Tampere
30 Nov, Monday
0° C

Proakatemian esseepankki

Viidennen tason johtajuus



Kirjoittanut: Kirill Sultanshin - tiimistä Hurma.

Esseen tyyppi: / esseepistettä.

KIRJALÄHTEET
KIRJA KIRJAILIJA
Esseen arvioitu lukuaika on 3 minuuttia.

”Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?”

Tästä yksinkertaisesta kysymyksestä Collins aloitti tutkimaan erilaisia yrityksiä selvittääkseen menestymisen reseptiä.

Rajoitetussa maailmassa on yhä hankalampaa näyttää korkeita suorituksia, ja syy siihen on tosi yksinkertainen – yhteiskunta ei tarvitsee huippuosaajia, kun kerrankin on hyviä osaajia. Hyvä on parhaan vihollinen ja parhaaksi on turhaa edes yrittää tähdätä. Tämänkaltaista voi usein kuulla ei parhaaksi kehittyneillä.

Onneksi on edelleenkin olemassa sellaisia yrityksiä, jotka ovat kehittyneet hyvistä parhaiksi, joiden menestystä Collins on lähtenyt kartoittamaan. Hän otti huomioon 1435 yritystä ja valitsi niistä yksitoista parasta, joissa Jim huomasi seitsemän selkeää yhtäläisyyttä. Niiden joukkoon kuuluivat julmien tosiasioiden kohtaaminen oikealla tavalla, siilikonseptin kehittäminen ja toteuttaminen, ”ensin ihmiset, sitten asiat” -periaate, tekniikka vauhdittajana, kurinalaisuuden kulttuuri sekä vauhtipyörä ja noidankehä. Kuitenkin ennen kaikkea oli ominaisuus, jota Collins piti tärkeimpänä ominaisuutena hyvästä parhaaksi kehittyneillä yrityksillä, ja se oli viidennen tason johtajuus.

Viidennen tason johtajuus

Viidennen tason johtajat ovat vaatimattomia ihmisiä, joiden keskuudessa ilmenee voimakas ja vahva tahto. Heillä on myös vahva kunnianhimo, mutta se keskittyy enemmän heidän johtamaansa yritykseen kuin itseensä. Omissa projekteissa mm. Vaikuttaja-akatemiassa yritän koko ajan nostaa tiimiä esille, enkä kaipa ylimääräistä huomiota. Haluan, että me saavutamme parempia tuloksia, kun ajattelemme ensin yrityksemme parasta ja vasta sen jälkeen itseämme. Henkilökohtainen menestys on kyllä tullakseen, kunhan sille antaa vain aikaa, erityisesti henkilöbrändäämistä varten itse käytän toisia kanavia esim. YouTube.

Kurinalaisuus

Kurinalaisuus huokuu todellisesta viidennen tason johtajasta. Ei ole mitään väliä kuinka laaja tai monimutkainen ongelma on, sillä sinnikkyydellä, ripeällä toiminnalla sekä kurinalaisuudella kaikista haasteista huippujohtaja pääsee yli. Hän kuuntelee vilpittömästi kritiikkiä, osaa etsiskellä rakentavaa palautetta ja olla reagoimatta ei rakentavaan palautteeseen. Vaikka suurin osa ajasta johtajalla on motivaatiota työhön, niin vaikeissa hetkissä, kun motivaatiota ei ole riittävästi, juuri kurinalaisuus auttaa ratkaisemaan kaikkia haasteita.

Vaatimattomuus

Viidennen tason johtajat ovat hämmästyttävän vaatimattomia ihmisiä, jotka vähättelevät omia saavutuksiaan ja eivät korosta itseään. He myös haluavat jättää seuraajilleen hyvät eväät, koska he ajattelevat yrityksen parasta. Pysyvien tulosten aikaansaaminen yhdistää viidennen tason johtajia. Kun he jotain päättävät, sitä tehdään välittömästi. Olen itsekin aina tehnyt kaiken minkä olen päättänyt tehdä. Luovuttaminen ei ole koskaan vaihtoehto, sillä jos luovuttaa kerran, luovuttaa jatkossakin.

Avun pyytäminen kertoo hyvästä johtajasta

Lapsuudessa minulle on opetettu, että elämässä pitää osata pärjätä yksin ja apua voi kysyä vasta pakon edessä. Olen tottunut, että jossain määrin avun pyytäminen on merkki siitä, että olet heikko, eikä millään pärjää. Kuitenkin koko yritystoiminnan tärkein asia on koota kaikki voimat ja osaamiset yhteen, ja niiden kautta päästää ennalta arvaamattomiin tuloksiin yhdessä. Johtaja ei voi olla paras kaikessa, joten on itsestään selvää pyytää apua. Sitä kautta työntekijöillä syntyy merkityksellisyyden tunne, koska tiedostatte, että työntekijät pärjäävät huomattavasti paremmin. Sen takia johtajana on tärkeää laskea avun pyytämisen kynnystä, jotta sekä työntekijät, että myös itse johtaja saisivat ajankohtaisesti palautetta ja oppisivat siitä jatkuvasti.

Peiliin katsominen

Verrokkiyrityksissä lähes kaikki johtajat poikkeavat sillä ominaispiireillä, että he katsovat peiliin, kun on etsittävä menestymisen uhria ja katsovat muille, kun on etsittävä syyllinen jostain teosta. Meillä kaikilla on joskus ollut taipumus siirtää meidän vastuuta jollekin toiselle, mutta totuus on se, että pitkällä aikavälillä sellainen strategia ei toimi, sillä tämänkaltaiset johtajat ovat liian itsekeskeisiä.

”Viidennen tason johtajat katsovat ulos ikkunasta ja kiittävät menestyksestä itsensä ulkopuolella olevia tekijöitä. Kun kyse on vastuun ottamisesta, he katsovat peiliin eivätkö koskaan syytä huonoa onnea pieleen menemisestä.” Itse huomasin selvän korrelaation siitä, miten sama sääntö pätee myös henkilökohtaiselle tasolle. ”Kuinka olla piittaamatta paskakaan” kirjassa käsiteltiin, miten vastuun ottaminen voi positiivisesti vaikuttaa sinun elämän tasoon, sillä mitä enemmän otat vastuuta sinun tekemistä päätöksistä, sitä helpommin kohdata vastoinkäymisiä ja käsitellä julmia tosiasioita. Kun kaikki elämän päätökset ovat otettuja haltuun, ei tarvitsee syyttää ketään niistä paitsi itseänsä.

Eli tiivistetysti nöyryys sekä voimakastahtoisuus voi tehdä verrokkijohtajasta huippujohtaja, sillä hän on valmis saavuttamaan asetettuja tavoitteita millä hinnalla tahansa sekä aina muistaa muiden olemassaolosta ja sitä kautta inspiroi muita tekemään entistä paremmin työtä viemällä heidät eteenpäin. Aina pitää muistaa, että vaikka vaatimaton johtaja pitää olla, se ei tarkoita ”palelevaa johtamista”. Määrätietoisuus sekä heltymätön tarve saada aikaa pysyviä tuloksia on kokonaisuuden toinen osa.

Loppusanat

Omasta puolesta voin suositella kirjaa kaikille ”hyville” johtajille, jotka haluavat muuttua parhaiksi. Itselleni nöyryyden kasvattaminen oli yksi isoimmista kolahduksista, kun puhutaan johtajuudesta. Sen tärkeydestä olen oppinut ”Paras mahdollinen joukkuepelaaja” kirjasta, jossa nöyryys oli yksi kolmesta tärkeimmästä ominaisuudesta.

 

Kommentoi

Add Comment
Loading...

Cancel
Viewing Highlight
Loading...
Highlight
Close