todennäköisesti erikoissairaanhoitoa fysioterapian puolelta. 

 Fysioterapia ei juuri koskaan ole ensisijainen hoito, jonka takia sen leikkaamista potilaiden hoitopolusta katsotaan kevyemmäksi vaihtoehdoksi. Siitä huolimatta fysioterapialla on hyvin kauaskantoinen vaikutus potilaiden elämässä. Fysioterapialla ei ainoastaan kuntouteta ja paranneta potilaiden sen hetkistä elämäntilannetta, vaan myös ennaltaehkäistään uusia tapahtumia, jotka vaatisivat myöhemmin sairaanhoitoa.

Harjoitteluosastollani, lasten erikoissairaanhuollon neurologisella poliklinikalla toteutettiin pääosin yksilöllisiä arviointeja, fysioterapian tarpeesta tai sen jatkumisesta. Poliklinikka käynneillä tehtiin myös tukituotteita sekä arvioitiin apuvälineiden tarpeita. Lapset, joiden arvioitiin tarvitsevan jatkossa paljon fysioterapiaa, jäivät poliklinikkasulun takia täysin ilman apua. Osa lapsista ja nuorista eivät saaneet edes arviointia omasta toimintakyvystään, jonka vuoksi apu liikkumiseen jäi kokonaan pois. Vaikka fysioterapia kuulostaakin usein vain ennaltaehkäisevältä ja pieneltä lisältä terveydenhuoltoon, on sen toteuttamisella tai tässä tapauksessa sen pois jättämisellä iso merkitys ihmisten hyvinvointiin. Etenkin lasten tarvetta fysioterapialle tulisi korostaa näinä vaikeina aikoina, sillä he ovat kriittisessä kehitysiässä. Kehon muuttuessa ja terveydellisen tuen ollessa vähäistä, syntyy pian ongelmia, joita on myöhemmin enää vaikea lähteä korjaamaan. Esimerkkinä toimii lapsi, joka tarvitsee jalan poikkeavan liikemallin vuoksi asentoa korjaavan tuen. Tuki ohjaisi kasvavaa jalkaa oikeaan suuntaan ja näin ollen mahdollistaisi normaalin kävelyn ja leikkeihin osallistumisen. Jos lapsi ei pääse poliklinikalle teettämään tukea, astuu hän seuraavat kuukauden jalalla virheellisesti, rasittaen kehoaan ja vahvistaen virheellistä asentoa. Jos tilanne jatkuu pitkään, ei lapsi pääsen kulkemaan normaalisti ja joutuu jättäytymään todennäköisesti ikätovereittensa leikeistä. Tämä luo henkistä painetta lapsen elämään. Myös jalan pitkittynyt virheasento johtaa vakavampiin seurauksiin. Seuraava vaihtoehto on korjaava leikkaus, joka on potilaalle hyvin kuluttavaa ja raskasta sekä myös yhteiskunnallisesti kallista. Tämän kaiken voisi välttää yhdellä fysioterapiakäynnillä, jossa lapsi olisi saanut tarvitsemansa tuen. Kun kyseessä on vaikeasti vammaiset tai leikkauksesta toipuvat kuntoutujat, jotka tarvitsevat jatkuvaa fysioterapiaa, voivat haittavaikutukset olla vielä suuremmat.

Fysioterapeuttisella hoidolla on siis kauaskantoisia vaikutuksia ja on yhtä tärkeä osa potilaan hoitopolkua, kuin mikä tahansa muu sairaanhoidon tuottama palvelu. Joitain rajoituksia on hieman lievitetty ja tällä hetkellä fysioterapiaa eniten tarvitsevat ja kiireelliset tapaukset pääsevät hoitoon. Huomiotta jää tosin iso osa hoitoa kaipaavista potilaista, joiden elämänlaadun ylläpito hiipuu fysioterapian loppumisen myötä. Jos vallitseva tilanne jatkuu pitkään, on edessä mittavat taloudelliset rasitteet.  Kuntoutuksen ollessa vähäistä, potilaat tarvitsevat parantuakseen radikaalimpaa hoitoa. Elektiivisien leikkausten ollessa myös tauolla, jonot voivat kasvaa hyvinkin suuriksi ja näin ollen odotusajat hoitoon kasvavat entisestään.

Lähteet:

Suomenfysioterapeutit.2017.Yhteiskuntaosaaminen.Luettu 25.2.2020.http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ammatillinen-osaaminen/yhteiskuntaosaaminen.html

Suomen fysioterapeutit. 2017. Fysioterapia ja fysioterapeuttikoulutus muutoksessa. Luettu25.4.2020. http://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/ala-muutoksessa.html

Suomen fysioterapeutit. 2019. Fysioterapiaan panostaminen tuo yhteiskunnalle isoja säästöjä.Luettu 26.2.2020. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/ajankohtaista/fysioterapiaan-panostaminen-tuo-yhteiskunnalle-isoja-saastoja/

Suomenfysioterapeutit.2017.Mitäonfysioterapia?Luettu 25.4.2020. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/fysioterapia-ammattina/mita-on-fysioterapia/

Tays.Tilastotieto.2020. https://www.tays.fi/fi-fi/sairaanhoitopiiri/toiminta_ja_talous/Tilastotietoa