Tampere
15 Nov, Friday
1° C

Proakatemian esseepankki

VIIHTYMINEN ON YKSI SYY MENESTYKSEEN



Kirjoittanut: Mona Räsänen - tiimistä Value.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 2 minuuttia.

Haapaniemi ja Raina kirjoittavat kirjassa “Rakenna oppiva ryhmä”, että uudenlainen oppiminen tarkoittaa, että koulu tarjoaisi jokaiselle uskon omaan kykyynsä oppia. Kirjassa tarkastellaan koulumenestystä viihtymisen kautta, koska kyselyissä ja tutkimuksissa on huomattu koulussa viihtymisen korreloivan koulumenestyksen kanssa yhteen.

Koulutuksessa, erityisesti peruskoulutasolla vallitsee motivaatiopula. Tällä hetkellä tunnetuin kansallinen koulutuksen arviointijärjestelmä PISA näyttää trendinä Suomen osalta mielenkiintoisia seikkoja. Kolmen vuoden välein järjestettävässä tutkimuksessa vuodesta 2009 lähtien on havaittavissa selkeä lasku erityisesti oppilaiden motivaatiossa ja asenteissa opiskelua kohtaan. Suomalaisten oppimistuloksia voidaan pitää edelleen erittäin hyvinä, mutta tulosten hiipuva suuntaus pitää kääntää (Haapaniemi, Raina, 2014).

Koulumaailman käytänteet muuttuvat hitaasti, kun taas ympäristömme ja koululaisten tarpeet ovat muuttuneet verrattain nopeasti. Samat käytänteet eivät selkeästi enää toimi tänä päivänä kuin 10 vuotta sitten.

 

Kouluviihtyvyydellä esitetään olevan suuri rooli, joka korreloi suoraan koulumenestykseen ja jatko-opintoihin sijoittumiseen. Suomi on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa melko huonolla menestyksellä mitä tulee viihtyvyyteen kouluissa. Syitä huonoon viihtyvyyteen on esitetty seuraavia seikkoja:

  • Koululaisten odotukset koulussa liittyvät sosiaalisiin suhteisiin eivätkä oppimiseen
  • Oppilaiden ja opettajien emotionaalinen etäisyys on suuri
  • Polarisaatio menestyvien ja menestymättömien oppilaiden välillä suurenee
  • Osallistumisen / vaikuttamisen mahdollisuuden kokeminen vähäistä
  • Oppilaat eivät pääse suunnittelemaan tiloja joissa he viettävät aikansa
  • Kodin ja koulun yhteistyö yleensä vain ongelmien ilmetessä
    (Harinen & Halme 2012)

 

Crittendenin mukaan oppiminen tapahtuu kahden motiivin – tutkimusmotiivin eli uteliaisuuden ja turvallisuusmotiivin – yhteisvaikutuksessa.  Siksipä viihtymisen vaikutus koulumenestyksen tuloksiin vaikuttaa itsestään selvältä. Jos ympäristö on ahdistava, kapasiteettia on mahdoton käyttää uuden oppimiseen. Aivot ovat lähinnä etsimässä sellaisessa tilanteessa keinoja miten selvitä epäsuotuisassa ympäristössä. Turvallinen ja inspiroiva ympäristö saa aikaan kasvun mahdollisuuden. Haapaniemi ja Raina määrittelevät pedagogisen viihtymisen tilaksi, jossa oppilaat ovat turvalliseksi kokemassaan ympäristössä uteliaita, motivoituneita ja voimaantuneita oppimaan yhdessä tavoitteiden suuntaisesti.

 

Emme ole perusateella Proakatemialla, mutta käytänteitä tämänkaltaisesta oppimisesta voisi soveltaa alemmille asteille. Ainakin syytä olisi yrittää, sillä Proakatemialla opiskelevat ovat selkeästi tyytyväisempiä opintoihin, kun katsoo suositteluhalukkuutta kyselyissä. Millään muulla linjalla TAMKissa ei olla näin tyytyväisiä opintoihin.

Peilaten aikaisempaan listaan viihtyvyyteen viitaten:

  • Oppiminen Proakatemialla tapahtuu pääasiassa sosiaalisten suhteiden kautta ja avulla. Projekteja tehdään ryhmässä ja opintoja käydään dialogin avulla.
  • Valmentajat tuntevat tiiminsä hyvin: emotionaalinen läheisyys valmentajiin on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi pääkampuksen opettajiin on missään vaiheessa. Valmentajat tuntevat oppilaansa hyvin ja viettävät paljon aikaa opinnoissa heidän kanssaan.
  • Proakatemialla halutaan koko tiimin menestyvän. Välitämme tiimilaisitämme oikeasti. Siksi tiimi huolehtii ja tukee, että kukaan ei hevillä kelkasta pääse putoamaan (alhainen lopettamisprosentti).
  • Proakatemialla pystyy vaikuttamaan oppimisympäristöön ja –tapoihin lähes tulkoon kaikessa. Proakatemia onkin ihan paperillakin opiskelijavetoinen: hallituksessa on vain yksi TAMKin palkkalistalla, loput ovat opiskelijoita, jotka on valittu tiimeistä edustajiksi.

 

Proakatemialla opiskellaan motivaatiota ruokkivin ja vuorovaikutustaitoja kehittävin keinoin. Motivaatiota ruokkii se, että opiskelee aitoon tarpeeseen ja oikeasti itseään varten. Proakatemialta kun puuttuu numeerinen arviointi lähes kokonaan, täytyy motivoitua jostakin muualta kuin numeroista. Meillä asiakas on se, joka hylätystä käytännössä kieltäytyy maksamasta ja kiitettävästä haluaa jatkaa yhteistyötä. Meillä tiimi on se, joka antaa palautetta tekemisistämme. Valmentaja puolestaan seuraa kehitystä valmentajan roolissaan.

Kaiken kaikkiaan Proakatemialla oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa vertaisten, henkilökunnan, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa – sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se, että oppilaat ovat kyselyiden mukaan kiinnostuneempia luokkatovereistaan kuin oppimisesta on luontaista: ryhmään kuulumisen tarve on ihmiselle luontaista. Se, että tuon tarpeen voi yhdistää oppimiseen ja tehdä itseasiassa oppimisesta tehokkaampaa on kullanarvoista ymmärtää. Haapaniemi ja Raina kirjoittaakin (2014), että dialogia pitäisi käydä nykyistä selvästi enemmän sekä opettajan että oppilaiden välillä.

Maailma on suuressa muutoksessa ja koulumme tulee pystyä vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin. Minä haluan olla osana muuttamassa tulevaisuutta paremmaksi. Haluan mahdollistaa muille samoja ja itseasiassa parempia keinoja kehittyä ihmisenä ja ammattilaisena. Haluan auttaa mahdollisimman montaa selvittämään tarkoituksensa tässä maailmassa. Olen kuullut sanottavan, että tehokkain tapa tehdä muutosta on kouluttaminen. Siksi polku, jolle olen Proakatemian aikana päässyt kulkemaan tuntuu erittäin oikealta. Mind me:n koulutusvientiporukka on sitä, mitä todella tahdon viedä eteenpäin sydämestäni.

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close