Tampere
21 Oct, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Visiosta ei ole mihinkään ilman strategiaa



Kirjoittanut: Inga Keski-Heikkilä - tiimistä Promisia.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Paranoidi optimisti
Risto Siilasmaa
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yrityksen visio ja strategia ovat menestyksen kannalta elintärkeitä, ei pelkkää sanahelinää. Ymmärsin vision ja strategian oikean ja syvällisen tarkoituksen vasta viimeisenä opiskeluvuotenani Proakatemialla. Tähän asti visio on tarkoittanut minulle innostavaa suuntaa, johon ollaan menossa. Visio luodaan yhdessä ja pureskellaan se sellaiseen muotoon, jotta jokainen ymmärtää mitä se tarkoittaa. Uskon että vasta nyt olen luomassa oikeasti itselleni merkityksellistä visiota, ja siksi se tuntuu merkityksekkäämmältä kuin mikään aiemmin luotu visio. Olen kyllä uskonut ja ollut sitoutunut aiemmin luotuihin tiimimme visioihin, mutta uskon myös että käytännöllisenä ihmisenä olen kaivannut konkreettisia asioita vision lisäksi. Eli mitä se tarkoittaa tämän päivän osalta, mitä se tarkoittaa ensi kuussa, mitä pitää olla puolen vuoden kuluttua? Näihin kysymyksiin vastaa strategia. Visio on vielä helppo luoda, mutta sen alle tuleva strategia ei olekaan niin yksinkertainen. Sillä on kuitenkin oleellinen vaikutus siihen, toteutuuko visio. Pureudun tässä esseessä strategian luomiseen ja sen tärkeyteen käyttäen lähteenä Tulevaisuuden hallitustyö -kurssia sekä Paranoidi optimisti -kirjaa.

 

Yrityksessämme Mielassa on ollut pitkään leijuvia visioita. Meitä on neljä ja puhumme jatkuvasti tulevaisuudesta ja olemme suurimmilta osin tietoisia siitä, että olemme menossa kaikki samaan suuntaan. Tässä kohtaa yrityksen ikää oli kuitenkin aika istahtaa rauhassa alas, keskustella ja sanoittaa nuo kaikki haaveet paperille niin, että kaikki ovat tismalleen samalla viivalla ja matkalla samaa polkua eteenpäin ja kohti samaa suuntaa. Aloitimme vision sanoittamisella ja annoin jokaiselle ennakkotehtävänä seuraavat kysymykset, joihin jokainen vastasi minulle yksityisesti ja kaikessa rauhassa.

  1. Millainen olisi sinun unelmien Miela viiden vuoden kuluttua?
  2. Oletko valmis ottamaan riskejä? esimerkiksi laina, työntekijä tms? Kerro myös kauhuriskit jotka mahdollisesti pelottaa?
  3. Mitä oletat, että viiden vuoden aikana maailmassa (ja Tampereella) tapahtuu? Esimerkiksi keskusta vilkastuu kun ratikka tulee.
  4. Mitkä ovat Mielan selkeät kilpailuedut, entä heikkoudet?
  5. Kuinka saadaan asiakas hymyilemään, kiittämään ja tulemaan uudestaan juuri meille?

 

Kysymykset koostin kirjasta tekemieni huomioiden perusteella, sekä kurssin muistiinpanoistani miettimällä, mitkä ovat tärkeimpiä meidän alan strategian luonnissa. Ensimmäisen kysymyksen tähtäimenä oli rakentaa ja sanoittaa visio viiden vuoden päähän. Toisen kysymyksen taka-ajatuksena oli päästä puheisiin siitä, onko meillä valmiuksia ottaa riskejä ja onko jollain pelko ottaa riskejä ja jos on, niin millaisia riskejä erityisesti pelkää. Oli ihana huomata, että kaikilta tuli yhtenäinen viesti siihen, että on valmis isoihinkin riskeihin, kunhan ollaan yhdessä. Kauhuriskeihin tuli ainoastaan miljoonavelat nauruhymiön kera, sekä se että pelottaa että jämähdetään paikalleen, jos ei uskalleta ottaa riskejä. Kolmas kohta oli mielestäni erittäin hyvä nosto hallituskurssilta. Näitä asettamiamme lähtökohtaolettamuksia seuraamme kahdesti vuodessa ja tarkkailemme strategiaa niiden kautta. Koska strategia on luotu lähtökohtaolettamusten pohjalle, on äärimmäisen tärkeää, että mietimme niitä säännöllisesti. Jos jokin olettamus ei näytäkään käyvän toteen, tai tulee uusia olettamuksia, on syytä tarkastaa, että pitääkö strategiaakin muuttaa. Neljännessä kohdassa tarkoituksena oli sanoittaa meidän selkeät vahvuudet, jotta ymmärrämme mitkä ne oikeasti ovat. Pohdimme myös, kuinka voimme niitä vahvistaa. Yllätyimme ehkä hieman itsekin, että oikeasti meidän suurin vahvuus on meidän monipuolinen tiimi. Jos yksikin puuttuisi, jäisi huomaamatta ja tarkastelematta monia näkökulmia. Toki meillä on muitakin vahvuuksia, mutta ne kaikki heijastuvat tiimimme jäsenistä.

Viides kohta oli selkeästi vaikein täyttää yksin, mutta kun keskustelimme, saimme strategiaan hyviä kohtia asian etenemiseksi. Esimerkiksi aloitimme palvelupolun jatkokehittämisen ja uudelleen tarkastelun, kontaktipisteiden vahvistamisen ja kuinka saada niistä entistä merkityksellisempiä. Lisäksi tärkeitä asioita ovat verkkosivujen parantaminen sekä brändin vahvistaminen. Jokainen vastasi minulle yksityisviestillä tarkkaan pohditut henkilökohtaiset ajatuksensa ja kokosin ne lapuille niin, että niistä ei tiennyt kuka on sanonut mitäkin. Kävimme kaikki laput yhdessä läpi järjestyksessä 2, 4, 3, 1, 5. Järjestyksen valitsin erilaiseksi siitä syystä, että etenisimme koko ajan kohti visiota ja strategia muodostui keskustelumme edetessä kuin itsestään.

Strategian ja vision avulla saa selkeän ohjekirjan päätöksille. Eli jos mietimme onkohan tämä nyt kannattava riski tai teko, on hyvä kysyä, viekö tämä päätös strategiapolulla eteenpäin ja kohti visiota? Sen avulla kaikkien työ helpottuu, kun tiedetään mille päätökset ja teot pohjataan. Myös päätösten perustelu on huomattavasti helpompaa, kun sille on jo valmiina pohja. Nyt kun pohjatyö on tehty, seuraavaksi tärkein vaihe on suunnitella ja pitää kiinni strategian etenemisestä. Sen aiomme tehdä niin, että laitamme vuosikelloon päivämäärät, jolloin käymme läpi yrityksemme strategiaa ja tarkastelemme sitä monesta eri suunnasta miettien mitä voimme parantaa ja olemmeko varmasti oikealla polulla kohti sateenkaaren päätä.

Aihetunnisteet:
Kommentit
  • Salla Nieminen

    Oolalaa Inga! Tässäpä vasta hyviä vinkkejä strategiatyön työstämiseksi! Oli tosi kiva, että käytit Mielaa tässä esimerkkinä, koska huomasin nyt, että minulle on jäänyt vähän hämärän peittoon se, miten erilaiset johtamisroolit näkyvät teidän työskentelyssä. Todella hyvä käytännön esimerkki strategiatyöstä, ja oli hienoa, että avasit myös vastauksia ja ajatuksia, joihin pääsitte tämän työskentelyn myötä. On oikeastaan aika mahtavaa, että teillä on sellainen tiimi, joka on valmis riskeihin “vain yhdessä”, koska se kertoo paljon siitä, miten vankka luottamus teidän tiimissä vallitsee.
    Pakko myöntää, että minulle jäi tästä esseestä vielä (promisialaisena) jano eli jäin kyllä kaipaamaan vielä lisää! Miten strategiatyö käytännössä jatkuu? Miten seuraatte vuosikelloon laitettujen asioiden toteutumista? Myönnän että minulle jäi myös vähän epäselväksi se, miten esimerkiksi Siilasmaan teos tai käymäsi kurssi liittyi esimerkiksi tähän Mielan strategian työstämiseen. Kerrot muotoilleesi kysymykset niiden pohjalta, mutta mistä tuli ajatus itse ennakkotehtävästä? Vai humpsahtiko se omasta päästä? (Itsekin tuon Siilasmaan teoksen lukenut, mutten muista tarkkaan, oliko siellä tällainen malli.) Tästä epäselvyydestä huolimatta esseesi on tosi selkeä ja helppolukuinen! Huomaa että olet(te) pohtinut tätä asiaa toden teolla, ja on ihan mahtavaa huomata, että kirjoista ja kursseista saamasi tieto menee heti käytännön tasolle Mielan toiminnassa! Mielelläni luen lisääkin esseitä liittyen Mielaan ja johtamiseen – ehkä me voitais kirjoittaa yhdessä joku soluessee joskus talouden johtamisesta? Siitä se vasta soppa saatais! 😀

    17.4.2020
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close