Tampere
05 Dec, Saturday
1° C

Proakatemian esseepankki

Visuaalinen myyntityö



Kirjoittanut: Esseepankin arkisto - tiimistä Ei tiimiä.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

 

Olen ollut jo lapsesta asti värifriikki. Muistan neljävuotiaana sommitelleeni Dublo -legoja värijärjestykseen ja mietin mitkä värit ovat parhaita pareja toisilleen. Jo ensimmäisellä luokalla sukkien värin tuli mätsätä muuhun vaatetukseen ja muutamaa vuotta myöhemmin sisustin itse omaa huonettani. Kuulostaa oudolta, mutta minussa on varmasti herännyt ”pikku visualisti” jo ennen kouluikää. Tänäkin päivänä niin kotini sisustuksessa kuin omassa pukeutumisessakin värien tulee olla harmoniassa keskenään. Järjestys, siisteys ja selkeys ovat minulle tärkeitä asioita. Muuten minulla saattaa olla epämukava olo. Kotona on helpompi olla rennosti, kun ympäristö on miellyttävä ja tavarat levollisesti oikeilla paikoillaan. Samat asiat ovat myymälän yleisilmeen peruspilareita. Kun myymälä on puhdas ja järjestyksessä, jää tilaa visuaalisille vetonauloille, jotka houkuttelevat yrityksen toiminnalle kaikista tärkeimmän, eli asiakkaan, ostoksille.

 

Olen työskennellyt myyjänä kaupanalalla mm. päivittäistavarakaupassa ja korumyymälässä. Asiakaspalvelutyössä asiakastyytyväisyys, ja näin ollen myöskin myymälän ilme, on aina ollut minulle hyvin tärkeäitä asioita. Näen mielelläni vaivaa, että kaikki tuotteet ovat aseteltu ylempää tulleiden ohjeistuksien mukaisesti ja tietysti myös myyvästi sekä kauniisti esille. Somistusten tekeminen kuuluu myyjän työhön ja visuaalisena tyyppinä olen tehnyt niitä enemmän kuin mielelläni. Pidän siitä, että saan käyttää luovuuttani ja näen käsieni jäljen. Koska minulla ei ole teoriatietämystä somistuksesta ja olen itseoppinut, päätin tutustua tarkemmin aiheeseen.

 

Visuaaliset työtehtävät kaupanalalla

 

Myymälään astuvan asiakkaan tulee tuntea, että myymälässä on valmistauduttu uuteen inspiroivaan esitykseen vain asiakasta varten. Visuaalista myyntityötä on tuotteiden purkaminen ja asettelu. Lisäksi tuotteita henkaroidaan, viikataan, höyrytetään ja hinnoitellaan. Myyjät tekevät visuaalista myyntityötä asiakaspalvelun ja kassatyöskentelyn lisäksi. Visuaaliseen myyntityöhön eivät kuulu markkinointiin kuuluvat asiat, kuten segmentointi, tuotteistus tai markkinointisuunnitelman teko. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014,  8 – 9.)

 

Myymälän visuaalinen markkinointi on visuaalista myyntityötä hieman laajempi asia, jota hoitaa visualisti tai somistaja. Yrityksen liikeideaan, markkinointisuunnitelmaan ja tavoiteltuun mielikuvaan perustuva visuaalinen markkinointi on suurissa ketjuissa suunniteltu tarkoin. Visualistin työhön kuuluvat mm. näyteikkunoiden suunnittelu. Myyjien tehtävänä on huolehtia, että somistajien visuaalinen linja säilyy koko myymälän läpi. Molemmissa työtehtävissä vaaditaan kekseliäisyyttä ja asennetta nähdä asiat visuaalisesti. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 86.)

 

Myymälän ilme

 

Ykköspöydäksi kutsutaan heti myymälän sisäänkäynnin lähettyville eli parhaalle myyntialueelle (A-alue) sijoitettavaa esillepanopöytää, joka kiinnittää asiakkaan huomion. Ykköspöydälle kerätään selkeä kokonaisuus ajankohtaisia, uusia tuotteita, jotka sommitellaan värin, teeman tai mallin mukaan. Ykkösmyyntipöydän esillepanosta saa monipuolisemman mainosmateriaalien kuten isojen julisteiden ja mallinukkejen avulla. Hinnat tulee olla selkeästi esillä. Erimuotoisilla tuotteilla saadaan myyntipöytään elävyyttä, kunhan huomaa sijoittaa suuremmat tuotteet pienempien taakse, jotta tuotteet ovat helposti asiakkaiden saatavilla. A-alueelle voidaan sijoittaa ykköspöydän lisäksi myös lavoja ja laareja, joihin voidaan sijoittaa tarjous- ja kampanjatuotteita eli volyymituotteita.  (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 20, 28.)

 

On tutkittu, että myymälään sisääntulovaiheessa asiakas katsoo tai kaartaa 80-prosenttisesti oikealle. Myymälässä tulee huomioida asiakaskierto tuotteiden sijoittelussa mm. osastojen sijoittamisessa ja opasteissa. Sisäänkäynnin ja ykköspöydän jälkeen sijoitetaan myymäläkalusteet matalimmasta korkeimpaan. Tuotteiden perus- ja vakiovalikoima sijoitetaan myymälän keskitilaan. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 35 – 39.)

 

Aistimarkkinointi

 

Asiakkaiden ostopäätökseen ja yrityksen muistamiseen vaikuttavat aistit. Eniten käytetty aisti myymäläympäristössä on näköaisti ja 75% ostopäätöksistä tehdään näköaistin perusteella. Näkökokemukseen vaikuttaa ympäristö, tuotteen muotoilu ja oikea valaistus. Värit herättävät huomiota ja etenkin vastavärejä käyttämällä saadaan näyttävyyttä. Värien on hyvä olla sopusoinnussa ja liiallista värien käyttöä tulee rajoittaa, jotta kokonaisuus pysyy selkeänä. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 55 – 59.)

 

KUVA 1. Väriympyrässä vastavärit ovat toisiaan vastapäätä.

 

Myös äänet vaikuttavat asiakkaisiin, vaikka he eivät sitä usein edes tiedosta. Asiakkaat tekevät 13% ostopäätöksistään kuuloaistin avulla, joten taustamusiikilla ja muulla äänimaailmalla on merkitystä. Trendikkäässä myymälässä soivat viimeisimmät hitit. Rauhallinen musiikki taas voi saada asiakkaan viipymään pidempään. Äänimarkkinointia on tunnusmusiikin käyttö, mm. jäätelöauton tunnussävelmän lähes jokainen tunnistaa. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 59.)

 

Hajuaistin merkitys ostopäätökseen on 3%. Tuoksut voivat vaikuttaa tunne-elämään herättämällä muistoja. Leipomopisteellä vastapaistetut leivät houkuttelevat ostamaan kuten myös autokaupassa nahan tai puun tuoksu. Tuntoaisti (6%) vaikuttaa luonnollisesti tekstiilituotteiden ja kalusteiden valinnassa. Makuaistia (3%) voidaan hyödyntää myymälässä järjestämällä maistiaisia. Esimerkiksi leipomotuote jää asiakkaalle paremmin mieleen maistatuksen, tuotteen tunnustelemisen ja pakkauksen näkemisen perusteella. (Hirvi A. & Karlsson J., 2014, 60 – 61.)

 

Kirjasta kootut vinkit tuotteiden esillepanoon:

 

  • Tuotteet voidaan sijoittaa pystylinjassa
    • Kooltaan pienimmät ylähyllyille, suuremmat alahyllyille
    • väriltään tummat alas, vaaleat ylös
  • Tuotteet voidaan sijoittaa vaakatasossa
    • kooltaan pienimmästä suurempaan
    • väriltään vaaleammasta tummempaan
  • Ryhmittely voidaan tehdä merkin tai mallin mukaan
  • Ajankohtaiset tuotteet sijoitetaan parhaalle paikalle
  • Parhaat tuotteet sijoitetaan parhaalle ottokorkeudelle
  • Hyllyissä tulee olla tarpeeksi tuotteita, ei tyhjiä hyllyjä
  • Graafista aineistoa käytetään yrityksen ohjeistuksen mukaan, jolloin se on yhdenmukaista (mm. hintalappupohjat, julisteet)
  • Valaistus (riittävä yleisvalaistus, kohdevalaistus, hyllyvalaistus)
  • Siisteys (peilit, hyllyt)

 

KUVA 2. Esimerkkikuva myymälän ykköspöydästä.

 

Myymälässä työskennellessä tarvitaan mielikuvitusta, luovuutta ja kykyä nähdä suurempia kokonaisuuksia. Kun on avoin, seuraa trendejä ja ajankohtaisia asioita, voi saada ideoita, joita voi hyödyntää toiminnassaan visuaalisessa myyntityössä tai markkinoinnissa. Intohimo omaan työhön kasvattaa luovuutta, joka saa visuaalisen toteutuksen heräämään henkiin. Asiakaspalvelun lisäksi myymälä on tärkeimpiä asioita asiakaskokemuksen luomiselle. Myymälästä ja sen säännöllisestä uudistumisesta tulee pitää huolta.

 

 

Lähteet:

Hirvi A. & Karlsson J.  Visuaalinen myyntityö. Sanoma Pro Oy. Helsinki. 2014.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close