Tampere
28 Mar, Thursday
8° C

Proakatemian esseepankki

Viisaus kiteytyy ja tyhmyys tiivistyy- ajatteletko? 



Kirjoittanut: Emilia Kovanen - tiimistä Apaja.

Esseen tyyppi: Yksilöessee / 2 esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Tee itsestäsi mestariajattelija
Lauri Järvilehto
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

Yksilöessee                                                                                                         16.5.2019 

Emilia Kovanen 

 

 

Viisaus kiteytyy ja tyhmyys tiivistyy– ajatteletko? 

 

Tiimissä haluamme panostusta jokaiselta. Joissakin tilanteissa on vaikeaa löytää balanssia äänekkäille ja hiljaisille henkilöille. Joskus asiasta kuulee puhuttavan, mutta kun kissa nostetaan pöydälle, niin kaikki on hyvin. Ajoittain se on hankalaa, kun emme haasta toistemme mielipiteitä tarpeeksi ja tuntuu että emme halua loukata ketään tai asettaa itseämme heikon rooliin. Olemme kehittyneet valtavasti suoraan puhumisessa ja palautteissa, mutta pieni miellyttämisen halu on edelleen aistittavissa. Osa kaunistelee suuresti sanomisiaan ja sitten on meitä, jotka osaavat puhua asioista harvinaisen suoraan ja kaunistelematta. Kelkka on kääntynyt ympäri. Ja minä olen myös yksi heistä. Kyseenalaistamisen ja negatiivisuuden raja on häilyvä ja välillä jopa pelottava. 

Persoonallisuustestin mukaan olen väittelijä. Sain viimein vastauksia yliajattelulleni, mietin asioita monesta eri näkökulmasta. Ja inhoan asioiden kiertelyä ja kaartelua. Juttelin tänään ystäväni kanssa puhelimessa. Mietimme, kuinka moni järkyttyy persoonallisuustestien tuloksista (varsinkin laajoista sellaisista), ja että mistä se johtuu? Liikaa siihen ei kuuluisi luottaa tai sen perusteella ei saisi sallia itselleen asioita, periaatteella: ”minä nyt olen tämänlainen”. Tulimme lopputulokseen, että testi on vain tulos tämänhetkisestä sinusta, jonka ulkomaailma ja erilaiset vaikutteet ovat sinusta luoneet. Olemme itse vastuussa siitä millaisia haluamme olla, ja millaiseksi haluamme kehittyä. 

Inspiroituneena omasta yliajattelustani, ja lähdin pohtimaan ajattelua ja tiimimme ajatustoimintaa, sekä päätöksentekoa. Päätösten tekeminen on välillä erittäin vaikeaa 19 henkilön tiimissä. Osa tarvitsee enemmän aikaa miettiä ja prosessoida asioita, ja on tämän takia hiljaisempi yhteisissä tilaisuuksissamme. Osa luottaa liikaa tiimin avainpelaajiin. Osa ei osaa tuoda välttämättä omaa mielipidettä tai näkökulmaa esille. Ja jollakin saattaa olla jo syntynyt niin vahva käsitys mielessään, että siitä on vaikea luopua. Ajattelemmeko oikeasti asioita loppuun asti? Ja millä perustein teemme päätöksiä? 

 

 

Ihmisillä on 3 tapaa ajatella: 

  1. Järki 
  1. Tunne 
  1. Intuitio 

 

Järjellä ajattelu on hitaampaa ja se toimii sarjoittain. Tunteella ja intuitiolla ajattelu käy puolestaan paljon ripeämmin. Tunneajattelussa näemme lopputuloksen esimerkiksi oivalluksena tai tunnekokemuksena. Itse prosessi on yksilölle näkymätön. Intuitio puolestaan perustuu luottamukseen ja luo luovia asioita. Intuitio ei toimi ilman luottamusta tai jos tiedostamatonta toimintaa ohjaa vaistot. Luottamusta voi olla myös liikaa. 

Tiimissä meillä tuntuu olevan pieni kiire aina jonnekin. Teemme nopeita ja harkitsemattomia päätöksiä, joihin palaamme aika ajoin tyytymättömyyden vuoksi. Meillä on syytä pysähtyä ajattelemaan paremmin ja tekemään parempia päätöksiä. Vaikka toisaalta järkiajattelulla ei tehdä niin merkittäviä päätöksiä. Siinä olemme enemmän tietoisia prosessinkulusta ja lopputuloksesta. Kumpi ajattelu on tiimille hyödyllisempää? Vai onko sillä väliä, kun tiimistämme löytyy erilaisia päätöksentekijöitä. 

Päätöksentekijöitä on kolme erilaista: 

  1. Thinker (Miettijä) 
  1. Doubter (Epäilijä) 
  1. Doer (Tekijä) 

Miettijä analysoi ja tutkii tilannetta. Hän on terveellä tapaa kriittinen. Epäilijä epäilee kaikkea uutta ja hänen tulisi muuttaa asenteensa pessimistisestä enemmän optimistisemmaksi. Hän lyttää paljon ideoita. Tekijä puolestaan lähtee pian hommiin tutkittuaan ehkä hetken asiaa. Hän tekee, niin kuin parhaaksi näkee. 

Tekijöillä on paremmat mahdollisuudet saavuttaa elämässään enemmän, kuin miettijät ja epäilijät. Tekijä on heittäytyvä ja kokee paljon asioita. Hän myös epäonnistuu enemmän, mutta kääntää kaiken opiksi. Hän muistuttaa pitkälti optimistia. Optimistit kestävät parhaiten vastoinkäymisiä ja oppivat niistä. He kykenevät luomaan jokaiselle asialle suuremman merkityksen, mitkä puolestaan tukevat heitä omissa tärkeissä päämäärissä. He ovat oman elämänsä ohjaajia ja osaavat ottaa siitä kaiken irti.  

Optimisti voi myös väsyä ja tuntea negatiivisuutta. Omaa olotilaa on hyvä tutkia, ja tiedostaa mikä on kunkin ajatuksen alkuperä, ja mistä negatiivisuus kumpuaa. Itse tutkailen olotilaani paljon, varsinkin nyt, koska asioiden analysointi ja tiimille esiin tuominen on niin haastavaa tällä hetkellä. Tavoitteeni on olla optimistinen epäilijä ja päästää ulos suustani enemmän kehuja ja kauniita sanoja muille. Koen roolini tiimissämme kyseenalaistajaksi, mutta tällä hetkellä se imee liikaa voimia. Innostuminenkin on hankalaa. 

Jatkuva ajattelu ja tekeminen johtaa aivojen sähkökemiallisen toiminnan muutokseen, eli aivomme kestävät enemmän rasitusta. Mutta samalla arviointikykymme itseämme kohtaan heikkenee. Tämä puolestaan johtaa mielialojen vaihteluun, ongelmien suurenemiseen ja keskittymisvaikeuksiin. Tunnistan monia viime talvelta. 

Jotta voimme tiimin kanssa tehdä parempia päätöksiä, tulee meidän keskittyä seuraaviin seikkoihin. Tunnin välein on hyvä pitää jaloittelutauko, mikä tutkitusti auttaa ahdistuneisuuteen. Tämä myös siksi, että ruumis tottelee mieltä paremmin tässä hetkessä, kuin mieli itseään. Rentoutumisen ja ajatusten ohjaaminen muualle työpäivän jälkeen on erittäin tärkeää. Ravinto, uni ja palautuminen kruunaavat homman. Kokeile sammuttaa puhelin aina kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Tutkaile varsinkin iltaisin ajatuksiasi, ja paljonko annat niille arvoa. 

Yhteisöllisyys ja inhimillinen vuorovaikutus synnyttää parhaiten ajatuksia ja oivalluksia. Ajattelemme välillä aivan liikaa, vaikka voisimme jakaa ajatuksiamme. Tiimille tärkeintä on yksilön oivallukset ja erilaiset näkökulmat. Siksi työskentelemme tiimissä. Oman ajattelun hallintaa kannattaa opetella ja tiedostaa oman ajattelun vahvuudet. Tiesikö että flow tila on ihmisen optimitila? Kuinka pääsemme yhdessä koko tiimi siihen? 

 

 

LÄHTEET: 

Catani, J., Heinonen, M., Nurmilaakso, S., Väkeväinen, S. 2018 Mitä tapahtuu huomenna ajattelulle? WSOY. 

Järvilehto, M. 2012. Tee itsestäsi mestariajattelija. Tammi. 

Rekola, M. 2013. Johtajan käsikirja. 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close