Tampere
20 May, Friday
13° C

Proakatemian esseepankki

Viisi toimintahäiriötä tiimissä



Kirjoittanut: Melissa Keränen - tiimistä Samoa.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Viisi toimintahäiriötä tiimissä
Patrick Lencioni
Esseen arvioitu lukuaika on 4 minuuttia.

”Ei taloudellinen tilanne. Ei strategia. Eivät tekniset valmiudet. Vaan tiimityö pysyy perimmäisenä kilpailuvalttina – siksi, että se on niin voimallista, ja siksi että se on niin harvinaista”

 

Kirja viisi toimintahäiriötä tiimissä, on kirjoitettu tarinan muodossa. Se tekee kirjasta helppolukuisen sekä käytännönläheisen. Kirjan keskiössä on yritys, jonka johtoryhmällä ilmenee toimintahäiriöitä. Kirjan kirjoittaja Patrick Lencioni käy läpi viisi eri toimintahäiriötä, mitä esiintyy melkeinpä jokaisessa tiimissä. Kirjan lopussa annetaan ehdotuksia näiden ongelmien kitkemiseksi.

 

  1. Luottamuspula

 

Luottamus on jokaisen tiimin avainsana, sillä ilman tiiminsisäistä luottamusta on vaikea alkaa rakentamaan toimivaa tiimiä. Surullista, mutta totta. Mitä luottamus sitten tarkoittaa meidän tiimissämme? Luottamuksen eteen on tehtävä hirmuisesti töitä – ihan jokaisen meistä. Kuka vain voi sanoa luottavansa omaan tiimiinsä, mutta meidän kohdallamme luottamus tähän asti, on ollut vain näennäistä. Tiimissämme on korostunut usein sellainen mentaliteetti, että asioita ei tuoda tiimin eteen, asioita salataan. Yksi hyvä esimerkki on siitä, kun tiimimme Business Leaderit laittaa Teams viestin Akatemian yhteisölle, tulee muutama kommentti, kuinka viesti pitäisi saada hyväksyttyä ennen kuin se laitetaan yleiseen jakoon. Toisaalta hyvä ajatus taustalla, mutta miksi tekemiseen ei luoteta?  Mielestäni luottamus näkyy selkeimmin sillä, miten ”riisuttu” pystyt olla tiimin edessä. Pystytkö puhumaan avoimesti ja kertomaan mielipiteesi? Pystymmekö me tiiminä hyödyntämään toistemme osaamista ja kokemuksia?  Meidän tiimissämme luottamuksen rakentamiselle on annettu aikaa, mutta se ei ole itsestään selvä asia.  Vajaan vuoden yhteisellä matkallamme on ollut hetkiä, kun luottamusta ollaan pyritty rakentamaan hirmuista vauhtia ja hetkiä, kun luottamusta omaan tiimiin ei ole. Niin kuin ylempänä mainitsin, luottamus tähän asti on ollut enemmän näennäistä. Syitä luottamuspulaan on esimerkiksi lupaukset ja teot mitä ei pidetä.

 

  1. Konfliktien pelko

 

Ilman luottamusta tiimissä, ei synny myöskään oikeanlaisia konflikteja. Konfliktit ovat hyvästä, niitä ei pidä pelätä ja niiden ansiosta puhdistetaan ilmaa, sekä tiimi kasvaa. Ajatellaan, että tiimin kehitystä kuvaa vaaka käyrä, mitä kutsutaan taantumaksi.  Tiimissä tapahtuvat konfliktit tekevät taantumaan vaihteluita ja niiden ansiosta ne nostattavat tai laskevat käyrää. Näiden vaihteluiden avulla tiimi pääsee kasvamaan ajan kanssa huipputiimiksi. Tärkeintä on, että konflikteja syntyy, jotta tiimi ei ajaudu taantumaan liian pitkäksi aikaa.

Meidän tiimissämme on ollut havaittavissa muutamia konflikteja, mutta niihin ei osallistu kaikki tiimimme jäsenet. Tiimimme vahvimmat persoonat uskaltavat kyseenalaistaa ja väitellä asioista, kun taas hieman ujommat pysyvät hiljaa, eivät kerro omaa mielipidettään ja välttelevät mielellään tällaisia tilanteita. Uskon, että luottamuksen noustessa, uskallamme vastaanottaa konflikteja paremmin ja pystymme ymmärtämään niiden todellisen merkityksen. Lisäksi väitän, että tiimissämme jo tapahtuneet ”konfliktit” ovat olleet vielä ennemminkin persoonien välisiä politikointeja kuin hedelmällisiä ideologisia konflikteja. Itse vahvana persoonana uskallan nostaa niin sanotun kissan pöydälle, mutta tällainen tilanne on useaan otteeseen yritetty vaientaa. Keskustelut ovat jääneet hyvin pintapuoliseksi. Vaikka hyökkäys on paras puolustus ollut tuollaisissa tilanteissa, ei siitä synny useinkaan hedelmällistä keskustelua. Asioita ollaan saatu selvitettyä, mutta konfliktin jäädessä vajaaksi, nousee jossain vaiheessa samat ongelmat uudelleen pinnalle. Konfliktien pelkoa saadaan suuresti nujerrettua jo sillä, että jokainen tiimin jäsen ymmärtää konfliktien tärkeyden.

 

  1. Sitoutumisen puute

 

Tämä toimintahäiriö kulkee käsikädessä kahden aiemman toimintahäiriön kanssa. Jos tiimissä ei ole sitoutuneita ihmisiä, ei ole konflikteja eikä myöskään luottamusta muihin. Sitoutumisen puute johtaa siihen, että tiimin jäsenet eivät pidä sovituista asioista kiinni. Miksi tiimissä esiintyy sitoutumisen puutetta? Onko se sen takia, että priorisoidaan tiimi todella alas omassa tärkeysjärjestyksessä? Voiko sitoutumista olla ennen tiiminsisäistä luottamusta?

Mielestäni tämä toimintahäiriö on kaikista isoin ongelma meidän tiimillemme. Sitoutuminen on ollut yksi suurimmista teemoista tänä syksynä. Jostain syystä monelle on vaikeaa sitoutua tiimin yhteisiin päätöksiin. Myös omat työt tai osakeyhtiöt ovat vieneet tiimin jäsenten sitoutumista tiimiimme. Ymmärrän, että eteneminen omalla uralla tai oma koulun ulkopuolinen nousujohdanteessa oleva yritys vie mielenkiintoa tiimin asioista, sekä halu antaa tiimille 100%, mutta myös omalle tekemiselle 100% on ristiriidassa keskenään. Päätöksen teot tiimissämme on tästä syystä ollut erittäin hitaita. Mielestäni emme ole nähneet tiiminä vielä sitä, että jonkinlainen päätös on parempi kuin ei päätöstä lainkaan- turha jaarittelu asioiden ympärillä haaskaa vain aikaa.  Sitten kun päätöksiä tehdään tiimissämme ja niissä ei pysytä, muutetaan liiankin helposti sovittua päätöstä. Tähän on ehdottomasti puututtava ja jokaisen tiimin jäsenen on mietittävä, haluaako sitoutua tiimin yhteisin päätöksiin. Jos ei ole valmis siihen, pitää jokaisen miettiä onko tämä oikea paikka itselle.

 

  1. Vastuun välttely

 

Kun tiimissä on sitoutumisen puutetta, nähdään tiimissä usein myös vastuun välttelyä. On kyse sitten pajojen vetovastuusta, hupitiimiin osallistumisesta tai johonkin projektiin osallistumista, harvemmin kenenkään käsi nousee pystyyn. Näen, että tiimimme vaatimustaso on eri jokaisen henkilön kohdalla, mikä tuottaa suuria ongelmia. Mielestäni Business Leaderilla on iso vastuu luoda tiimiin tilivelvollisuuden kulttuuri sekä luoda selkeät linjat sille kuka hoitaa ja mitä. Vapaamatkustus -tyyli on ollut isossa roolissa tänä syksynä ja vastuunottaminen on jäänyt taka-alalle. Tietysti, tiimissämme on aktiivisiakin ihmisiä, mutta liian monta passiivista osallistujaa. Halusimme panostaa syksyllä projekteihin, mutta Akatemian ja oppimisen vastuu on jäänyt jonnekin Ylöjärven metsiin. Tälle on toivottavasti tulossa suuri muutos heti tammikuussa.

 

  1. Tuloksen huomiotta jättäminen

 

Helposti keskitytään omien tavoitteiden saavuttamiseen ja unohdetaan tiimin yhteiset tulokset. Hankalinta asiassa on se, että Samoaa pitäisi katsoa kahdesta eri näkökulmasta- niin yrityksenä kuin tiiminä. Helposti katsotaan yrityksen tavoitteita ja unohdetaan tiimin tavoitteet. Haastavinta on kääntää ajattelutapa siten, että ajattelemme, mikä on parasta tiimille eikä itselle.  Lisäksi ilman selkeiksi asetettuja tavoitteita, ei voida seurata tai vaatia kummoisia. Mitä tiimin kasvulle tällöin käy?

Onneksi tammikuussa meillä on edessä tiimimme selkeän vision ja strategian luonti. Tarvitsemme selkeitä tavoitteita, joiden kanssa etenemme ja näin on helpompi lähteä kasvamaan tiiminä eteenpäin. Ilman tavoitteita, aika Akatemialla on pelkästään vapaamatkustelua, ja itse olen siihen erittäin kyllästynyt. Selkeät raamit, tavoitteet – niin rahalliset kuin tiimin sisäiset – auttavat meitä etenemään huomattavasti helpommin. Yksilösuorittaminen jää enemmän taka-alalle ja kasvatamme tiimiä, luottamusta sekä oppimista enemmän kuin huomaammekaan.

 

Lähteet

Lencioni, P. 2019. Viisi toimintahäiriötä tiimissä. Päivä

Aihetunnisteet:
Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close